sunnuntai 23.2.2020 | 07:50
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Päivyri

Kokkolassa aukeaa torstaina kolme kuvataidenäyttelyä – ITE-museossa esitellään uusinta kansanomaista nykytaidetta, kaupungintalolla kokkolalaisten muotokuvia

Anni Saari Keskipohjanmaa
Ke 12.2.2020 klo 19:30

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta ensimmäisestä ITE-taidetta esittelevästä näyttelystä Suomessa. Se oli esillä Kaustisen Kansantaiteenkeskuksessa.

Juhlavuotta vietetään ITE-museossa, jossa avautuu torstaina näyttely Kohtalona luovuus - ITE ja kumppanit. Sen ovat koonneet taiteen tutkija Minna Haveri, ITE-amanuenssi Elina Vuorimies ja tuottaja Liisa Heikkiä-Palo.

Vuorimies kertoo, että näyttelyssä esitellään uusinta ja tuoreinta ITE-taidetta, eli teoksia, joita ei aiemmin ole Kokkolassa nähty. Mukana on esimerkiksi hollantilaisen Paulus de Grootin voimakkaan ekspressiivisiä maalauksia, eurooppalaisia naiivin taiteen klassikkoteoksia Maija ja Volker Dallmeierin kokoelmasta, porilaisen Hanna Viitalan esinekollaaseja, joissa heijastuvat naiseuden muinaiset myytit – sekä Kokkolan oma protestitaiteilija Tyyne Esko.

Näyttelyyn on kutsuttu mukaan myös skotlantilainen nykytaiteilija Mike Inglis. Hän rakentaa museoon mökin, jossa katsoja pääsee tutustumaan Kirkkonummella eläneen Elis Sinistön itse tehtyyn elämään.

Museon kussakin huoneessa on eri teema, mikä heijastaa ITE-taiteen monipuolisuutta. Voimakkaan, raa-an ilmaisun lisäksi esillä ovat klassikot, protesti, dokumentointi ja visionäärit.

Kokkolasta näyttely lähtee kiertueelle Oulun ja Hämeenlinnan taidemuseoihin.

– Kokkola on kuitenkin ITE-taiteen koti, joten sen on hyvä aloittaa täältä, toteaa Haveri.

Tyyne Eskon teoksissa on protestihenkeä.

ITE-taiteesta on 20 vuodessa tullut Suomessa varsin tunnettu taidemuoto. Tärkeässä osassa sen nousussa on ollut Maaseudun sivistysliiton työ taiteilijoiden kartoittamisessa.

– Se on aivan ainutlaatuista, vastaavaa ei ole tehty missään, toteaa Vuorimies.

Taiteilijoita pitää etsiä, koska he eivät välttämättä itse tuo tekemisiään mitenkään esiin. Suomessa ITE-taiteilijoita on kuitenkin paljon.

– Se liittyy maaseutukulttuurin omavaraisuuteen. Monissa muissa maissa tekeminen on yhteisöllistä, joten siellä ei ole syntynyt niin paljon itsenäisiä tekijöitä. ITE-taiteen tekeminen vaatii sekä fyysisen että henkisen tilan, Haveri sanoo.

ITE-taidetta tehdäänkin tyypillisesti yksin kotona, "pihan perällä", kuten Vuorimies kuvaa. Mutta nykyisin sitä syntyy myös kerrostaloissa.

ITE-taide-käsite on Suomen oma erikoisuus. Ulkomailla puhutaan "outsider-taiteesta", johon kuuluvat itseoppineiden tekijöiden lisäksi erityistä tukea tarvitsevat, kuten kehitysvammaiset sekä mielenterveyskuntoutujat.

Osa näyttelyn teoksista on outsider-tekijöiden tekemiä.

20 vuoden aikana ITE-museolle on kehittynyt laajat kansainväliset verkostot. ITE-museon näyttelyn ulkomaisten taiteilijoiden lisäksi ne näkyvät Roosin talolla niin ikään torstaina avautuvassa näyttelyssä.

Pohjoismaista outsider-käsityötä esittelevä Pehmeetä touhua -näyttelyssä on teoksia 11 pohjoismaalaiselta taiteilijalta. Mukana ovat mm. aiemminkin Kokkolassa nähty Kenneth Rasmussen valtavine virkkauksineen, aforismeja kirjaimellisesti rautalangasta vääntävä Matti Rauhaniemi sekä Kellokosken prinsessana tunnetun Anna Lappalaisen kirjontatöitä.

Haverin ja Vuorimiehen kuratoima näyttely lähti kiertueelle keväällä 2018 ja ollut ennen Kokkolaa esillä kaikissa Pohjoismaissa.

– Jyväskylässä Käsityön museossa sen näki 20 000 ihmistä. Muissa kohteissa katsojia on ollut yhteensä noin 5 000, Vuorimies arvioi.

Eri maissa tehty näyttelykiertue on ollut työläs, mutta palkitseva.

– Hienointa on ollut pohjoismainen yhteistyö. Olemme myös tutustuneet moniin taiteilijoihin ja luoneet verkostoa. Se on käytettävissä uudelleenkin, toteaa Vuorimies.

ITE-museolla ja Roosin talolla on avoimet ovet torstaina 13.2. kello 11-18.

Kokkolalaisia kaupungintalon seinällä

Anni Saari

Torstaina avautuu kaupungintalolla myös näyttely, joka esittelee kokkolalaisia muotokuvia eri ajoilta. K.H.Renlundin museo pyysi näyttelyä varten teoksia kaupunkilaisilta lainaan, ja näyttelyamanuenssi Susanne Svenfors-Furu kertoo, että niitä saatiin enemmän kuin kerralla voidaan ripustaa.

Kaikki eivät mahdu seinille, ja teoksia joudutaan palauttamaan omistajilleen, jos ripustusta ei koko tämän vuoden kestävässä näyttelyssä välillä vaihdeta.

– Nyt seinillä on noin 55 muotokuvaa, joista ehkä kymmenen on museon omista kokoelmista, Svenfors-Furu arvioi.

Mukana on luonnollisesti merkkihenkilöitä, mutta myös tavallisia ihmisiä, kuten museo toivoikin.

Taiteilijoita ovat mm. Leo Korpela, Bo Aurén, Esa Tiainen ja Armas Hellsten.

Ajallisesti näyttelyn painopiste on 1950- ja -60-luvun tienoilla, mutta mukana on myös uudempia teoksia.

Svenfors-Furu toivoo näyttelyn muistuttavan, että kaikki kaupunkilaiset ovat osa Kokkolaa.

– Liikemiesten ja puheenjohtajien lisäksi tavalliset ihmiset, myös lapset ja vanhukset ovat tärkeitä.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »