keskiviikko 12.8.2020 | 17:56
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Ossi Savolaisen kolumni: Missä piileksit pohjalaisuus?

Ke 3.6.2020 klo 06:30

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kun toukokuun alussa saavuin Keski-Pohjanmaalle, en juuri tiennyt, mitä maakunnasta pitäisi ajatella. Kokemuspohjani paikallisesta kulttuurista rajoittui pariin pikaiseen visiittiin Kokkolan Kippari-hallin matolle.

Jos odotuksiani haluaisi jollakin tavalla kuvailla, olisivat ne lähtökohtaisesti varsin stereotyyppiset: laakeat peltovoittoiset maisemat, Pohjanlahteen vyöryvät joet ja jäyhät pohjalaiset. Kohti Kokkolaa poikki Suomen huristellessa kahden ensimmäisen kohdalle oli vedettävä nopeasti rasti. Sen sijaan kolmannen kohdan osalta olen vieläkin ymmälläni – pohjalaisia on kyllä todistetusti tullut vastaan useampaan otteeseen, mutta paikallisesta sielunmaisemasta en ole vielä lainkaan jyvällä.

Periaatteessa jäyhyyttä on nähtävillä kohtaamieni ihmisten toiminnassa. Itse miellän siihen kuuluvaksi läheisesti tietynlaisen vähäsanaisuuden ja sulkeutuneisuuden, joita olen huomannut oikeastaan vain huumorin saralla – koskaan ei voi olla varma, ymmärsikö toinen sutkauksen vai oliko epätodellinen reaktio vain seurausta tilanteen tukaluudesta tai vitsin heikkoudesta.

Edelliseen johtopäätökseen täytyy kuitenkin todeta, että otantani on toistaiseksi kohtalaisen suppea. Pitää myös muistaa, että mitä isompi kaupunki, sitä enemmän asukkaita on tullut muualta. Näin ollen pitääkin kysyä, löytyykö pohjalaisuuden autenttinen olomuoto jostain muualta kuin KoSkkolasta.

Keskipohjanmaan levikkialueella olen nähnyt jo useamman kunnan ja ehkä näissä paikoissa pohjalaisuutta olen havainnut kaikkein puhtaimmillaan.

Keskeinen kysymys asian kannalta on lisäksi, onko Suomessa enää ylipäänsä olemassa eri alueiden alkuperäisasukkaita? Vai onko globalisaatio hävittänyt tai hävittämässä ihmisten alueelliset erityispiirteet?

On perusteltua sanoa, että nopeutunut tiedonkulku ja ihmisten alituinen liikkuminen vaikuttavat vääjäämättä alkuperästä kumpuaviin seikkoihin; oli kyseessä sitten murre, kulttuuri tai käyttäytymismallit. Minäkään en väännä savoa, vaikka Kuopiossa olenkin yli puolet elämästäni asunut.

Historiallisesti katsottuna termit identiteetti ja alkuperä ovat kontekstiin ja aikaan sidonnaisia – esimerkiksi 300 vuotta sitten kukaan ei tuntenut olevansa suomalainen, vaan enemminkin oman sukunsa, kylänsä tai vaikkapa ammattikuntansa killan jäsen.

Mutta onko maakuntaidentiteetti yleisesti vahvempaa pienemmillä paikkakunnilla? Vastaan kyllä, koska mitä isompi paikkakunta on, sitä enemmän sinne muuttaa muualta ihmisiä.

Onko pohjalaisuus tai keskipohjalaisuus häviämässä? Vastaan ei. Koska niin kauan kuin samat sukupolvet asuttavat samaa aluetta, jonkinlainen versio alkuperäisestä säilyy.

Tulenko löytämään pohjalaisuuden ytimen? Kuka tietää, mutta tuskin Pohjanmaata parempaa mahdollisuutta siihen on.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »