Paikallisuutiset

Keski-Pohjanmaan siirtolaisten tarinat pelastetaan lopulliselta unohdukselta – Odotettavissa jättimäinen urakka: "Jos joku väittää, ettei hänen suvussaan ole siirtolaisuutta, hän valehtelee tai ei tiedä asiasta"

KOKKOLA, KAUSTINEN

Keski-Pohjanmaalla sukelletaan täkäläisten ulkomaansiirtolaisten elämäntarinoihin. Vastikään käynnistynyt kunnianhimoinen tutkimushanke nimeltään Keski-Pohjanmaan siirtolaiset selvittää vuosina 1860–1960 siirtolaisiksi ulkomaille lähteneiden vaiheita ennen lähtöä, siirtolaisuuden aikana ja mahdollisen paluun jälkeen.

Keski-Pohjanmaan kulttuuriliiton ja Keski-Pohjanmaan liiton viime talvena käynnistämä hanke valmistuu vuonna 2023.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Pyrimme selvittämään erityisesti, miksi täältä on päätetty lähteä pois ja mitä ihmiset siellä kohdemaassaan ovat tehneet, hankkeen puheenjohtaja, järjestöneuvosKauppi Virkkala kiteyttää.

Mummojen tupien vinteille eivät pääse muut kuin ne, jotka heidät tuntevat. Kauppi Virkkala

Tutkimus keskittyy niin sanottuun historialliseen Keski-Pohjanmaahan, joka kattaa Perhojokilaakson, Lestijokilaakson, Kalajokilaakson ja Pietarsaaren seudun.

Entisen Vaasan läänin seutua voi hyvällä syyllä kutsua suomalaisen siirtolaisuuden ydinalueeksi. Suomen Amerikan-siirtolaisuuden suurina vuosikymmeninä 1800–1900-lukujen vaihteessa jopa 60 prosenttia muuttajista oli lähtöisin Vaasan läänistä.

Pohjois-Amerikan lisäksi Pohjanmaalta suunnattiin tutkimusjakson aikana erityisesti Ruotsiin mutta myös esimerkiksi Venäjälle, Australiaan ja Etelä-Afrikkaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Erikoistutkija Markku Mattila Siirtolaisuusinstituutista kutsuu Keski-Pohjanmaata siirtolaistutkimuksen väliinputoajaksi. Tähän mennessä tutkimus on painottunut Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalle.

Mattilan mukaan jo nyt tiedetään, että siirtolaisuus koskettaa hyvin monia Keski-Pohjanmaan sukuja.

– Jos joku väittää, ettei hänen suvussaan ole siirtolaisuutta, hän valehtelee tai ei tiedä asiasta, Mattila kuittaa.

Mattilan mukaan nyt käynnistyvän tutkimuksen taustalla on vuonna 2017 valmistunut hanke ullavalaisten ulkomaansiirtolaisten elämäntarinoista.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kiire aineiston kokoamiseen on kova, sillä muistojen ja tarinoiden kertojia on koko ajan vähemmän.

– Suurin haaste on saada materiaali talteen ennen kuin se katoaa. Meidän ei tarvitse miettiä, mitä sillä 50 vuoden päästä tehdään, Mattila kuittaa.

Työtä riittää, sillä tarjolla on erittäin monipuolinen ja mittava materiaali. Esimerkiksi postikortit, kirjeet ja haastattelut kiinnostavat tutkijoita.

Virkkalan mukaan aineistoa kerätään vapaaehtoisvoimin. Tutkimuksen onnistumisen kannalta on olennaista, että mahdollisimman moni alueen asukas innostuu mukaan tuottamaan aineiston.

– Keskeistä on synnyttää Keski-Pohjanmaalle laaja innostus ja yhteishenki tähän työhön. Tämä on meidän pyhä tavoitteemme.

Yksittäisten alueen asukkaiden lisäksi mukaan toivotaan kuntia, kotiseutuyhdistyksiä, sukuseuroja ja sukututkijoita.

Koronakriisin vuoksi kiinnostuneita on jouduttu aluksi lähestymään sähköpostilla. Kun tautitilanne helpottuu, aineiston kerääjiä värvätään ja koulutetaan pitkin maakuntaa.

– Aloitusverkosto saisi olla noin 40–50 henkilöä. Näiden voimalla järjestämme viisi koulutustilaisuutta, joissa esittelemme asiaa ja innostamme ihmisiä mukaan, Virkkala kertoo.

Pelkkä aineiston kerääjien määrä ei takaa onnistumista. Keskeistä on löytää mukaan kuntalaisille tuttuja ja luotettuja ihmisiä.

– Mummojen tupien vinteille eivät pääse muut kuin ne, jotka heidät tuntevat, Virkkala kiteyttää.

Postikorttien, kirjeiden, valokuvien ja muistoesineiden lisäksi siirtolaisten tarinoita kaivellaan verkkosivustoilta ja digitaalisista arkistoista.

– Lähtötilanteessa kaikkein tärkeimmät kuvaukset löytyvät passiluetteloista. Myös kirkonkirjat kertovat paljon siitä, ketkä ovat lähteneet, Virkkala kertoo.

Noin 70 prosenttia siirtolaiseksi lähteneistä jäi sille tielleen. Siksi tutkimukseen kuuluu myös siirtolaisten ja heidän jälkeläistensä haastatteluja ulkomailla.

Tutkimuksen tulokset ja aineisto julkaistaan kaikille avoimella verkkosivulla, jonka toivotaan ruokkivan jatkotutkimuksia aiheesta.

Fakta

Lännestä länteen

Pohjanmaalta muuttoliike on kohdistunut erityisesti Pohjois-Amerikkaan ja Ruotsiin.

Amerikan-siirtolaisuus oli vilkkainta 1870–1920.

Yli puolet siirtolaisista oli kotoisin Vaasan läänin alueelta.

Ruotsin-siirtolaisuus voimakkainta 1960–1970-luvuilla.

1945–1999 Ruotsiin on muuttanut yli 530 000 suomalaista.

Yleisimmät kohdealueet ovat Tukholma ja Göteborg.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä