Paikallisuutiset

Kaustisen Keliber puhdistaa ilmastoa – vanhan turvesuon alta sähköautojen akkujen raaka-ainetta: "Tuotanto käyntiin 2024", uusi toimitusjohtaja Hannu Hautala kertoo

Kaustisen Päivänevan vielä tuotannossa oleva vanha turvetuotantosuo muuttuu sähköakkujen raaka-aineeksi

Vanhan vieläkin osittain tuotannossa olevan turvesuon alta Kaustisen Päivänevalla aletaan neljän vuoden kuluttua louhia spodumeeria eli litium-malmia litiumhydroksidin raaka-aineeksi. Litiumia käytetään liikkuvien sähköakkujen tuotantoon muun muassa sähköautoissa.

– Litium varastoi tehokkaasti sähköä ja se on kevyttä. Siksi se soveltuu sähköautojen akkuihin vallan mainiosti, Kaustiselle kaivostoimintaa valmistelevan Keliber Oy:n toimitusjohtajaHannu Hautala kertoo.

Hautalan mukaan Päiväneva, joka käsittää Syväjärven ja Rapasaaren alueet Kaustisella ja vähäisessä määrin myös Kruunupyyssä ja Kokkolassa, on monessa suhteessa oiva paikka kaivostoiminnalle. Se sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Kaustisen keskustasta ja alueella ei ole juurikaan vakinaista asutusta.

– Parasta ympäristön ja ilmaston kannalta on se, että avolouhos tulee vanhan turvesuon paikalle, jolloin metsää tai puustoa ei tarvitse raivata kaivoksen tieltä ja toisaalta turvetuotanto muuttuu ilmastoa säästävän sähköautoilun raaka-aineen tuotannoksi, Hautala toteaa.

 Parasta ympäristön ja ilmaston kannalta on se, että avolouhos tulee vanhan turvesuon paikalle Hannu Hautala Toimitusjohtaja,Keliber Oy

Avolouhokseen Keliber on päätynyt siksi, että Päivänevan alueella kallio on lähellä pintaa ja malmikiveä voidaan louhia pintakalliosta alkaen.

– Avolouhoksesta tulee täydessä laajuudessaan noin 550 metriä pitkä ja sata metriä syvä. Maan alle emme tässä vaiheessa suunnittele mennä. Voi olla, että jos jatkotutkimuksissa löydetään uutta malmia syvemmältä, voimme harkita myös maanalaista kaivosta. Tämä esiintymä riittää jo nyt kannattavan kaivostoiminnan aloittamiseen, keväällä työnsä Keliberin toimitusjohtajana aloittanut Hautala toteaa.

Keliberin kaivoksesta ja rikastamosta on parhaillaan käynnissä kaivostoiminnan aloittamiseen vaadittava YVA-menettely. Siinä eri tahot ottavat kantaa kaivostoiminnan aiheuttamiin haittoihin ja ympäristövaikutuksiin. YVA:n valmistuttua kaivostoimija hakee ympäristölupaa sekä Kaustiselle että akkuraaka-ainetehtaan rakentamiseen Kokkolaan. Ympäristöluvassa ympäristölupaviranomainen eli aluehallintovirasto määrittelee yrityksen hakemuksesta raja-arvot erilaisille päästöille ja esimerkiksi melulle.

– Tähtäämme siihen, että kaikki luvat olisivat valmiina ensi vuoden aikana. Rakentamistyöt voisivat alkaa sen jälkeen, ja aloittamista vaille valmis tuotannon pitäisi laskelmiemme mukaan olla loppuvuodesta 2024. Kaivostoiminnan aloittaminen on pitkäjänteistä ja sangen hidasta toimintaa, vaikka varsinaisia hankaluuksia ei matkan varrella olisi, Hautala tuumaa.

Kaivostoiminnan arvioidaan työllistävän Kaustisen louhoksella, rikastamolla, kuljetuksissa ja Kokkolan tehtaalla yhteensä 150 henkilöä. Jo nyt malminetsintä ja näytteiden analysointi ja muu Keliberin kaivosta valmisteleva toiminta työllistää 17 henkilöä. Sen lisäksi kaivosyhtiö käyttää kymmeniä konsultteja ja muita asiantuntijoita.

– Olemme jo nyt merkittävä pieni tai keskisuuri yritys, ja varsinkin rakennusvaiheessa tarjoamme työtä parhaillaan jopa 500-1000 henkilölle Kaustisella ja Kokkolassa, Hautala kertoo.

Merkittävä muutos kaivostoiminnan valmistelussa tapahtui, kun nykyisen tukikohdan sijaintipaikalle Kalavedellä ei tehdäkään litiumkaivoksen rikastamoa alkuperäisten kaavailujen mukaan. Kalavesi sijaitsee noin viisi kilometriä Kaustiselta Toholammin suuntaan. Rikastamon uusi paikka on keskellä louhosaluetta Päiväsaarella.

– Se on pieni kovapohjainen saareke Päivänevalla. Kesti jonkin aikaa löytää alueelta kohta, jonka alla eli ole litium-malmia, Hautala naurahtaa.

Rikastamon paikkaa muutettiin, sillä Hautalan mukaan se kannattaa rakentaa mahdollisimman lähelle avolouhosta, jotta raskaan kiviaineksen kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi. Rikastamolta rikaste kuljetetaan Kokkolan suurteollisuusalueelle rekoilla.

– Nykyisellään Kalavedeltä Päiväsaarelle menee metsäautotie. Suurin piirtein sen tilalle tehdään rekkaliikennettä kestävä tie. Tämäkin maksaa, mutta tuo samalla työtä yrityksille, kuten monet muut kaivoksen ja sen oheistuotannot, Hautala kertoo.

Päivänevalta ja kolmelta muulta louhokselta on tarkoitus louhia yhteensä 9-10 miljoonaa tonnia malmikiveä. Toiminta kestää noin 13 vuotta tämänhetkisen tiedossa olevan malmivarannon mukaan.