lauantai 30.5.2020 | 04:33
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

Talotohtori: Palvisaunaa pystyttämässä – Leppä on kestävä valinta

Panu Kaila
Su 29.3.2020 klo 18:00

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

”Aion rakentaa savusaunan 25×20-senttimetrisestä pyöröhirrestä. Projektiin minulla olisi käytettävissä hyvälaatuista harmaaleppää. Millainen kyseisen puun kestoikä on, ja miten se tulisi käsitellä vääntymisen vähentämiseksi? Olen ajatellut, että vuolen vain saumapuolelta. Saunasta tulisi palvisauna. Onnistuukohan suunnitelmani?”, tiedustelee Jukka Lappi.

Harmaaleppä vääntyy mielellään, mutta se koskee lähinnä sahatavaraa. Runkopuun kierous on heti nähtävissä, joten valikoimalla tarkkaan saa valittua suoria. Kuivan maan leppä kasvaa yleensä pitkäksi ja suorarunkoiseksi.

Leppä kestää hyvin normaalioloissa eli katon alla ja irti maasta. Lepän erikoiskäyttö on märän maan paalutuksena. Venetsian jopa yli tuhannen vuoden ikäiset kitkapaalut ovat leppää, jalavaa ja tammea. Lankkutaso niiden päällä on puolestaan lehtikuusta.

”Voiko kalkkitahnaa tehdä itse ja miten se tapahtuu? Tarvitsemani tahnan määrä on suuri”, kirjoittaa Jorma Alkki.

Neuvoni on, että etsikää kirjastosta Panu Kailan kirja ”Kevät toi maalarin” sekä sen jatko-osa ”Kesällä töitä teki maalari”. Niissä on selitetty märkäsammutetun kalkin eli kalkkitahnan valmistus ja käyttö hyvin yksityiskohtaisesti.

”Olemme aivan pulassa, sillä emme lainkaan tiedä, mikä ötökkä syö vanhan hirsirakennuksemme hirttä. Nyt talven aikana jälkiä on tullut harmiksemme jälleen lisää. Niiden perusteella ötökkä on siirtynyt syömään jo ikkunan yläosan tasolle. Rakennus on ollut kylmillään yli kymmenen vuotta. Hirsirakennus oli lautavuorattu ja sisältä ensin päällystetty pinkopahvilla ja sitten kovalevyllä sekä tapetilla. Miten pääsisimme eroon tästä vaivasta?”, kysyy Sirkka Leinonen.

Saamissani kuvissa näkyy harmaan hirren pinnassa leveitä avattuja toukkakäytäviä ja siellä täällä isohkoja reikiä. Minusta vaikuttaa siltä, että asialla on jalokuoriainen. Se tulee puuhun vain metsässä, mutta elää toukkana hirressä jopa 30 vuotta ennen kuin kaivautuu lentoreiän kautta ulos. Pitemmät avaukset hirressä taitavat olla pulleista toukista pitävän tikan töitä. Sanotaan, että jos mökissä on kuitulevyä seinissä, toukka hakeutuu mielellään sen alle lähelle pintaa. Torjuntaa ei tarvita, koska toukkia ei tule lisää.

”Taloamme kiertää jokin tikka tai palokärki, joka naputtelee pystylaudoituksen väleihin isoja koloja. Lintu kiinnittyy esimerkiksi ikkunan raamiin ja alkaa päristellä jopa aamuöisin. Olemme joutuneet paikkailemaan tästä omituisesta ongelmasta aiheutuneita koloja jo kolmena keväänä”, harmittelee Juhani Heiska.

Ilmeisesti tikka ei hae toukkia talonne seinästä vaan käyttää sitä äänitorvenaan. Auttaisikohan pelotteena esimerkiksi sellainen pöllönkuva, jota ennen käytettiin variksia ammuttaessa?

Kysy rakentamisesta ja remonteista: Talotohtori@tietola.fi

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »