Paikallisuutiset

Nuoruuden seikkailunhalu vei kalajokisen Terttu Vierumäen Ruotsiin alle 20-vuotiaana, mutta muutto Suomeen tuli ajankohtaiseksi lasten varttuessa kouluikään: "Tyypillinen esimerkki 1980-luvun paluumuuttajasta"

KPK Yhtiöihin kuuluvan Lestijoki-lehden myyntipäällikkö, kalajokinenTerttu Vierumäki paketoi kuluvalla viikolla päätökseen työuransa, ja edessä ovat ansaitut eläkepäivät. Kyseisessä työssä Vierumäki on aloittanut vuonna 2007, mutta takana on työkokemusta muun muassa huoltoasemayrittäjyydestä sekä erilaisista myyntitehtävistä niin Roosin leipomolta, PPO:lta kuin Keskipohjanmaa-lehdestä. Hänen elämäänsä sisältyy myös kymmenen vuoden ajanjakso Ruotsissa, ja Vierumäki onkin yksi noin 600 000 suomalaisesta, jotka ovat muuttaneet läntiseen naapurimaahan sotien jälkeen.

Vierumäki muutti Ruotsin Hoforsiin vuonna 1976, jolloin hän oli hieman alle 20-vuotias. Töiden perässä Vierumäki ei naapurimaahan lähtenyt, sillä hänellä oli työpaikka Reisjärven kunnantoimistolla. Kyse oli enemmän seikkailunhalusta.

– Sinne oli muuttanut jo aikaisemmin paljon tuttuja ja kavereita, joten sekin vaikutti. Mutta ennen kaikkea sitä ehkä nuorena halusi kokea seikkailuja. Ja saada myös parempia tienestejä, Vierumäki kertoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ensimmäiset kolme Ruotsin-vuotta Vierumäeltä kului opiskellessa. Opiskelumahdollisuudet olivat hyvät, ja niistä maksettiin hyvää palkkaa.

– Ihan aluksi osallistuin kielikurssille. Minulla oli taustalla kouluruotsintaito, ja pärjäsin sillä ihan hyvin, enkä tarvinnut koskaan tulkkia. Kielikurssin jälkeen osallistuin toimistoalalle valmentavaan koulutukseen ja sitten toimistoalan koulutukseen.

Opintojen jälkeen Terttu Vierumäki meni töihin lääninhallitukseen. Hänen tittelinsä oli "dataoperatör", jonka työnkuvaan kuului tietojen tallentaminen. Pitkään ei Vierumäki ehtinyt kuitenkaan olla mukana työelämässä. Pari vuotta Ruotsissa oleskeltuaan hän nimittäin tapasi nykyisen aviopuolisonsa Jarmon, ja perheen ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1979, toinen vuonna 1984.

– Vaikka emme ylellistä elämää viettänytkään, minulla oli kuitenkin mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa. En olisi heitä siellä vieraassa maassa päivähoitoon raaskinutkaan viedä, pohtii Vierumäki.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tuolloin perhe kävi Suomessa aina lomillaan kaksi kertaa vuodessa. Suomeen muutto tuli ajankohtaiseksi, kun Vierumäkien esikoisen koulutaival alkoi olla edessä. Hän ehti käydä Ruotsissa esikoulun.

– Silloin tuntui, että lasten tulevaisuuden kannalta heidän olisi parempi käydä koulunsa Suomessa. Ajattelimme, että joko muutamme silloin tai emme koskaan. Lisäksi minulla alkoi olla koti-ikävä Suomeen, sillä minulla oli täällä iso perhe ja suku.

Muuttaessaan Ruotsiin Vierumäellä ei ollut suuria sopeutumisvaikeuksia. Ruotsalainen yhteiskunta toimi moitteettomasti, ja ihmiset ottivat hänet ystävällisesti vastaan.

– Ruotsissa oli parempi elintaso kuin Suomessa, ja myös paremmat tienestit. Vuokra-asuntotilanne oli hyvä, ja asunnot olivat edullisia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Yhtä hyvin tapahtui myös muutto takaisin Suomeen. Vierumäen isä oli hankkinut Gävlestä muuttavalle perheelle valmiiksi omakotitalon Kalajoelta, jossa pariskunta ryhtyi Shell-huoltoaseman yrittäjiksi.

– Olen puhelias ihminen, mutta ei ole sama asia keskustella vieraalla kielellä, vaikka ruotsin kieli hyvin sujuikin. Suomessa varsinkin suomen kielellä puhuminen tuntui aivan ihanalta. Ja täällä vanhemmat ja sisarukset olivat lähellä. Heistä oli paljon apua lastenhoidossa, sillä arki huoltoasemaa pyörittäessä oli kiireistä. Elämä tuntui täällä enemmän elämältä.

Vaikka Vierumäki oli onnellinen päästessään takaisin Suomeen, ei hän koskaan ole katunut ajanjaksoaan Ruotsissa.

– Vuodet Ruotsissa olivat hyvin opettavaisia, ja se oli kaikkiaan hyvä kokemus. Missään vaiheessa en ole kuitenkaan ikävöinyt sinne takaisin.

Ruotsin-vuosistaan huolimatta Vierumäki ei ole koskaan kokenut itseään ruotsinsuomalaiseksi.

– Olen tuntenut itseni aina suomalaiseksi. Kun muutin takaisin Suomeen, tunsin, että tulen kotiin.

Kommentti

FAKTA

Ruotsinsuomalaisuuden päivä

Ruotsinsuomalaisuuden päivää vietetään 24. helmikuuta, koska se on kansanrunouden keräilijä ja suomen kielen aseman puolustaja Carl Axel Gottlundin syntymäpäivä.

Ruotsin akatemia hyväksyi merkkipäivän kalenteriin vuonna 2010, ja sitä vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2011.

Päivän tarkoituksena on juhlistaa ruotsinsuomalaisten vähemmistön olemassaoloa sekä herättää valtaväestön kiinnostus ruotsinsuomalaisia kohtaan.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä