Paikallisuutiset

Alavetelissä tahkotaan koronan ryydittämänä kovaa tulosta – Kemvit Oy:n tehtaalla painetaan ympäri vuorokauden

Korona-aikana saippuoiden ja käsidesien tuotanto on kasvanut Kemvit Oy:n tehtaalla nelinkertaiseksi – Sen sijaan toimitusjohtaja Juuso Viherlaakso ei lähde edes arvioimaan pintojen desinfektioaineen menekin moninkertaistumista.

Bastintiellä Alavetelissä sijaitsevan Kemvit Oy:n kemiantehtaan pihalla on keskiviikkoiltapäivällä rauhallista. Tehtaan kaupan oven vieressä lukee, että putiikki on kiinni. Silti rakennuksessa valot palavat ympäri vuorokauden.

Maaliskuun alusta lähtien 13 työntekijää työllistävän yrityksen tehtaan tuotantolinjalla on valmistettu suuria määriä esimerkiksi käsihuuhdetta, kansanomaisesti käsidesiä, ja käsisaippuaa voimia säästelemättä. Kemvit Oy:n toimitusjohtajaJuuso Viherlaakso laskeskelee, että näiden tuotteiden menekki kasvoi noin nelinkertaiseksi normaalitilanteeseen nähden.

Lisäksi totuttua enemmän kaupaksi ovat käyneet käsivoiteet, pyykinpesuaineet ja pintojen desinfiointiin tarkoitettu KW Pintadesinfektio, jonka tuotantomäärän kasvua Viherlaakso ei lähde edes arvioimaan.

Sitten kun porukka pesi kuukauden päivän käsiään, niin sitten ne alkoivat kuivua ja alettiin tarvita voiteita. Juuso Viherlaakso Kemvit Oy:n toimitusjohtaja

– Se on meidän oma uniikki ratkaisu, ja se on vielä ehditty testaamaan koronavirusta vastaan. Siihen on erikseen haettu laboratoriotestitulos koronavirukseen, Viherlaakso sanoo.

Nyt kasvaneiden tuotteiden kysyntä on edennyt pitkälti ketjuna – koronakriisin alkuun kysyntä räjähti juuri käsihygieniatuotteiden osalta.

– Sitten kun porukka pesi kuukauden päivän käsiään, niin sitten ne alkoivat kuivua ja alettiin tarvita voiteita.

Tuotteiden nopea kysynnän kasvu on vaatinut työntekijöiltä venymistä. Apua työnantajalle antoi aluksi alan uusi työehtosopimus, joka mahdollistaa hälyttämään äkillisen tarpeen takia työntekijät 10 tunnin työvuoroon kahdeksi viikoksi.

– Laitoimme aluksi kaikki 10-tuntiseen päivään ja sitten vähän limittäin kahteen vuoroon. Saimme hyvän mitan päivälle ja näin me harjoittelimme tätä hommaa kaksi viikkoa. Mutta sitten totesimme, että saamme enemmän aikaiseksi, kun tehdään kahdeksaa tuntia ihan vaan, ettemme ole limittäin. Siirsimme tuotannon kolmeen vuoroon, niin saimme silloin enemmän tavaraa aikaiseksi.

Aiemmin Kemvitillä töitä oli tehty yhdessä vuorossa, mutta Viherlaakson mukaan työntekijät ovat tottuneet hyvin uusiin järjestelyihin.

– Jotenkin tämä asenne tällä seudulla on sellainen, että täällä on hyvän sorttista väkeä, jotka tekevät töitä, Viherlaakso kehuu.

Kuuden viikon yövuorouurastuksen jälkeen toimitusjohtaja Juuso Viherlaakso lähti käymään kotona perheensä luona Nokialla. Keskiviikkona Viherlaakso saapui ensimmäisen kerran takaisin Alaveteliin käsidesirutistuksen jälkeen.

– Normaaliin etanolin kysyntään tuli todella valtava piikki ja tarvittavaa määrää tulivat jakamaan esimerkiksi monet juomatehtaat, joilla pakkauskapasiteettia on. Altia Oyj, joka meille toimittaa etanolin, on varmasti ainakin alkuun myynyt myös näillekin uusina asiakkuuksina. Tällä hetkellä saamme etanolia saman määrän kuukaudessa mitä normaalisti viikossa, Viherlaakso taustoittaa syytä, miksi pahin kiire käsidesin valmistuksen osalta loppui, vaikka poikkeustilanne jatkuu ja lisää, että markkinat toisaalta myös kyllästyivät käsidesin tarjonnan määrästä.

Käsihuuhteisiin tarvittavan etanolin saanti vaikeuksien ohella Kemvit Oy:ssä ollaan korona-aikana jouduttu raapimaan päätä, kuinka saippuoiden ja käsidesien pakkaaminen hoidetaan.

Pullojen pumpuista kun tahtoo olla pulaa. Tehtaat Kiinassa, jossa pumput valmistetaan, ovat kiinni.

– Energiaa menee nyt paljon toissijaisiin asioihin. Olemme laittaneet kuuden pullon käsihuuhde- ja saippualaatikoihin korkit ja kaksi pumppua. Katsotaan syksyyn, riittävätkö pumput.

Muuten tilanne ei kuitenkaan ole muuttunut Alavetelissä miksikään maaliskuun alun jälkeen – edelleen tuotteita menee kuin häkää ja tuotannon suhteen tanssitaan hetki hetkeltä nuoralla. Esimerkiksi nyt tilauksia on tehty kouluille, jotka avavaat koulunsa torstaina.

– Normaalisti meillä on kahden–kolmen viikon tuotantosuunnitelma, mutta nyt menemme päivä kerrallaan. Nytkin olimme suunnitelleet, että teemme saippuaa ja sitten käsihuuhdetta, mutta se muuttuikin, että tehdään helppokäyttöinen käyttövalmis yleispesuaine koululuokkiin. Tämä oli ihan uniikki juttu, joka nyt Pirkanmaalla oli havaittu.

Kemvit Oy sai tilauksen perjantaina ja sen pitäisi olla valmiina maanantaina.

– Käytännössä teemme sen perjantain ja lauantain välisenä yönä. Tämä sitä on pienen pesuainetehtaan joustavuutta, jolla palvellaan suuria asiakkuuksia.

Tulevana vuonna 30 vuotta täyttävä kruunupyyläinen kemianteollisuuden yritys tunnetaan juuri saippuoiden sekä pesu-, puhdistus- ja kiillotusaineiden valmistuksesta. Kemvit Oy:n laajasta 11 tuoteryhmän ja 150 tuotteen valikoimasta löytyy vaihtoehtoja esimerkiksi ammattikeittiöille, ammattisiivoojille, teollisuuteen kuin maatalouteen.

– Joitakin tuotteita olen lopettanut, jotka eivät ole tarpeellisia ammattisiivouksessa ja olemme lisänneet joutsenmerkkejä tuotteissamme. Myös astma- ja allergiatuotteita on tullut lisää, mutta niitä on ollut hyvin aiemminkin. Kemvitillä on oma rekisteröity tuotemerkki KW eli Kotimainen Waihtoehto, koska haluan ylläpitää siivouspuolta ja tarjota valinnanvaraa, kertoo vuodesta 2014 yhtiön omistajana ja toimitusjohtajana toiminut Viherlaakso.

Viherlaakso osti Kemvitin yhdessäJoni Aaltosen jaJari Löfroosin kanssa.

Mutta miten energinen nokialainen Juuso Viherlaakso innostui ostamaan yrityksen Kruunupyystä 300 kilometrin päästä kotoa Nokialta, jossa hän edelleen asuu?

– Seutu kiehtoi minua. Pohjanmaa on vahvaa vientiteollisuuden aluetta ja täällä on vahvat perustukset vientityölle. Mirka, Swanin purjeveneet ja Snellman ovat merkittäviä tuotemerkkejä.

Ajatukset yritysostosta nousivat miehen mieleen ensimmäistä kertaa, kun hän oli puhtausalan toisen suuren suomalaisen toimijan Kiilto Oy:n palkkalistoilla ja teki yhteistyötä Kemvitin kanssa.

– Teetin esimerkiksi lintuinfluenssan aikana käsidesit Kemvitiltä Kiillolle. Käsidesiä meni silloin tolkuton määrä Ruotsiin.

– Olemme kaikki omistajat Pirkanmaalta, ja arvostamme täällä erityisesti sitä luonteenlujuutta ja asennetta työtä kohtaan. Meistä on järkevää investoida tällä seudulla ja tähän seutuun, hän lisää.

Nykyisen toimitusjohtajan aloittaessa Kemvitin liikevaihto huiteli vajaassa kahdessa miljoonassa eurossa. Sen jälkeen vuodesta 2016 lähtien yhtiön liikevaihto on kasvanut vuosi vuodelta. Ja käyrä osoittaa edelleen samaan suuntaan.

– Yrityskaupan jälkeen päivitimme tuoteilmeen enemmän ammattimaisemmaksi ja trendikkäämmäksi, Viherlaakso pohdiskelee yhdeksi isoksi kasvun syyksi.

Korona-aikana kasvaneesta myynnistä tulleita tuloja Kemvit Oy aikoo käyttää tehtaan varustelun parantamiseen. Parin viikon päästä valmistuvan remontin seurauksena tehtaan pakkauslinja automatisoidaan. Yhteensä uudistus tulee maksamaan 250 000 euroa.

– Aiemmin olemme voineet tehdä vain joko nesteitä tai jauheita, mutta remontin jälkeen pystymme tekemään molempia yhtä aikaa. Tämä on meille iso hanke, johon olemme saaneet tukea Finnveralta ja ELY-keskukselta.

Kemvitin kemiantehtaalla Alavetelissä työkielenä käytetään ruotsia. Myös yrityksen henkilöstrategiassa kieliasia näkyy.

– Kaikki työntekijät puhuvat täällä äidinkielenään ruotsia. Näin ollen olemme luontaisesti kolmekielinen porukka, koska kaikki puhuvat myös suomea ja englantia.

Perusteensa ruotsin kielen käytölle on lisäksi viennin osalta – Kemvitin tuotteista 30–35 prosenttia menee ulkomaille.

– Olemme myös ostaneet tuotantoa Ruotsista. Pyykinpesujauhe on kilomäärältään ulkomaanviennin isoin tuote. Betoniliuosta taas viedään useimpiin maihin, Viherlaakso laskeskelee.

Viherlaakso muistelee, että aloittaessaan Kemvit Oy:n toimitusjohtajana hän oli nähnyt vision, miltä haluaa yrityksen näyttävän vuoden jälkeen. Mitään ei kuitenkaan ollut kirjoitettu paperille.

– Yleensä johto haluaa, että strategia jalkautetaan työntekijöille, mutta meillä henkilökunta tekee myös strategiaa.

Esimerkiksi Viherlaakso nostaa paperin, jonka hän oli jättänyt taukohuoneen pöydälle.

– Henkilökunta täytti sitä ajallaan ja paperiin oli tullut piirros, jossa lukee isolla hanaa. Meillä on laaja tuotevalikoima, osaavat työntekijät ja olemme täällä töitä varten, joten ei kun vaan hanaa.

Yrityksen visioon Viherlaakso palaa haastattelun aikana useaan otteeseen. Aihe selvästi innostaa miestä, ja hän sanookin, että on aina halunnut myyntityöhön, jossa panostetaan myös tuotekehitykseen.

– Hallikapasiteetin lisääminen, työergonomia ja työhyvinvointi ovat tärkeitä kehityskohteita, toimitusjohtaja luettelee lisää yrityksen seuraavia kehitysaskelta.

Jos ja kun Juuso Viherlaakson visiot toteutuvat, voi olla, että Keski-Pohjanmaa on jossain vaiheessa alue, johon toimitusjohtajan mainitsemien isojen yrityksien ohella liitetään myös Kemvit Oy.