Paikallisuutiset

"Tällaiset heikkojäiset vuodet tappavat kyllä jääpurjehduksen kokonaan" sanoo kokkolalainen Timo Sivula – Katso video jääpurjehduksesta Hickarön edustalla

Tavanomaisena talvena jäät toimivat erinomaisena ulkoliikunta-alueena. Tänä talvena niiden hyödyntäminen on kuitenkin jäänyt vähälle, sillä jäät ovat olleet poikkeuksellisen heikkoja. Tämä on aiheuttanut harmaita hiuksia muun muassa jääpurjehdusta harrastaville, sillä sopivia olosuhteita odottaessa saattaa vierähtää kuukausi, jos toinenkin, tietää lajia harrastavaTimo Sivula.

– Sopivia olosuhteita ei saa aikaiseksi sormia napsauttamalla. Samaan aikaan pitäisi olla vapaapäivä, sopiva tuuli, jäätä ja vielä lisäksi lumeton jään pinta. Tämä tekee harrastamisesta hieman haastavaa, ja saattaa jopa karsia harrastajia. Talvesta riippuen pääsemme purjehtimaan noin 10–15 päivänä.

Jääpurjehtijan varusteisiin kuuluvat kelkan, eli purren, lisäksi kypärä, piikkikengät ja talvivaatteet.
Jääpurjehtijan varusteisiin kuuluvat kelkan, eli purren, lisäksi kypärä, piikkikengät ja talvivaatteet. Kuva: Clas-Olav Slotte

Sivula tietää kertoa, että jääpurjehdus on 1900-luvun alussa ollut jopa maailman nopein tapa liikkua. Tänä päivänä yhden miehen purjehdittava pursi kulkee luonnonvoimilla jopa yli 100 kilometriä tunnissa. Sivula kertookin kyseessä olevan adrenaliiniurheilulaji, joka ei kaikkein heikkohermoisimmille sovi. Se onkin yksi syy siihen, miksi Sivula on lajia harrastanut jo vuodesta 1998.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Sopivia olosuhteita ei saa aikaiseksi sormia napsauttamalla. Samaan aikaan pitäisi olla vapaapäivä, sopiva tuuli, jäätä ja vielä lisäksi lumeton jään pinta. Timo Sivula jääpurjehtija

– Toinen syy on se, että laji on täysin riippumaton sukupuolesta ja iästä. Yksissäkin kisoissa oli vierekkäin kilpakumppanit, joilla oli 50 vuoden ikäero.

Videolla Kokkolassa Hickarön edustalla viilettävät jääpurjehtijat pääsivät nauttimaan hyvistä olosuhteista vielä pari viikkoa sitten 14. maaliskuuta.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Sivula kertoo, että kauden avajaiskisat järjestetään aina viikolla 46. Silloin matkataan niin kauas pohjoiseen, että löytyy jäätynyt järvi. Sellaista ei tänä talvena kuitenkaan löytynyt, joten avajaiskisa jäi järjestämättä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Sivula kertoo, että harrastaminen vaatii kovien hermojen lisäksi myös pitkää pinnaa. – Sopivia olosuhteita ei saa aikaiseksi sormia napsauttamalla. Samaan aikaan pitäisi olla vapaapäivä, sopiva tuuli, jäätä ja vielä lisäksi lumeton jään pinta.
Sivula kertoo, että harrastaminen vaatii kovien hermojen lisäksi myös pitkää pinnaa. – Sopivia olosuhteita ei saa aikaiseksi sormia napsauttamalla. Samaan aikaan pitäisi olla vapaapäivä, sopiva tuuli, jäätä ja vielä lisäksi lumeton jään pinta. Kuva: Clas-Olav Slotte

Vaikka talvi on jäiden osalta ollut heikko, on Sivula 4–5 harrastajan porukan kanssa löytänyt sopivia olosuhteita muun muassa Laajalahdesta, Luodonjärveltä sekä Lestijärveltä.

– Laajalahti on alueena tosin hieman liian pieni, sillä nopeudet kasvavat nopeasti. Niinä vuosina, kun meri jäätyy, olemme päässeet purjehtimaan Tankarin ja Poroluodon välistä horisonttiin asti, mutta sellaisesta olemme tänä vuonna saaneet vain haaveilla.

Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntijaNiko Tollman vahvistaa, että jäätilanne on tänä talvena ollut heikko. Esimerkiksi Vaasan eteläpuolella ei ole koko talvena ollut juurikaan jäitä, Vaasan saaristoa lukuun ottamatta. Pietarsaaren ja Kokkolan edustalla ja siitä pohjoisempaan on jäätä ollut vain vähän, noin 10–20 sentin paksuisesti.

– Vertailun vuoksi voin kertoa, että viime talvena Pietarsaaren pohjoispuolella oli noin 20–30 sentin paksuinen jää. Perämeren pohjoisosassa on tänä vuonna ollut tavanomainen, noin 70 sentin paksuinen jää, joskaan Perämeri ei ole tänä talvena jäätynyt missään vaiheessa kokonaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tollman kertoo, että noin 10–15 sentin paksuisella jäällä voi ihminen huolettomasti liikkua. Tänä vuonna ei jäällä liikkuminen siis ole monellakaan alueella ollut mahdollista.

– Kyllä ovat pilkkipäivät jääneet tosi vähäisiksi Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämerellä. Kun katsotaan Itämeren jäällistä pinta-alaa, on talvi 2008–2009 ollut leudoin, ja tästä nykyisestä on tulossa vielä vähäjäisempi. Muita samankaltaisia talvia on ollut vuosina 1925–1926, 1989–1990 sekä 2014–2015, Tollman listaa.

Sisävesien osalta Tollman kertoo, että Etelä-Suomessa on järviä, jotka eivät tänä talvena jäätyneet lainkaan.

– Se on aika harvinaista. Lumiraja meni yhdessä vaiheessa Oulusta Itä-Suomeen, ja sen eteläpuolella ovat myös sisävesien jäät olleet heikohkoja.

Sivula toivoo tämän vuoden olleen heikkojen jäätilanteiden osalta poikkeus, joka ei toistu vähään aikaan.

Jääpurjehtijalta vaaditaan kovaa juoksuvoimaa sekä hyvää yläkropan kestävyyttä. – Lähtö on käytännössä 50 metrin juoksukilpailu, jossa nopein pääsee purjehtimaan häiriöttömään tuuleen, kertoo Sivula.
Jääpurjehtijalta vaaditaan kovaa juoksuvoimaa sekä hyvää yläkropan kestävyyttä. – Lähtö on käytännössä 50 metrin juoksukilpailu, jossa nopein pääsee purjehtimaan häiriöttömään tuuleen, kertoo Sivula. Kuva: Clas-Olav Slotte

– Tällaiset heikkojäiset vuodet tappavat kyllä jääpurjehduksen kokonaan, mikä olisi harmi, sillä laji selkeästi kiinnostaa. Aina rantaan tullessamme saamme kelkkojen ympärille kiinnostuneita kyselijöitä.

– Kausi on meidän, ja myös kaikkien muiden jäällä liikkujien, osalta nyt ohi. Jäät ovat niin heikossa kunnossa, että niille ei ole kenelläkään asiaa, Sivula painottaa vielä lopuksi.

Fakta

Mistä koostuu DN-jääpurjehdus?

Yksin purjehdittavasta jääpurjekelkasta, jota kuljetetaan henkilöauton katolla.

Kelkka painaa noin 70 kg ja sen voi koota rannalla noin 20 minuutissa.

Masto on viiden metrin korkuinen ja purjepinta-ala on noin kuusi neliötä.

Huippunopeus 145 km/h.

Hinta alkaen 1 500 euroa.

Kyseessä on maailmanlaajuinen purjehdusluokka.

Luokassa purjehditaan SM-, EM- ja MM-kisat.

Lähde: Suomen DN-jääpurjehdusliitto www.icesailing.fi

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä