keskiviikko 27.5.2020 | 14:42
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Päivyri

Kalajoelle kokoontuneet kansainväliset nuoret uskovat Euroopan unioniin, vaikka pakolaiskriisi koettelee: "Ihan kuin pakolaiset olisivat vain meidän ongelmamme eivätkä koko EU:n"

Pia Räihälä
Ti 18.2.2020 klo 20:30

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kalajoki

Kalajoella vierailee parhaillaan kansainvälinen 40-henkinen opiskelijoiden ja opettajien joukko pohtimassa EU:n roolia ja tulevaisuutta. Osallistujia on Liettuasta, Italiasta, Kreikasta, Montenegrosta sekä Bosnia ja Hertsegovinasta, ja lisäksi tapahtumaan osallistuu Kalajoen lukiolaisia.

Montenegro on EU:n jäsenehdokas ja Bosnia ja Hertsegovina vasta mahdollinen jäsenehdokas.

– Tämä tapahtuma tarjoaa meidän nuorillemme tilaisuuden tuntea vähän eurooppalaista henkeä ja kuulla mahdollisuuksista, joita EU tarjoaa. On vaikea saada nuorille sellaista tietoa. Balkanilla nuorten pitäisi olla aktiivisempia, ja hallinnon pitäisi edistää sitä, toivoo kotikaupunkinsa edustajana toimiva Denis Hadžić Bosnia ja Hertsegovinasta.

Suomalainen nuorisovaltuustotoiminta ihastuttaa vieraita.

– Kuulimme juuri siitä – se on ihmeellinen juttu! Hyvällä tavalla pakotetaan nuoret osallistumaan oman yhteisönsä kehittämiseen. Tämä on tosi innostavaa, hehkuttaa kreikkalainen Charla Angeliki ja pohtii, eikö tähän pystyttäisi Kreikassakin.

ItalialaisenDelia Calonen mielestä EU on hyväksi hänen maalleen.

– Taloutemme ei ole paras mahdollinen, mutta EU auttaa meitä paljon. Se lisää myös matkailua, ja Italiahan on matkailumaa. EU avartaa ajattelua niin, ettemme keskity vain omaan maahamme ja kulttuuriimme vaan opimme myös muista maista. Voimme myös auttaa toisiamme, jos on ongelmia.

Charla Angelikin mukaan Kreikassa ollaan pääsääntöisesti myötämielisiä EU:lle, mutta kaikki eivät identifioidu unionin jäseniksi.

– Suomessa tunnen olevani eurooppalaisessa maassa. Mutta Kreikassa on maantieteellinen ja ikään perustuva kuilu: mitä kauempana keskuksesta olet ja mitä iäkkäämpi olet, sitä vähemmän tunnet olevasi EU:n jäsen. Meidän pitäisi tuntea enemmän yhtenäisyyttä.

Angelikin mukaan pakolaiskriisi on pahentanut tilannetta.

– Se on saanut kreikkalaiset tuntemaan itsensä ulkopuolisiksi. Tuntuu, että kreikkalaisten toimintaa arvostellaan. Pakolaiskriisi on valtava ongelma, jossa tarvitaan lisää yhteistyötä.

Calonen mukaan italialaisilla on sama tunne.

– Meitä tuomitaan, ihan kuin pakolaiset olisivat vain meidän ongelmamme eivätkä koko EU:n.

LiettualainenVytenis Vaiciunas toteaa kotimaansa olleen pitkään osa Neuvostoliittoa.

– Neuvostoliitto tuhosi meidän taloutemme, ja kun saimme itsenäisyyden, tilanne oli huono. Halusimme osaksi EU:ta, jotta saisimme apua talouteemme, ja se onkin alkanut vahvistua jäsenyyden myötä. EU-rahalla korjataan myös kouluja ja parannetaan koulutusta.

Vaiciunas pitää hyvänä sitäkin, että liettualaiset voivat nyt vapaasti matkustaa ja työskennellä Euroopassa. Tosin asialla on kääntöpuolensa:

– Maastamuutto on iso ongelma. Liettualaisia on vain kolme miljoonaa, ja lähtijöitä on ollut jopa 100 000 vuodessa.

Sama ongelma on Bosnia ja Hertsegovinassa, vaikka se ei EU:hun kuulukaan.

– Nyt lähtee kokonaisia perheitä. 30 oppilaan luokasta lähti 12 lasta 15 päivässä, Denis Hadžić kertoo esimerkkinä.

Charla Angeliki toteaa Kreikankin kärsivän muuttoliikkeestä. Hän on kuitenkin toiveikas:

– Ehkä meillä on 10–20 vuoden päästä EU:n ansiosta parempi tilanne niin, että ihmiset tulevat Kreikkaan töihin ja asumaan. Jos vain vahvistamme visiota EU:sta koko maassa.

Kalajoen lukion opiskelija Santeri Lehtola toteaa EU:n antavan monia mahdollisuuksia, vaikka hän itse ei olekaan erityisen kiinnostunut Euroopan maista.

– Enemmän minua kiinnostaa Aasia. Mutta EU on hyvä olemassa, siitä on meille taloudellista ja kulttuurista hyötyä.

EU-jäsenyys on Bosnia ja Hertsegovinalle melkoinen haaste, kertoo Denis Hadžić.

– Bosnialla on paljon ongelmia. Hallintomme on monimutkainen. Jotta jäsenyysprosessia voitaisiin edistää, pitäisi ensin päästä yksimielisyyteen siitä, ketkä maatamme edustavat.

Montenegron jäsenyysneuvottelut ovat alkaneet vuonna 2012.

– EU on hyvä asia, se antaa opiskelijoille mahdollisuuksia parempaan koulutukseen ja uraan, arvelee Aleksej Rostovic.

– Mutta nuoret Montenegrossa eivät tiedä paljon EU:sta, lisää Stanka Mišeljić.

Nuoret eurooppalaiset eivät pelkää EU:n hajoavan, vaikka Britannia lähtikin.

– Päinvastoin, luulen että yhä useammat haluavat liittyä unioniin, Charla Angeliki uskoo.

Fakta

Kaksipäivänen tapahtuma

European Youth Empowerment Festivals -projekti järjestää Kalajoella tapahtuman 18.-19.2.

Mukana on 40 opiskelijaa ja opettajaa viidestä maasta sekä paikallisia nuoria Kalajoen lukiosta.

Tiistaina keskusteltiin EU:n tulevaisuudesta Virta-salissa.

Keskiviikkona järjestetään Havulan kartanossa historiallinen live-roolipeli.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »