Paikallisuutiset

Hankinnat hiertävät Haapajärvellä – Valtuutetut Matti Viitala ja Vesa Puputti ihmettelevät, miksi isosta purku-urakasta oli vaikeuksia saada avoin tarjouskilpailu Hilma-sivustolle

Julkisten hankintojen kilpailutus nousi puheeksi Haapajärvellä K.J. Ståhlbergin koulun väistötilojen ja viiden rakennuksen purkukokonaisuuden yhteydessä

Julkisia hankintoja ohjaavan hankintalain tulkinta ei ole aina helppoa.

Haapajärvellä hankintalaki on herättänyt keskustelua kevään aikana. Viimeksi puhetta aiheutti keväällä sisäilman vuoksi tilapäisesti suljetun K.J. Ståhlbergin koulun suuret väistötilat, jotka tilattiin viiden vuoden vuokrasopimuksella kymmenelle yritykselle suunnatun tarjouskilpailun jälkeen kokonaisedullisesti edullisimman tarjouksen perusteella 1,8 miljoonalla eurolla.

Koska kaupunki tuo paikalle myös omia tiloja, uusien tilojen hankintahinta laski lopulta noin 1,6 miljoonaan viidessä vuodessa.

Päätös nousi pohdintaan siksi, että hankintalain mukaan 150 000 euroa ja sitä kalliimmat rakennusurakat ja niihin rinnastetut mittatilauksesta hankitut vuokratilat on pääsääntönä julkaistava netissä toimivan julkisen ja avoimen tarjousalustan Hilman sivuilla. Hilman avulla Suomessa toimivat yritykset näkevät tarjouspyynnön, ja voivat halutessaan jättää tarjouksen. Ståhlbergin väistötiloista Haapajärvellä päädyttiin kuitenkin suunnattuun tarjouskilpailuun eli rajoitettuun hankintamenettelyyn.

Yleissääntö hankintalaissa on avoin julkinen kilpailu Hilmaa käyttäen

Hankinta-asiantuntijaOlli Jylhä Kuntaliitosta kertoo, että yleissääntö hankintalaissa on avoin julkinen kilpailu Hilmaa käyttäen. Jos hankinta on suuri ja ylittää EU-laajuiselle tarjouskilpailulle asetetut kynnysarvon, Hilman kautta voidaan tehdä myös Euroopan laajuinen sähköinen kilpailutus.

Jylhän mukaan hankintalaki tuntee myös mahdollisuuden poiketa avoimesta ja julkisesta tarjouskilpailusta Hilman kautta. Siinä tapauksessa hankintayksiköllä tulee olla hankintalain mukainen suorahankintaperuste.

– Hankinnalla pitää olla kiire.

Hankinta-asiantuntija

Esimerkkinä Jylhä mainitsee käyttökieltoon menevän koulun, jonka tiloja on hankintayksiköstä riippumattomasta syystä kiireesti korvattava väistötiloilla. Suorahankintaperusteiden täyttyminen pitää kuitenkin aina arvioida tapauskohtaisesti.

– En ota millään muotoa kantaa yksittäistapauksiin, puhun vain yleisellä tasolla, Jylhä toteaa.

Haapajärvinen kaupunginhallituksen jäsenMatti Viitala (ps.) kritikoi keväistä päätöstä rajoitetusta kilpailutuksesta. Hänen mukaansa tilanteessa olisi pitänyt käyttää Hilmaa, kiireestä huolimatta. Hänen mukaansa yrittäjillä on oikeus saada tietoa tarjouskilpailuista mahdollisimman avoimesti.

Viitala ei usko, että Hilman käyttö olisi ratkaisevasti viivästyttänyt väistötilojen hankintaa, sillä suunnatussakin kilpailutuksessa meni oma aikansa.

– Aikaa väistötilojen kilpailutukseen ja kohteen rakentamiseen oli kuitenkin loppukevät ja kesä, Viitala miettii.

Haapajärven vs. kaupunginjohtaja Unto Vesamäki on asiasta täysin eri mieltä. Hän perustelee rajoitettua kilpailua kiireellä, ja sillä, että laki antaa kiireellisessä tapauksessa mahdollisuuden poiketa pääsäännöstä eli Hilman käytöstä. Lopulliset päätökset toteuttajan valinnasta saatiin vasta toukokuussa ja valmista piti olla jo elokuun alussa, jotta koulu pääsee alkamaan 12. elokuuta.

– Emme olisi Hilmaa ennättänyt käyttää. Tekninen toimi hoiti kilpailutuksen kaupunginhallituksen toimeksiannosta. Hilman määräajat ovat pitkiä ja siksi oli pakko toimia ripeämmin. Toisaalta tarjous suunnattiin laajalle joukolle eli 10 yrityksille. Tarjouksia saatiin 8 eli kilpailutus kiinnosti, ja voittanut tarjous hyväksyttiin, Vesamäki toteaa.

Vesamäen kanssa samoilla linjoilla on Haapajärven kiinteistöpäällikköJouni Laajala. Hänen mukaansa Haapajärven tekniset palvelut päätyi rajoitettuun menettelyyn, koska aikataulu hankkeella on erittäin kireä.

– Lisäksi sellaisia toimijoita, jotka näin isoja kokonaisuuksia pystyy toimittamaan, ei ole monta. Suorahankintaa olisi ollut mahdollisuus käyttää, mutta siihen ei haluttu kuitenkaan mennä, koska vaarana on kustannusten nouseminen. Koulutilat oli saatava valmiiksi heinäkuun loppuun, jotta vastaanotto- ym. viranomaiskatselmukset, siivous ja muutto ehditään tehdä ennen elokuun puolivälissä tapahtuvaa koulunalkua, Laajala toteaa.

Haapajärvellä oli keväällä toinen kohde, jossa väännettiin kättä hankintalain soveltamisesta. Paikkakunnalla päätettiin purkaa viisi kaupungin omistamaa kiinteistöä, joista muodostettiin tarjouskilpailussa kokonaisuus.

– Tässä suuressa ja avoimen kilpailutusarvon ylittävässä kohteessa oltiin tarjousmenettelyä rajaamassa tietylle joukolle yrityksiä. Pyysin asiasta Kuntaliiton lausunnon. Siinä oltiin avoimen julkisen kilpailun eli Hilman kannalla. Sen saatuamme kohde avattiinkin avoimelle haulle. Seurauksena oli, että juuri Hilman avulla löytyi voittaja ja kaupungin kannalta edullisimman tarjouksen tehnyt rakennusten purkaja. Tuntuu kummalta, että Hilma ei aluksi tuntunut kelpaavan, Haapajärven kaupungin Vuokratalojen hallituksen jäsenVesa Puputti kertoo ja samaa ihmettelee myös Vuokratalojen hallituksen puheenjohtaja Viitala.

Vuokratalojen hallinnossa asia oli esillä siksi, että purkutuomion saaneista rakennuksista kaksi oli yhtiön omistuksessa.

Puputin ja Viitalan mukaan hankintalaista ja julkisista hankinnoista kannattaisi käydä nyt puhdistavaa keskustelua. Miehet katsovat avoimen kilpailun Hilmaa hyväksi käyttäen olevan lopulta aina kaupungin ja kaupunkilaisten etu ja myös yrittäjän oikeusturvan puolella.

– Tällöin tietysti käy välillä niin, että paikallinen yrittäjä ei tarjouskilpailussa menesty, mutta laki on silti aina laki, Puputti ja Viitala miettivät.