tiistai 26.5.2020 | 06:43
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Nektaria talteen tippa kerrallaan – "Saapa nähdä kuinka paljon mahlaa vaahterasta tulee", aprikoi pietarsaarelainen Virpi Långbacka

Mahlaa voi juoksuttaa vaahterastakin

Minna Mustonen
Su 29.3.2020 klo 11:00

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Pietarsaaressa Swedenin alueen kauniilla asutusalueella asuu vanhassa puutalossa onnellisena ulkotöissään puuhaileva pariskunta. Virpi Långbacka ja hänen avomiehensä asuvat talossa ensimmäistä kevättä. Useat asiat mitä puutarhasta lumen alta paljastuu ovat ihania, kivoja yllätyksiä.

Pihan komean vaahteran ylimääräisten oksien karsiminen laittoi talon emännän rivakkaan liikkeeseen.

– Huomasimme, että hyvänen aika. Mahla lähti juoksemaan vaahterasta ihan virtaamalla. En ollenkaan ajatellut, että ihan vielä edes olisi mahlan keruu aika. Saati sitten, että vaahtera alkaa mahlaa juoksuttamaan, nauraa Virpi Långbacka.

Hän asensi jokaisen oksan tumpin päähän mahlan keruuastiaksi muovipullon.

– Kokeilen tässä erilaisia keruu- ja talteenottomalleja. Osassa mahla pääsee virtaamaan narua pitkin astiaan, osassa tipat tippuvat ilman mitään välikappaletta, yhden pullon asensin suuaukon suoraan virtaavaan oksannokkaan. Saa nyt nähdä mikä astioista täytyy nopeimpaan.

Auringon vaikutus mahlanjuoksuun näyttää olevan ihan ilmeinen. Puun kylpiessä auringossa tippojen tippuminen purtiloihin kiihtyy, varjoon jäätyään puu hiljentää mahlan nostoa.

Kevät on mahlankeruu aikaa. Mahla on pohjoisen leveysasteen lehtipuiden, kuten koivun, tammen ja vaahteran ravintoliuos, joka on pääosin puiden juurillaan maasta ottamaa vettä.

Pietarsaarelainen Virpi Långbacka on tottunut mahlan kerääjä. Hän arvioi, että koivun mahlan talteenoton sesonkiaikaan menee vielä parisen viikkoa, ehkä kuukauden verrankin.

– Nyt on niin erikoinen kevät, että on todella hankala arvioida miten se etenee.

Suomessa perinteiset jokamiehenoikeudet antavat mahdollisuudet liikkua vapaasti luonnossa ja nauttia metsän antimista. Jokainen suomalainen saa vapaasti kerätä luonnonvaraisia marjoja, sieniä ja kasveja joitakin luonnonsuojelulaeissa rauhoitettuja lajeja lukuun ottamatta. Mahlan keruu ei kuitenkaan kuulu jokamiehen oikeuksiin.

Omasta pihasta ja omista puistaan toki voi mahlaa talteenottaa.

Useimmiten mahlaa juoksutetaan ja kerätään siten, että puun kylkeen porataan reikä, siihen laitetaan putkenpätkä ja toiseen päähän putkea asetetaan puhdas keruuastia. Keruuastiaa vaihdetaan riittävän usein, jotta mahla pysyy tuoreena ja raikkaana.

Mahlan talteenotossa puhtaat välineet ovat kaiken a ja o.

Mahla ei kestä pitkää säilytystä. Sen voi kuitenkin pakastaa ja käyttää heti sulatuksen jälkeen.

– Koivuista otan talteen todella paljon mahlaa. Sitä olen tehnyt useasti ja sitä juoksee paljon. Yleensä koivusta tuleekin niin paljon, että siitä riittää ihan siman tekoon asti. Saa nähdä kuinka paljon mahlaa vaahterasta tulee. Taitaa käydä niin, että tämä tulee ihan terveysjuomana käyttöömme, suunnittelee Virpi Långbacka hiljoksiin kertyviä vaahteran mahla-astioitaan ihaillessa.

Fakta

Mikä ihmeen mahla?

Sisältää puun varastoimia ravintoaineita, joita se tarvitsee kasvunsa käynnistämiseen keväällä ennen kuin yhteyttäminen lehdissä alkaa.

Virtaus alkaa, kun maa alkaa sulamaan pintaosistaan ja puut alkavat ottaa maasta vettä.

Mahlan juokseminen ajoittuu varhaiseen kevääseen, yleensä huhti-toukokuuhun.

Sisältää luonnon sokereita, glukoosia ja fruktoosia ja lisäksi mahlassa on erilaisia hedelmähappoja, joista suurin osa omenahappoja.

Mahlassa on pieniä määriä myös hivenaineita, joista mainittavimmat ovat kalsium, kalium, magnesium ja mangaani, sekä jokin verran C-vitamiinia. Natriumia mahla ei sisällä lainkaan.

Kevyesti hapan ja sen pH voi vaihdella välillä 7,5-5,5.

Lähde: arktisetaromit.fi

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »