Paikallisuutiset

Töitä koodaajalle olisi, mutta valmistuneen eväät eivät aina riitä – Kokkolalainen ohjelmistotalo Livion vastaa huutoon: De Vaja -akatemia on silta koulutuksen ja työelämän välillä

It-ala kaipaa kipeästi osaavia tekijöitä. Koulutuspaikkoja on lisätty – toistaiseksi laihoin tuloksin. Ei ole tavatonta, että ohjelmistoalalle kouluttautuneen opiskelijan valmiudet eivät ole riittävällä tasolla. Tarvitaan lisäharjoittelua, jotta tulisi ammattitaitoiseksi koodariksi. Kokkolalainen ohjelmistotalo Livion pisti harjoittelumahdollisuuden tarjoavan De Vaja -akatemian pystyyn viime vuoden lopulla.

It-ala tuskailee osaajavajeen kanssa. Koodaajia eli tietokoneohjelmoijia tarvitaan varovaisesti arvioituna viisinumeroinen määrä. Pula sen kuin pahenee vuosi vuodelta.

Hätähuutoon on vastattu koulutuspaikkoja lisäämällä. Ongelmaa tuskin tällä peliliikkeellä ratkaistaan.

Muuan henkilö it-alavaikuttajayhdistyksen johtoportaasta puhuu yliopistotutkimuksesta, jonka mukaan toimiala kasvoi viime vuonna kymmenen prosenttia. Prosentuaalinen kasvu on keskimäärin 4 000–5 000 osaajan lisätarve henkilötyövuosiksi muutettuna. Viime vuoden osaajavaje on muutaman tuhannen luokkaa, kun työvoimatarpeesta vähennetään alalle oppilaitoksista valmistuneet opiskelijat.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ihan näin suoraviivaisesti ei välttämättä voi ynnätä, eli vuosittainen vaje lienee entistäkin pahempi. Kaikki valmistuvat opiskelijat eivät nimittäin loikkaa tutkintopaperit saatuaan suoraan työelämään. Syitä on epäilemättä monia. Yksi niistä on se, ettei kouluttautunut ihminen täytä työelämän osaamisvaatimuksia.

Ketkä koodaavat viiden tai kymmenen vuoden päästä, jos ei tarjota siltaa työelämään? Jani Ylikangas Livionin kehitysjohtaja

– On todettu jo pitkään, että valmistunut ohjelmistoinsinööri ei välttämättä ole vielä tarpeeksi kyvykäs tekemään asiakastyötä. Jos se "gäppi" on liian iso, investointi voi olla yritykselle kannattamaton.

– Jos asian haluaa yksinkertaistaa, pitää pystyä tuottamaan esimerkiksi jokin applikaatio asiakkaan toiveiden mukaisesti, Livionin kehitysjohtajaJani Ylikangas havainnollistaa työelämässä edellytettävää tasoa ja jatkaa:

– Tällä hetkellä kaikki yritykset hakevat kokeneita koodareita. Mistä kokenut koodari syntyy, jos ei tarjota harjoittelua? Ketkä koodaavat viiden tai kymmenen vuoden päästä, jos ei tarjota siltaa työelämään?

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Livionin kehitysjohtaja Jani Ylikangas on ollut tyytyväinen De Vaja -akatemian alkutaipaleeseen. Kysyntää on riittänyt varsin mukavasti.
Livionin kehitysjohtaja Jani Ylikangas on ollut tyytyväinen De Vaja -akatemian alkutaipaleeseen. Kysyntää on riittänyt varsin mukavasti. Kuva: Markku Jokela

Ylikankaan taajaan viljelemä kuvainnollinen silta löytyy mainitusta kokkolalaisesta ohjelmistotalosta. De Vaja -akatemia on harjoitteluympäristö, joka on lanseerattu viime vuoden loppupuolella.

Ensimmäinen ryhmä aloitti lokakuun lopussa, ja tiimissä ahersi neljä henkilöä. Heistä yksi työskentelee nykyisin yrityksessä. Toukokuun ryhmäkoko lienee edeltäjäänsä suurempi: hakemuksia on kertynyt jo tähän mennessä kymmenkunta.

– Konsepti on johtanut jo nyt hyviin tuloksiin. Hakijamäärät ovat moninkertaistuneet, ja oppilaat uskaltavat ottaa yhteyttä. Uskon, että tärkein juttu on se, että on olemassa erillinen portaali harjoittelijoille, Ylikangas arvelee.

Yksi harjoitusprojekti on kestoltaan pari kolme kuukautta. Ryhmiä järjestetään vuosittain kolme tai neljä. Ikäraja on 18 vuotta, käytännössä muita kriteerejä ei ole. Esimerkiksi tiettyä koulutusvähimmäisvaatimusta ei ole asetettu: koodauksen perusteet käydään joka tapauksessa läpi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Tarkoituksena on kuitenkin tehdä koodareita. On todettu, että hyvin erilaisista taustoista tulevat ihmiset pystyvät ottamaan ammattitaidon haltuun. Kaikkia heitä yhdistää koodausinnokkuus. He eivät tee pelkästään kouluharjoitukset, vaan heillä on aito harrastuneisuus ja into koodaamista kohtaan.

Tullaakseen ammattitaitoiseksi koodariksi on harjoiteltava, harjoiteltava ja vielä kerran harjoiteltava. Omistautumista ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan, korostaa Jani Ylikangas.
Tullaakseen ammattitaitoiseksi koodariksi on harjoiteltava, harjoiteltava ja vielä kerran harjoiteltava. Omistautumista ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan, korostaa Jani Ylikangas. Kuva: Markku Jokela

Toki tietyt ominaisuudet ovat tarpeen. Ne eivät ole yrityksen määrittämiä vaan alalle tyypillisiä. Lukujen kanssa on tultava toimeen. Muuten ei pitkälle pötkitä.

– On todella tärkeää, että koulut evaluoivat hakuprosessissa, onko matemaattinen kyvykkyys olemassa. On ihan toivotonta, jos ei ole tiettyjä loogisia ominaisuuksia. Silloin koodaus on jo alkumetreillä tosi takkuista – saati, että se koskaan yltäisi ammattimaiselle tasolle, Ylikangas naulaa.

– Koodausta ei opi pikakurssina. Erittäin lahjakkaillakin ihmisillä vie aikaa saada se haltuun.

Takaisin alun dilemmaan. Koulutus ei siis ole autuaaksi tekevä ratkaisu koodaripulaan. Mikä voisi olla? Viisasten kiveä ei löytyne keneltäkään. Ylikangas intoutuu pohtimaan ratkaisua.

– Alan tiedottamisessa ja muussa voidaan tehdä paljon. Pitää kuitenkin myös miettiä, mistä se johtuu, että tämmöinen ongelmanratkaisutyö ei yhtäkkiä enää kiinnosta nuoria. Tähän kysymykseen minulla ei ole vastausta. Uskon, että viihde voittaa niin helposti.

On käynyt jo ilmi, että osaajia tarvitaan. Alan näkymät ovat silti hyvät. Ala on kasvava, tarjoaa tulevaisuudessa työpaikkoja ja on todistetusti työviihtyisyydeltään mukava.

– Globaalisti ala voi hyvin ja pärjää jatkossakin, Ylikangas kiteyttää.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä