torstai 3.12.2020 | 05:29
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Vääntö koronakoordinaatioryhmän asiakirjoista päättyi julkisuuden voittoon – Journalistiliiton Aho: "Median ja julkisuuslain tehtävänä on turvata tiedonsaanti "

Rebekka Härkönen
La 23.5.2020 klo 18:27 | päivitetty la 19:37

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Median rummutus viranomaistietojen julkisuudesta saattaa joskus tuntua lukijasta erikoiselta, hölmöltä, ärsyttävältä tai turhauttavalta.

– Päättäjiin luottava kansalainen voi ajatella, että päättäjät osaavat tehdä hyviä ratkaisuja, vaikka kansalainen ei tietäisikään sitä, mihin tietoon päätökset perustuvat, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Aho muistuttaa, että demokratiaa ja avoimuutta on pidettävä aktiivisesti yllä, sillä ne eivät itsekseen sitä tee.

– Avoimuuden puute herättää epäluuloja, jonka seurauksena voi alkaa muodostua suljettu yhteiskunta, jossa tieto ei enää liiku.

Aho alleviivaa, ettei media ole itseään varten, sen tehtävä on välittää tietoa kansalaisille.

– Sama tehtävä on julkisuuslailla. Lähtökohtaisesti julkisuuslain mukaan kaikki tieto pitää olla kansalaisen saatavilla, jos sitä ei erityisestä syystä ole salattu, Aho sanoo.

– Kansalaisilla on oikeus tietää, mihin päättäjät perustavat päätöksensä, käsitellä ja keskustella asiasta.

Kuluneella viikolla puheenaiheeksi nousivat hallituksen asettaman koronakoordinaatioryhmän salatut asiakirjat.

Suomen tietotoimisto STT uutisoi, että valtioneuvoston kanslia kieltäytyi luovuttamasta sille koordinaatioryhmän tietoja. Keskustelu eteni nopeasti kuumaksi ja siihen osallistuivat useat vaikuttajatahot.

Lauantaina pääministeri Sanna Marin (sd.) kehotti Twitterissä luovuttamaan kaikki ne ryhmän tiedot, joita ei ole määrätty salassapidettäviksi.

– Kaikki päätöksenteon perusteena olleet taustatiedot ja laskelmat oletuksineen ja parametreineen noudattaen avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita tulee julkaista, Marin kirjoitti tviitissään.

STT:n ja Helsingin Sanomien lauantaina julkaistussa jutussa hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää arvosteli salauspäätöstä julkisuuslain vastaiseksi.

Myöhään lauantaina iltapäivällä koronakoordinaatioryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Mikko Koskinen kertoi Ylelle, että suuri osa asiakirjoista julkaistaan.

Pääministerin Sanna Marinin esikunta tarkensi lauantai-iltana Lännen Medialle, että salaisiksi jäävät esimerkiksi Suomen turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvät asiakirjat kuten osa suojainvälineisiin liittyvistä tiedoista. Näin siksi, etteivät tiedot päädy esimerkiksi vieraiden valtioiden käyttöön.

Valtioneuvoston eli hallituksen kanslian päätös salata koronakoordinaatioryhmän asiakirjat oli käypä esimerkki Journalistiliiton Hanne Ahon mainitsemasta epäluulosta.

Kukaan ulkopuolinen ei etukäteen tiennyt, ei myöskään asiakirjoja pyytänyt STT tai niiden julkisuutta kommentoinut Olli Mäenpää, mitä salatut asiakirjat oikeastaan sisältävät.

Hallituksen asettama koordinaatioryhmä on nimensä mukaisesti keskeisessä roolissa, kun hallitus tekee ratkaisuja, jotka vaikuttavat kaikkien suomalaisten terveyteen, henkeen, toimeentuloon ja oikeuksiin koronaepidemian keskellä.

Asiakirjojen salaaminen pyöräytti käyntiin kummastelujen myllyn: mitä sellaista tietoa hallituksella on koko kansaa koskevassa päätöksenteossaan, mitä kansalaisilla ei olisi oikeus tietää.

– On erittäin tärkeää, että yksityishenkilöt, media ja muut tahot pyytävät viranomaisasiakirjoja, jotta niistä voidaan keskustella, Hanne Aho sanoo.

Suomessa on valtava määrä tavallisten ihmisten elämään vaikuttavia päättäjiä, viranomaisia ja muita tahoja. Päätöksiä saatetaan tehdä myös erittäin vaikeissa olosuhteissa kuten koronakriisin keskellä, eikä julkisuuslain soveltaminen ole aina hallussa.

– On tärkeää, että asiakirjasalauspäätöksistä myös valitetaan ja media on aktiivinen tässä prosessissa. Hyvin usein valvovan viranomaisen ratkaisu on kumota salauspäätös, Aho kuvailee.

– Tällä saamme luotua julkisuuslain mukaiset käytännöt yhteiskuntaamme.

Julkisuuslain mukaan päätöksentekoa varten kootun taustamateriaalin valmistuminen muuttaa siihen kootun tiedon julkiseksi samaan aikaan, kun päättäjä saa sen käteensä.

– Ymmärrän, että tämä voi ärsyttää päättäjiä, koska he saattavat joutua osallistumaan asiasta käytävään keskusteluun julkisuudessa ennen kuin mitään päätöksiä on tehty. Mutta näin julkisuuslaki on asian määritellyt ja sitä on noudatettava, Aho muistuttaa.

//Juttua on tarkennettu 23.5. kello 19.36. Aiemmin jutussa kerrottiin Ylen tieto, että salaisiksi saattavat jäädä suojamaskeja koskevat paperit. Tosiasiassa salaisiksi jäävät kaikki Suomen varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvät asiat, kuten esimerkiksi osa suojainvälineisiin liittyvistä tiedoista.//

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »