Paikallisuutiset

Viljelijöiden tulot pelissä – MTK:n Jan-Ove Nyman Kokkolasta ja Haapajärveltä lähtöisin oleva EU-parlamentin pääneuvottelija Elsi Katainen eivät halua alentaa viljelijöiden tuloja

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin tarjoama 44 miljoonan euron raju leikkaus Suomen tukiin ei kelpaa.

MTK-Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtajaJan-Ove Nyman torjuu viljelijöiden tulotasoon suunnitellut leikkaukset Euroopan unionin tulevalla ohjelmakaudella. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajanCharles Michelin alkuviikosta julkaisemassa esityksessä Suomi menettäisi joka vuosi noin 44 miljoonan euron maataloustuet eli noin viisi prosenttia nykyisestä tukitasosta.

Tulevakin ohjelmakausi on seitsemän vuotta.

– On mahdotonta laskea, kuinka paljon yksittäinen viljelijä menettäisi, jos esitys menisi läpi. Joillekin tuotantosuunnille menetys voi olla suurikin, Nyman kertoo.

Hän toivoo lisäksi, että ilmastonmuutoksen torjuntaan suunnatuista varoista jaettaisiin osa myös maanviljelijöille ja metsänomistajille, sillä maa- ja metsätalous voivat sitoa suuria määriä hiiltä ilmasta.

Jos EU-tukea vähennetään siirtymäkaudella tai sen jälkeen, vaadin ja koko EU-parlamentin valiokunta vaatii, että valtiot voivat kompensoida EU-rahojen menetykset viljelijöilleen. Elsi Katainen Pääneuvottelija, Euroopan parlamentti

– Nämä ilmastovarat tuskin tulevat jakoon maataloustuen kautta. Sen takia on tärkeä säilyttää varsinaiset maataloustuet ainakin nykyisella tasolla Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella viime vuonna esittämällä tavalla, Nyman toteaa.

Maanviljelijöiden tulevista toimintaedellytyksistä väännetään parhaillaan kättä Brysselissä. Haapajärven Oksavalta lähtöisin oleva ja nykyään Pielavedellä asuva europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) on avainasemassa neuvottelemassa Euroopan parlamentin puolesta tulevan maatalouspolitiikan suuntaviivoja ja samalla maataloustukien rahoituskehystä seuraavalle ohjelmakaudelle.

Kataisen virallinen titteli kuuluu "maatalouspolitiikan siirtymäajan asetuksen pääneuvottelija". Käytännössä asetuksen pääneuvottelija sovittaa yhteen parlamentin ryhmien kannat ja neuvottelee lopuksi komission ja jäsenmaiden kanssa asetuksen lopullisesta sisällöstä.

– Oma kantani ja nyt myös maatalousvaliokunnan peruskanta on selvä. Haluamme mennä seuraavat kaksi vuotta vanhoilla säännöillä, mutta meidän on samalla varauduttava rahoituksen muutokseen lyhyelläkin aikavälillä, jos valtioiden päämiehet pääsevät tästä sopuun. Joka tapauksessa tavoitteena on, että ainakaan kahteen vuoteen ei viljelijän saama rahoitus ja sääntöpohja muutu. Jos EU-tukea vähennetään siirtymäkaudella tai sen jälkeen, vaadin ja koko valiokunta vaatii, että valtiot voivat kompensoida EU-rahojen menetykset viljelijöilleen, Brysselistä tavoitettu Katainen toteaa.

Katainen korostaa, että hänen linjauksensa ja koko valiokunnan tällä viikolla vahvistama linjaus mahdollisesta kansallisesta tuesta koskee sekä siirtymäkautta että koko ohjelmakautta.

Kataisen vähimmäistavoite väännössä on säilyttää maatalouden rahoitus nykyisellä tasolla ja nykyisillä säännöillä.

– Tästä neuvotellaan ja tähän uskon. Viljelijöiden pitää nyt saada selkeä kuva millaisilla ehdoilla ja rahoituspohjalla he voivat investoida ja jatkaa tärkeää työtään. Jos muutoksia tulee, ei niitä ainakaan seuraavan kahden vuoden aikana voi tulla, Katainen vaatii.

Parhaillaan Brysselissä unionin pääministerit, mukana Sanna Marin (sd.) Suomesta, vääntävät kättä uudesta ohjelmakaudesta ja sen maataloustuista. Eurooppa-neuvoston (Euroopan valtioiden yhteistyöelin) puheenjohtaja Charles Michel esitti alkuviikosta, että seuraavan seitsemän vuoden ohjelmakauden maataloustuet vähenevät kymmenellä miljardilla Suomen puheenjohtajakaudella esittämästä summasta. Vähennys tarkoittaa Suomelle 44 miljoonan vuotuista lovea nykyisiin tukiin. Suomi on saanut EU:sta vuosittain noin 870 miljoonan euron maataloustuet. Toisaalta Michelin ehdotuksessa maatalous saa enemmän rahoitusta kuin komissio esitti alkuperäisessä esityksessään.

Lovi olisi siis viitisen prosenttia ja painottuisi maaseudun kehittämisrahoihin ja 25-prosenttisesti suoriin maataloustukiin.