Paikallisuutiset
Keski-Pohjanmaalla on paljon kotieläintiloja ja näin myös enemmän kokopäiväisiä viljelijöitä kuin maassa keskimäärin
Suomessa tuotetusta maidosta yli kymmenen prosenttia ja naudanlihasta lähes saman verran tulee Keski-Pohjanmaalta. Sen lisäksi joka viides Suomessa syöty pottu on kasvanut maakunnassa.
MTK Keski-Pohjanmaan viime syksynä tehtäväänsä valittu toiminnanjohtajaJan-Ove Nyman kertoo olevansa lähtöjään maitotilan poika Pedersörestä.
– Keskipohjalaiset tuottajat ovat ennakkoluulotonta porukkaa, eivätkä he anna hallinnollisten tai muidenkaan rajojen haitata toimintaansa. Tuoreena esimerkkinä tästä on heidän rohkeutensa valita minut – äidinkieleltäni ruotsinkielisen ja eri maakunnan kasvatin – toiminnanjohtajakseen, Nyman sanoo.
Lapsuudesta pitkälle nuoruuteen maatilan työt kuuluivat olennaisena osana Nymanin arkeen ja elämään. Useimmiten kaksi, toisinaan kolmekin sukupolvea teki töitä rinta rinnan.
– Paitsi että se oli työntekoa yhdessä, se oli myös sellaista tietynlaista ihmissuhteiden hoitamista. Töiden lomassa esimerkiksi isän kanssa pystyi juttelemaan rauhassa paljon muistakin kuin vain tilan ja siihen työn tekemiseen liittyvistä asioista.
Nyman on havainnut keskipohjalaisia ja pohjalaisia tiloja kiertäessään, että myös nykyään maatilojen lapset oppivat pienestä pitäen tekemään tilan töitä.
– Ja vastavuoroisesti vanhemmat eläkkeellä ollessaankin auttavat lapsiaan. Tämä ei tosin ole mitenkään leimallisesti täkäläinen piirre vaan näin on kautta aikojen ollut maataloudessa Suomessa ihan yleisestikin.
Millaista sitten on leimallisesti keskipohjalainen maatalous?
– Jokainen maatila on omanlaatuisensa, joten tyypillistä maatilaa on vaikea määritellä, mutta Keski-Pohjanmaalla on paljon kotieläintiloja ja näin myös suhteellisesti enemmän kokopäiväisiä viljelijöitä kuin maassa keskimäärin.
Keski-Pohjanmaalla kasvatetaan etenkin perunaa sekä lypsylehmiä ja lihakarjaa.
– Keski-Pohjanmaa on varsinainen ruokamaakunta. Vaikka me olemme maito- ja nautamaakunta, myös muuta tuotantoa löytyy tasaisesti. Meillä on joitakin sika-, lammas- ja hevostiloja sekä kasvinviljelytiloja, Jan-Oven Nyman kertoo.
Perunanviljely on viimeisen vuosikymmenen ajan Suomessa vähentynyt tasaisesti, mutta tuotantomäärät eivät ole samassa suhteessa pienentyneet. Viljelyyn on otettu satoisampia lajikkeita.
Koko maassa perunasato on vuosittain 600–700 miljoonaa kiloa, kun mukaan lasketaan myös tärkkelysperunan ja varhaisperunan tuotanto.
Keski-Pohjanmaa on vahvaa perunantuotantoaluetta, mistä kertoo se että viidennes kaikesta ruokaperunasta on peräisin maakunnasta.
– 20 prosenttia Suomessa syödystä perunasta on kasvanut Keski-Pohjanmaalla ja yli 11 prosenttia maassamme juodusta maidosta on tuotettu keskipohjalaisilla tiloilla.
Keski-Pohjanmaalla lypsettiin vuoden 2018 aikana maitoa lähes 262 miljoonaa litraa, mikä on tähän mennessä tuotantoennätys maakunnassa kautta aikojen.
Naudanlihaa tuotettiin alueella yli 8,2 miljoonaa kiloa, eli lähes 10 prosenttia koko maan tuotannosta.
Sianlihan (2,2 %) ja lampaanlihan (3,3 %) tuotanto on taas valtakunnallisesta vertailtuna selvästi harvinaisempaa.
Ruotsinkielisten maataloustuottajien keskusjärjestön SLC:n alueella, rannikkoseudulla Kokkolasta Kristiinankaupunkiin, tuotanto on huomattavasti Keski-Pohjanmaata vaihtelevampaa.
– Kyse ei ole kulttuurieroista, vaan se johtuu ennemminkin siitä, että ÖSP:n (Österbottens Svenska Producentförbundin) alueella tilat ovat etelä-pohjoissuunnassa niin paljon laajemmalla alueella. Etenkin alueen eteläosissa on paljon kasvinviljelijöitä.
SLC:hen kuuluvat myös esimerkiksi kasvihuoneviljelijät, kun he suomenkielisellä puolella kuuluvat kauppapuutarhaliittoon.
– ÖSP:n pohjoisen alueen tuotanto taas muistuttaa hyvin pitkälti MTK Keski-Pohjanmaan alueen tuotantoa. Siellä on paljon maito- ja nautatiloja.
Jan-Ove Nyman on eroista selvillä paremmin kuin hyvin, sillä hän työskenteli viitisen vuotta alueen ruotsinkielisen maataloustuottajaväen toiminnanjohtajana ja sen jälkeen pari vuotta yrittäjänä, ennen valintaansa MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtajaksi.
Karkeasti kolmannes suomalaisista maatiloista on monialaisia eli perusmaatalouden lisäksi ne harjoittavat muutakin liiketoimintaa, kuten maanrakennus- tai koneurakointia, metsä- ja energia-alan töitä, jotkut kasvattavat päätuotantolinjansa ohessa ravihevosia tai lampaita.
Ilman EU:n laajuista maatalouden tukijärjestelmää, jota vahvistetaan erilaisilla kansallisilla maataloustuilla, Suomessa ei nykyisessä mittakaavassa maata juuri viljeltäisi.
Viime vuonna Keskipohjanmaa-lehden levikkialueella kaikkiaan 28 tuottajaa sai viljelijätukea noin 300 000 euroa tai sen yli. Näistä tiloista 12 sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakuntarajojen sisällä, kahdeksan Pohjanmaalla ja kahdeksan Pohjois-Pohjanmaalla.
Viime vuonna Suomessa maksettiin viljelijätukia yhteensä noin 1,8 miljardia euroa. Koko maassa eniten viljelijätukea sai luomuviljaa viljelevä Niko Ahlqvist Vihdistä, yhteensä vähän yli 1,48 miljoonaa euroa.
Valtaosa suurimmista tuista menee kuitenkin lihanautojen kasvattajille, näin on myös Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Kun tuottajien edunvalvontajärjestön toiminnanjohtaja Jan-Ove Nyman puhuu Keski-Pohjanmaasta, hän tarkoittaa niin kutsuttua historiallista Keski-Pohjanmaata. Siihen kuuluvat myös entisen Oulun läänin eteläisimmät kunnat Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa.
– Erilaiset hallinnolliset rajat ovat jakaneet Keski-Pohjanmaata kautta maakunnan historian. Maakuntaliittojen rajojen muuttuessa MTK:n jäsenyhdistykset eivät ole seuranneet maakuntarajaa, Nyman selittää.
Keskipohjalaista maataloutta kokonaisuutena tarkasteltaessa pitää ottaa huomioon, että kaikki tilat eivät ole MTK:n jäseniä.
– MTK Keski-Pohjanmaan jäsentilastoa katsoessa täytyy olla tarkkana, että lukee oikeita lukuja. Maatiloilla järjestäytymisaste on noin 72 prosenttia. Kuitenkin lähes 80 prosenttia pellosta kuulu jäsentiloille ja jäseniä voivat nykyään olla myös puhtaat metsätilat, Nyman kertoo.
Parhaimman kuvan tilakokojen kasvusta ja tilojen määrän vähentymisestä Keski-Pohjanmaalla saa, kun tarkastelee kuinka viljelijätukea hakeneiden tilojen määrä on vuosien varrella kehittynyt.
Vuonna 1995 tukea hakeneita tiloja oli 3 884, mutta jo viisi vuotta myöhemmin niiden määrä oli laskenut 3 145:een. Vuonna 2010 tukea Keski-Pohjanmaalta haki yhteensä 2 549 maatilaa ja edelleen vuonna 2018 alueelta löytyi 2 050 tukea hakenutta tilaa.
– Samassa ajassa, eli EU:hun liittymisen jälkeen, tilojen keskipinta-ala on Keski-Pohjanmaalla yli kaksinkertaistunut eli se on kasvanut keskimäärin 22,4 hehtaarista 51,2 hehtaariin.
Jan-Ove Nyman arvelee, että tilakoot jatkavat tulevaisuudessakin kasvamistaan ja 10–15 vuoden päästä maatilat ovat entistäkin suurempia. On myös oletettavaa, että samalla tilojen erikoistuminen jatkuu.
On aivan yhtä hankalaa määritellä tyypillinen keskipohjalainen maataloustuottaja kuin kuka tahansa muu "tavallinen" ihminen.
– Ei kai sellaista mitään alueen tuottajien yhteistä luonteenpiirrettä ole olemassakaan, tai ainakin minun on vähän vaikea sellaista ruveta kuvaamaan. Sen sijaan yhteistä on heidän tapansa toimia: täällä itsestä ei pidetä kovinkaan suurta ääntä. Eikä valiteta herkästi, vaan hommat hoidetaan, eikä sitä pidetä mitenkään niin ihmeellisenä asiana.
Nymanin mukaan Keski-Pohjanmaata asuttavat paitsi ennakkoluulottomat, myös osaavat maataloustuottajat.
– Alueen tuottajat ovat erittäin hyvin sopeutuneet EU-aikaan. Täällä ei olla jääty niin sanotusti tuleen makaamaan.
Jan-Ove Nyman haluaa puolestaan itse olla tulevaisuudessa paremmin perillä siitä, mitä jäsenten arkeen kuuluu.
– Toivon, että minuun ollaan jatkossakin rohkeasti yhteydessä. Se ei ole kehuskelua tai valittamista, jos minulle soittaa ja kertoo miten asiat omalla tilalla oikeasti ovat, MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja sanoo.
Aiheesta lisää:
Keskipohjanmaa 26.3.2020:Suurimmat viljelijätuet alueella maksettiin viime vuonna Uuteenkaarlepyyhyn, Kalajoelle ja Haapavedelle
Keskipohjanmaa 2.4.2020:Kausityöntekijöiden tulo Suomeen on epävarmaa koronavirustilanteen takia – Himankalainen Alamäen Vihannes tarvitsee monen muun maatilan tavoin kausityöntekijöitä
Haapavesi-lehti 13.11.2019:Mehtälän tilalle valmistui 480-paikkainen lihanautakasvattamo – Haapaveden suurimmalle lihakarjatilalle mahtuu nyt maksimissaan 1300 isoa nautaa
Lähteet:
Ruokavirasto: EU-tuet ja kansalliset maataloustuet vuonna 2019
MTK Keski-Pohjanmaan vuosikertomus 2018
Tiina Harjunpää: Keski-Pohjanmaan varautumissuunnitelma – alueelliset innovaatiot ja kokeilut
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Paikallisuutiset
