Paikallisuutiset

Centria-ammattikorkeakoulu on houkutteleva vaihtoehto yhä useammille ulkomaisille opiskelijoille – Opiskelijakeskeisyys on pienehkön keskipohjalaisen korkeakoulun vahvuus: "Opiskelijat viihtyvät meillä ja arvostavat koulutustamme"

Centria-ammattikorkeakoulun englanninkielisten koulutusohjelmien hakijamäärät kohenivat viime vuodesta. Lukuvuosimaksut puhuvat maailmalla koulutuksen laadun puolesta. Myös hyvä maine on eduksi.

KamerunilainenSandrine Nana Ncheto, vietnamilainenHuy Pham ja iranilainenFarzad Mohebi asettuvat yhteiskuvaan Centria-ammattikorkeakoulun Kokkolan-kampuksen portaikkoon perjantaiaamupäivänä.

Vieretysten istuu kolme ihmistä. He ovat eri-ikäisiä, joskin suurin piirtein samaa sukupolvea. Heidän sosioekonomiset ja kulttuuriset taustansa poikkeavat toisistaan saati suomalaisista olosuhteista. Heitä yhdistää kuitenkin yksi asia: he ovat päätyneet Suomeen opiskelupaikan myötä.

Ncheto on 25-vuotias ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelija. Korkeakoulun lukuvuosi on alkanut kuukausia sitten, mutta Ncheto on ehtinyt olla Kokkolassa vasta kuukauden. Hänen opintonsa ovat alkaneet kaavailtua myöhemminviisumiongelmien takia.

Opiskelijat viihtyvät meillä ja arvostavat koulutustamme. Mari Emmes Centria-ammattikorkeakoulun opintoasiainpäällikkö

– Siskoni opiskeli täällä vuotta aikaisemmin ja rohkaisi tulemaan tänne. Myös velipuoleni on opiskellut täällä, Ncheto taustoittaa.

Vuonna 1999 syntynyt Pham puolestaan saapui Keski-Pohjanmaalle elokuussa 2018. Hän suorittaa toiminnanohjaukseen keskittyvää liiketalouden tutkintoa, ja meneillään on toinen opiskeluvuosi.

– Suomen koulutusjärjestelmää pidetään yhtenä parhaista maailmassa. Opiskelu Suomessa on yhä suositumpaa Vietnamissa, Pham kertoo, mikä houkutteli hänet nimenomaan Suomeen ja Centriaan.

Viittä vaille 30-vuotias Mohebi opiskelee toista vuotta it-alaa. Se voi jäädä Mohebin viimeiseksi opiskeluvuodeksi Centriassa – hän on huhkinut siihen malliin, että aikoo päättää tutkintonsa tänä vuonna.

– Tämä on kolmas tutkintoni. Minulla on asianajajan tutkinto ja sähkötekniikan insinöörin tutkinto. Tein asianajajan töitä Iranissa, Mohebi esittelee itsensä.

Kuten Pham jo toikin esiin, suomalainen koulutus on niittänyt mainetta maailmalla. Ncheto, Pham ja Mohebi ovat tehneet mielenkiintoisia havaintoja täkäläisestä koulutusjärjestelmästä.

– Koulutusjärjestelmä on minulle uusi – aika erilainen kuin Kamerunissa. Täällä tehdään ryhmätöitä, meillä Kamerunissa harvoin. Järjestelmä on minusta hyvä. Luennot varmistavat, että opiskelija ymmärtää asian, Ncheto näkee.

– Täällä opetus on paljon helpompaa ja käytännöllisempää kuin Iranissa. Kotimaassani meidän täytyy opiskella kovasti, eikä siellä ole vaihtoehtoisia tapoja suorittaa kurssi. Jos reputtaa kurssin, se täytyy tehdä uudestaan. Ei ole uusintakokeita. On todella vaikeaa suorittaa tutkinto Iranissa.

– Nykyisin ei ole tarvetta muistaa ulkoa kaikkea. Miksi? Koska on olemassa Google, josta voit tarkistaa asian. Täällä Suomessa on ymmärretty se, että voit käyttää Googlea. Tämä tekee opiskelusta helpompaa, Mohebi vertailee.

Kukaan kolmikosta ei tule EU- tai ETA-maasta vaan kyseisten alueiden ulkopuolelta. Siksi heidän on maksettava lukuvuosimaksu. Se on aloittain joko 7 000 euroa tai 8 500 euroa. Kommenttien perusteella lukuvuosimaksu ei ole näille opiskelijoille ylitsepääsemätön taloudellinen rasite.

– Ajattelen lukuvuosimaksusta niin, että saat mistä maksat. Se vähän riippuu, onko maksu kallis. Kyllä ja ei – en oikein tiedä. Vanhempani rahoittavat opintoni, kuten monien lukuvuosimaksua maksavien opiskelijoiden kohdalla on, Pham ilmaisee mielipiteensä.

– Kun vertaa useimpiin yliopistoihin, 7 000 euron lukuvuosimaksu ei ole paljon. Useimmissa yliopistoissa lukuvuosimaksu on enemmän kuin 9 000 euroa. On yliopistoja, joissa lukuvuosimaksu on noin 20 000 euroa, Mohebi puntaroi.

– Olin työskennellyt asianajajana ja olin hyväpalkkainen kaveri. Lukuvuosimaksu ei ollut minulle kallis, koska minulla oli rahaa säästössä. Tiedän kuitenkin, että useimmille tänne tuleville 7 000 euroa on todella paljon rahaa, hän lausuu.

Mohebi havainnollistaa Lähi-idän ja kolmannen maailman maiden tulotasoa tavalla, joka nostattaa punan länsimaisen vaurauden vaikutuspiirissä ikänsä eläneen toimittajan kasvoille.

– Iranissa 7 000 euroa on 20 ihmisen palkka vuodessa, Mohebi asettaa asiat perspektiiviin.

Opiskelumahdollisuus Suomessa sai Ncheton, Phamin ja Mohebin tuhansien kilometrien päähän kotimaastaan. Kokkolaan havittelevien samanhenkisten ihmisten joukko kasvaa kasvamistaan. Kiinnostus Centria-ammattikorkeakoulun englanninkielisiä koulutusohjelmia kohtaan ei ole tyrehtymään päin – päinvastoin.

Haku ensi syksynä aloitettaviin opintoihin päättyi toissa viikon perjantaina. Hakemuksia kahdeksaan koulutukseen tuli 1 286 hakijalta peräti 57 maasta.

Tämänkertainen hakijamäärä oli kuusi prosenttia suurempi kuin vuoden 2019 tammikuun hakijamäärä. Korotus on hyvä, tosin varsin maltillinen pomppu vuodesta 2018 vuoteen 2019 tapahtuneeseen 40 prosentin jättiloikkaan nähden.

Koulutusalojen keskinäisessä vertailussa piikkipaikan otti Business Management eli liiketalous 552 hakemuksellaan. Yhtä aloituspaikkaa kohti kovimman hakijamäärän nettosi tietotekniikan ala. Siinä opiskeluoikeuden tavoittelijoita oli 13,05 per aloituspaikka.

Eniten hakijoita oli Bangladeshista, Vietnamista ja Nigeriasta. Neljännen sijan hakijamäärän maakohtaisessa rankingissa otti Nepal. Nämä maat ovat keikkuneet listan kärkipäässä aiempinakin vuosina.

– Suomalainen koulutus – ja eurooppalainen koulutus ylipäätään – ovat erittäin kovassa huudossa näissä maissa, Centria-ammattikorkeakoulun opintoasiainpäällikköMari Emmes toteaa.

Hakijamäärien kasvua ei selitä yksi tekijä vaan pikemminkin osatekijöiden nippu. Ensinnäkin lukuvuosimaksuilla on ollut positiivinen vaikutus – niin nurinkuriselta kuin asia ilmaiseen koulutukseen tottuneesta suomalaisesta kuulostaakin.

Vuonna 2017 alkaneita, EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille kohdistettuja lukuvuosimaksuja pidetään eräänlaisena laadun takeena. Muutosta ennen ulkomaalainen hakija saattoi pohtia, mikä on opintojen taso, kun kouluttautumisesta ei tarvitse pulittaa. Siitäkin huolimatta, että PISA-vertailuissa menestynyt Suomi on ollut jo vuosikausia koulutusasioissa globaalin ihannoinnin kohde.

– Muualla maailmassa on käytännössä normina, että maksetaan opinnoista, Emmes muistuttaa.

Korkeakoulut ovat tarttuneet opiskelijoiden rekrytointiin ja markkinointiin aivan uudenlaisella tarmolla, mikä on näkynyt hakijamäärissä. Näihin osa-alueisiin satsataan niin ikään Centriassa. Niin on tosin tehty jo kauan aikaa.

– Meillä on strategia, ja harkitsemme tarkkaan, mitä teemme. Kohdennamme markkinointia eli käymme paikan päällä markkinoimassa. Tänä vuonna olemme olleet Vietnamissa ja Kiinassa messuilla. Käytämme sosiaalista mediaa markkinointikanavana, eli meillä on Facebook-sivut.

– Olemme tarjonneet englanninkielisiä koulutusohjelmia jo yli 20 vuotta, eli meiltä on tietenkin valmistunut paljon ulkomaisia opiskelijoita. He ovat suositelleet kouluamme. Niin sanottu puskaradio on erittäin hyvä rekrytointikanava, Centrian koulutuksen viennistä vastaava johtajaHannele Teir alleviivaa.

Kuten todettua, kansainvälisyydellä on pitkät perinteet Centriassa. Hakija sai valita tänä vuonna kahdeksasta englanninkielisestä koulutusvaihtoehdosta viimevuotisen viiden sijaan. Niistä osa teki paluun pienen tauon jälkeen. Monipuolistunut tarjonta ei siis näy hakijamäärissä samalla tavalla kuin niissä korkeakouluissa, joiden paletti on ollut aikaisemmin harvojen värien peitossa.

Edellä esitettyjä taustatekijöitä on nostettu Suomessa keskeisiksi syiksi, kun on puhuttu kohoavista hakemuspinoista. Ei Centria valtavirrasta suuresti poikkea. Jokainen muuttujista on vaikuttanut myönteisesti kävijämääriin – ainakin hivenen.

On kuitenkin syytä kiinnittää erityistä huomiota Centrian hyvään maineeseen. Veto- ja pitovoimatekijään, joka osaltaan selittää kasvussa olevia hakijamääriä ja joka korostuu Teirin sekä Emmeksen puheissa.

– Olemme opiskelijakeskeisiä, mikä näkyy monella tavalla. Opiskelijat viihtyvät meillä ja arvostavat koulutustamme, Emmes kertoo.

– Tiistaina julkaistiin ammattikorkeakoulujen valmistuvien opiskelijoiden palautekyselyn tulokset. Sen perusteella ammattikorkeakoulut laitetaan järjestykseen. Olimme valtakunnan ykkösiä, hän iloitsee.