maanantai 13.7.2020 | 02:32
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Keskipohjanmaan pääkirjoitus: Yhden miehen show jatkuu Venäjällä

Jukka Anias
Ti 30.6.2020 klo 20:30

Venäläisen runoilijan Fjodor Tjuttševin (1803–73) aforismi venäläisyydestä tulee etsimättä mieleen, kun venäläiset päättävät keskiviikkona kansanäänestyksensä perustuslakimuutoksesta.

"Venäjää ei voi järjellä ymmärtää" on toki Tjuttševin tsaarien aikakautena esittämä pelkistys eikä liity pelkästään politiikkaan, vaan enemmänkin venäläiseen mielenlaatuun ja kulttuuriin laajemmin.

Puolitoista vuosisataa Tjuttševin kuoleman jälkeenkin on työlästä ymmärtää venäläistä poliittista kulttuuria. Neuvostoliiton jälkeläinen on ollut kaksi vuosikymmentä Vladimir Putinin rautaisessa otteessa. Eikä tuo ote ole pitkään aikaan irtoamassa. Siitä saadaan takeet, kun kansanäänestyksen tulokset on laskettu.

Perustuslaillisessa katsannossa Putinin aikaa voi luonnehti koomiseksi, traagiseksi tai tragikoomiseksi. Ensin kaksi nelivuotiskautta (2000–2008) presidenttinä, sitten siirtyminen Vladimir Medvedevin yhdeksi nelivuotiskaudeksi "sivuun" pääministeriksi ja taas – pienen perustuslakiremontin myötä – kahdeksi kuusivuotiskaudeksi takaisin presidentiksi.

Nyt sitten Venäjän kansa on antamassa Putinille "triplatuplan" eli edelliset presidenttikaudet nollataan ja jatkoa voi seurata aina vuoteen 2036 saakka. Silloin tulevana syksynä 68 vuotta täyttävä johtaja olisi jo reippaasti miehen iässä.

Urho Kekkosen aika Suomen tasavallan presidenttinä kesti neljännesvuosisadan ja sisälsi yhden "putinmaisesti" poikkeuslailla toteutetun jatkokauden (1974–1978). Silti Suomessa oltiin sentään kaukana suoranaisesta perustuslaillisesta ilveilystä.

Sinänsä suvereenin hallitsijan tarrautuminen suvereeniin valtaansa ei ole historiallisessa katsannossa tavatonta. Esimerkkejä löytyy läpi ihmiskunnan historian. Pääsääntöisesti ne kuitenkin liittyvät valtiollisiin järjestelmiin, jotka eivät ole edes yrittäneet olla kansanvaltaisia.

Yhden miehen show´n ympärille on rakennettu niin vahva järjestelmä, että Putinin asema vaikuttaa horjumattomalta. Huolta vailla ei Kremlin valtias voi silti olla. Koronakriisi on monissa maissa kasvattanut vallanpitäjien suosiota. Putin ei tähän joukkoon kuulu niin kuin ei kuulu Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpkaan.

Isänmaallisuuden lietsominen ja ulkoisten uhkien osoittaminen kuuluvat kummankin keinovalikoimaan. Kehityskulku ei ole muun maailman kannalta lainkaan toivottava, mutta käytännössä vaihtoehdot ovat mukautuminen ja sopeutuminen. Ukrainan jäätynyt konflikti on tästä karu esimerkki.

Suomen kannalta itäinen naapuri on geopoliittinen tosiasia, jonka kanssa on vain koetettava tulla toimeen. Presidentti Mauno Koivisto pohti kausiensa jälkeen julkaisemassaan kirjassa "Venäjän ideaa". Se ihmettely jatkuu.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »