Paikallisuutiset

Valtioneuvoston viestintäjohtaja, Evijärveltä kotoisin oleva Päivi Anttikoski muistaa tarkasti, milloin viimeksi vietti kokonaisen päivän, jonka aikana ei ajatellut ollenkaan töitä

Päivi Anttikosken työ on näköalapaikalla ja koronakriisin hermokeskuksessa. Sen jälkeen, kun poikkeusolot Suomeen julistettiin, valtioneuvoston viestintäjohtajan on voinut bongata televisiosta miltei päivittäin. Aiemmasta työkokemuksesta Ylellä ja MTV:llä on epäilemättä ollut hyötyä.

Silloin kun vauhti on kovimmillaan, valtioneuvoston viestintäjohtajaPäivi Anttikoski miettii, mitä hän aivan ensimmäiseksi tekee kun koronakriisi on ohi.

– Teen niitä samoja asioita, joita ystäväni sosiaalisen median perusteella näyttävät viime kuukaudet tehneen: leivon pataleivän ja Sikke Sumarin sämpylöitä sekä kierrän kaikki Uudenmaan luontokohteet, Anttikoski naurahtaa.

Evijärveltä kotoisin olevalla Anttikoskella on työ näköalapaikalla ja kaiken hermokeskuksessa. Hän johtaa valtioneuvoston monikymmenpäistä viestintäosastoa pääministeri Sanna Marinin (sd.) alaisuudessa.

Työ on yllättänyt kuluneen kahden ja puolen aikana jo moneen otteeseen, mutta suurimmat yllätyksensä elämä on tarjonnut viimeisten kuukausien aikana.

– Onhan tämä ollut melko poikkeuksellinen työrupeama, en osannut – tuskin kukaan osasi – kuvitellakaan, että keväällä 2020 eläisimme tilanteessa, jossa päällä on poikkeusolot ja voimassa valmiuslaki. Suomessa oli sellainen tilanne viimeksi vuonna 1939, eli olemme siis eläneet varsin historiallisia aikoja, Anttikoski toteaa.

Valtioneuvoston viestintäjohtajana Anttikoski vetää osastoaan kuten kuka muu tahansa valtionhallinnon virkamies tällä hetkellä eli koronaepidemiatilanteen mukaan. Tehtyjä työtunteja on ollut turha laskea ja kiirettä on pitänyt.

Päivi Anttikoski muistaa tarkasti milloin hän viimeksi vietti kokonaisen päivän, jonka aikana ei ajatellut ollenkaan töitä.

– Se oli kahdeksas maaliskuuta, naistenpäivänä, kun osallistuin pääministerin seurueessa YK:n Kansainvälisen naistenpäivän tapahtumiin New Yorkissa. Sunnuntaina oli vapaapäivä. Illalla piti tosin jo kiirehtiä lentokoneeseen.

Eli pian kolme kuukautta takaperin oli melkein yksi päivä, jolloin Anttikoski ei miettinyt töitä. Tavalliset työtätekevät ihmiset tavanomaisina aikoina eivät ole tavanneet työmatkalla oloa vapaaksi laskea. Mutta elämmehän poikkeuksellisia aikoja.

– Onneksi valtiolla ja valtioneuvoston kanslialla on hyvät varautumissuunnitelmat. Kun tilanne rysähti kunnolla päälle, olimme juuri ehtineet päivittää kriisiviestinnän ohjeet ja olimme aloittelemassa poikkeusolojen viestintästrategian laatimista.

Poikkeusolojen yllättävistä käänteistä on seurannut luonnollisesti se, että tuon nimenomaisen strategian tekemistä varten on saatu nyt paljon uutta materiaalia ja arvokasta kokemusta.

– Käytännössä operatiivinen työ VNK:n viestinnässä on kuitenkin ollut 24/7 sellaista, että olemme vain yrittäneet hoitaa kaiken eteemme tulevan.

Sen jälkeen, kun poikkeusolot Suomeen julistettiin Päivi Anttikoski on esiintynyt työnsä takia televisiossa lukemattomia kertoja. Vastuuministerit tiedotustilaisuudessa ovat vaihtuneet mutta viestintäjohtaja on seissyt miltei takuuvarmasti oman pömpelinsä takana, kuvaruudun oikeassa reunassa.

Aiemmasta televisiokokemuksesta on epäilemättä ollut hyötyä. Anttikoski on työskennellyt niin toimittajana kuin esimiestehtävissä Yleisradiossa ja MTV:llä. Ennen siirtymistään valtioneuvoston viestintäjohtajan tehtävään hän vastasi päätoimittajana Helsingin Sanomien digitaalisista sisällöistä.

Maaliskuussa hallitus totesi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen takia.

Kuun puolivälistä eteenpäin valtioneuvoston linnassa alettiin pitää päivittäisiä koronatilannekatsauksia ja hallituksen päätöksiä avaavia tiedotustilaisuuksia. Kahden viikon ajan samalla sapluunalla ja joka ikinen päivä – niillä tiedoilla, mitä kulloinkin oli saatavilla.

Etänä järjestetyt tilaisuudet olivat kaiken kansan katsottavissa, joko suorana televisiolähetyksenä tai striimattuna eri tiedotusvälineiden, myös Keskipohjanmaan, verkkosivuilla.

Aivan aluksi valtionjohdon tehtävänä oli paitsi kertoa, missä mennään eli avata sitä kuuluisaa "tilannekuvaa" ja rauhoitella kansalaisia.

– Se oli pääministerin oma toive ihan alusta alkaen, että näin asia hoidetaan – vaikka kiire oli kova ja päätöksiä oli tehtävä nopeasti. Kaikki ympärillä muuttui niin valtavaa vauhtia ja ihmisillä oli selvästi hätä, Anttikoski kertoo.

Valtioneuvoston kanslian saaman palautteen perusteella hallituksen valitsema avoin tiedotuslinja todella rauhoitti kaoottista tilannetta.

– Lähetyksillä oli miljoonayleisö ja ihmiset kyselivät hyviä ja oman elämänsä kannalta tärkeitä kysymyksiä – ja saivat myös vastauksia huolenaiheisiinsa. Avoimuus on avainasemassa myös niissä tilanteissa, joissa läheskään kaikkiin asioihin ole mitään selkeitä vastauksia.

Koronaepidemian pitkittyessä myös arvostelu on voimistunut. Kritiikki on kohdistunut ennen kaikkea terveysviranomaisiin ja viestintään.

Kritiikkiä tulee Anttikosken mukaan aina, oli valittu linja tai hallituskokoonpano mikä tahansa. Harvoin elämässä tulee vastaan tilanteita, joissa kaikki menee niin sanotusti ihan nappiin.

– Tässä keväässä on tietysti ollut se hieno puoli, että jos on tullut jotenkin mokailtua, niin nyt on tarjoutunut erinomaisia mahdollisuuksia ottaa heti opiksi. Asian on voinut korjata samantyyppisessä tilaisuudessa jo seuraavana päivänä, kun aiemmin sellaista saattoi joutua odottelemaan viikkoja.

Kesälomakausi lähestyy, mutta kysymys valtioneuvoston viestintäjohtajan omasta kesälomasta saa Päivi Anttikosken huokaisemaan.

– Asia oli esillä viimeksi eilen, mutta keskustelu ei johtanut mihinkään varsinaiseen päätökseen. Tässäkin on vain mentävä koronaepidemiatilanteen ehdoilla, mutta toive yhdestä putkeen vietetystä pitemmästä lomasta taitaa jäädä tänä kesänä haaveeksi.

Mökille Evijärvelle tekisi kuitenkin jo kovasti mieli.

– Ostin viime viikonloppuna netistä uuden laiturin, joka pitäisi päästä asentamaan paikoilleen. Jälkikasvulla on tietysti jo kova ikävä Evijärven serkkuja sekä mummia ja pappaa, ja itselläkin alkaa olla jo kova hinku vanhempiani tapaamaan.

Aika näyttää.