Paikallisuutiset

Korona-aika on lisännyt ihmisten riskitietoisuutta, jonka ansiosta hälytystehtävien määrä on laskenut – Pelastusjohtaja Jarmo Haapanen pelkää huolimattomuuden kasvavan rajoitusten purkamisen myötä

Korona-aika on näkynyt positiivisesti alueen pelastuslaitosten arjessa. Niin Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella kuin Jokilaaksojen pelastuslaitoksella tehtävämäärät ovat vähentyneet viimeisen kahden kuukauden aikana.

– Kautta linjan hälytystehtävien määrässä on tapahtunut pudotusta. Ei mitään radikaalia muutosta, mutta 10–20 prosenttia kuitenkin, pelastusjohtajaJaakko Pukkinen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta kertoo.

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtajaJarmo Haapanen sanoo, että myös heidän toiminta-alueella suuntaus on ollut hyvä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kansallisiin tilastoihin peilattuna täällä tehtävämäärät eivät ole vähentyneet suhteessa yhtä paljon, mutta ovat silti vähentyneet. Esimerkiksi liikenneonnettomuuksia ja muita ensivastetehtäviä on ollut nyt korona-aikana tavallista vähemmän.

Liikenneonnettomuuksista johtuvien hälytystehtävien laskuun Haapanen näkee selvät syyt niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti.

– Koko maan osalta yksi merkittävä tekijä oli Uudenmaan sulku. Kun liikenne Etelä-Suomen vilkkailla teillä hiljeni, se vaikutti liikenneonnettomuuksien määrään. Meillä näkyi erityisesti se, että matkailuliikennettä Lappiin ja sieltä takaisin ei ollut käytännössä ollenkaan. Yleensä matkaajat ovat kulkeneet meidän toiminta-alueen läpi, Haapanen selvittää.

Lukemissa tietysti näkyy myös se, että liikennemäärät ovat vähentyneet, kun ihmiset tekevät entistä enemmän etätöitä. Yöpakkasten jäljiltä liukkaat tiet eivät päässeet aamuisin autoilijoita yllättämään, koska työmatkaliikenne on vähentynyt huomattavasti.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kun tilastoja katsoo, niin pääosin liikenneonnettomuudet ovat tapahtuneet päivä- ja ilta-aikaan. Oikeastaan kaikki ovat olleet vain pieniä töytäisyjä, mitään vakavampaa onnettomuuksissa ei sattunut, Pukkinen sanoo.

Haapanen arvelee, että lisääntynyt ajanvietto kotona on vähentänyt rakennuspaloista johtuvien hälytysten määrää.

– On hyvin mahdollista, että palonalkuja on ollut, mutta kun ihmiset ovat olleet kotona, he ovat havainneet palon heti ja saaneet sammutettua sen omin keinoin. Silloin palokuntaa ei ole tarvinnut hälyttää, joten tapaus ei ole tullut meidän tietoon, Haapanen miettii.

Voisi kuvitella, että kotona ollessaan moni on kuluttanut aikaansa erilaisen remontoinnin ja nikkaroinnin parissa. Jokilaaksojen pelastuslaitos vastaa alueellaan myös ensihoidosta, mutta Haapasen mukaan silläkin sektorilla hälytystehtävät ovat vähentyneet.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kotona sattuneet tapaturmat siis eivät ole lisääntyneet. Pukkinen näkee asialle selvän syyn.

– Korona-aikana riskitietoisuus on kasvanut, joten ihmiset ovat varovaisempia niin kotonaan kuin muuallakin. Korona on ollut niin iso juttu yhteiskunnalle, että se on saanut ihmiset miettimään omaa käyttäytymistään. Riskitietoisuuden kasvu on tietysti erittäin hyvä ilmiö, Pukkinen toteaa.

– Ei muutos ole minua yllättänyt. Ihmisten käyttäytyminen lähtee siitä, miten paljon mediassa asiat saavat julkisuutta. Nyt tietoa on tullut paljon, joten riskitietoisuus on kasvanut. Puhuttiin sitten tapaturmasta tai tulipalosta, on valistus tärkeässä roolissa niiden ehkäisemissä, Pukkinen lisää.

Se on sitten asia erikseen, kuinka pitkään riskitietoisuus pysyy näin korkealla tasolla.

– Kun rajoituksia ruvetaan nyt purkamaan, niin minulla on huoli siitä, että ihmisistä tulee huolimattomampia. Se riski on olemassa, Haapanen sanoo.

Pelastuslaitosten arkeen koronavirusepidemia on vaikuttanut siten, että altistumiset on pyritty saamaan minimiin. Pelastuslaitoksilla ei pääse vierailemaan, eikä pelastuslaitoksen henkilökunta vieraile erilaisissa tilaisuuksissa.

– Normaali valmiustila pidetään korona-aikanakin, mutta pitää tiedostaa riski siitä, että mitä jos meidän työntekijä sairastuu. Sitten alkaa jäljitysketju ja useampi työntekijä voi joutua sivuun. Mistä me siinä tilanteessa saamme korvaavaa henkilökuntaa tilalle, Haapanen huomauttaa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä