Paikallisuutiset

Jarkko Känsälä kohtasi Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla elämänsä rakkauden, Senni Penttilä-Kungas presidentin – festareilla on syntynyt kontakteja ihmisten, paikkojen ja kulttuurien välillä

Festivaaliraveissa vuonna 1982Karola jaJarkko Känsälä päätyivät viettämään illan yhdessä. Ravit oli tyypillinen nuorison ajanviettopaikka, ja Karola oli käynyt niissä lapsesta saakka. Jarkko taas oli paikalla ensimmäistä kertaa.

– Ja heti tuli päävoitto, hän toteaa.

Känsälät ovat molemmat kotoisin Kaustiselta, vaikkakin eri kyliltä. Lisäksi Jarkon pikkusisko oli Karolan luokkakaveri, joten aivan vieraita he eivät toisilleen olleet.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Olin jo 12-vuotiaana katsonut, että tuossahan olisi sopiva, kun istuimme peräkkäin kouluautossa, Karola sanoo.

Hän ei aluksi kuvitellut, että ravi-illan ihastuksesta tulisi mitään sen enempää, mutta pari alkoi kuitenkin seurustella. Karola oli tuolloin vasta 14-vuotias ja Jarkko 18. Nuoruus oli pari vuotta myöhemmin koitua suhteen kohtaloksi. Tuolloin Jarkko ilmoitti puhelimitse, että seurustelu saisi loppua.

– Ei siinä silloinkaan ollut kyse siitä, ettei olisi tykännyt. Jotenkin ajattelin, että Karola on niin nuori, että eihän tämä voi onnistua, hän selittää.

Huonosti nukutun yön jälkeen Jarkko tarttui uudelleen puhelimeen ja perui sanansa. Siitä lähtien pari on ollut yhdessä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Jarkko Känsälä.
Jarkko Känsälä. Kuva: Markku Jokela

Karola kertoo, että alun perin Jarkossa häneen vetosi miellyttävä ääni. Yksi heitä yhdistävistä tekijöistä onkin Kaustisen Hääkuoro. Känsälät alkoivat laulaa siinä vuonna 1988. Tuolloin he olivat juuri menneet kihloihin. Ja kun kuoron ohjelmistossa seuraavana vuonna oli kansanooppera Morsiustaivas, Känsälät menivät naimisiin.

Karola on laulanut Hääkuorossa tiiviisti koko ajan.

– Olenkohan kertaakaan jäänyt edes harjoituksista pois, hän pohtii.

Jarkko on tämän vuoden ollut kuorosta tauolla työkiireiden vuoksi. Hän työskentelee Kaustisen ja Ullavan seurakunnassa suntiona ja huolehtii yrittäjänä hyvinvointikeskus Pajalan Korjaamon tiloista ja niiden vuokraamisesta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kansanmusiikkijuhlien aika on Känsälöille ollut yleensä kiireistä. Edeltävä viikko kuluu harjoituksissa, ja kotiin on hamstrattava ruokaa, koska viikon aikana ruoanlaittoon ei juuri ole aikaa.

– Olen melkein aina ollut festariviikolla töissä, joten työpäivän jälkeen olen vaihtanut vaatteet melkein lennosta ja lähtenyt keikalle, kertoo jäsenkorjaajana ja hierojana työskentelevä Karola.

Karola Känsälä
Karola Känsälä Kuva: Markku Jokela

Jarkko sanoo, että festivaaliviikolle ei yleensä oteta siunauksia tai vihkimisiä, mutta kirkossa on konsertteja, joten hänkin on saanut välillä juosta ehtiäkseen Hääkuoron esiintymisiin.

Kiireisintä oli silloin, kun mukaan tulivat lastenkin keikat. Karola muistelee, että kerran Hääkuoron oman konsertin aikaan 7-vuotias isoveli laitettiin viisivuotiaan pikkusiskon huoltajaksi, jotta tämä osaisi mennä Areenalle oikeaan aikaan tanhuesitykseen. Nyt jo aikuinen tytär tanssii edelleen, ja myös ohjaa kansantanssia Ottoset-tanssiryhmässä.

Ossi ja Pirjo Penttilä.
Ossi ja Pirjo Penttilä. Kuva: Markku Jokela

Ottosten peruskivi muurattiin vuonna 1984, kunPirjo jaOssi Penttilä muuttivat Helsingistä Kaustiselle. Molemmat jättivät pääkaupunkiseudulle hyvät työpaikat, mutta kotiseuturakkaus painoi enemmän.

– Oli suunniteltu, että jos Helsingistä lähdetään niin sitten kun lapset tulevat kouluikään, kertoo Ossi.

Penttilät olivat nuorena harrastaneet kansantanssia tahoillaan Kaustisella ja Vetelissä, ja harrastus oli jatkunut Helsingin nuorisoseurassa. Sen riveissä Penttilät kävivät monta kertaa esiintymässä Kaustisen festivaaleilla.

Myös lapset Sampo ja Senni olivat ehtivät aloittaa kansantanssin Helsingissä. Kaustisella tanssiryhmää ei kuitenkaan ollut, joten Penttilät perustivat sellaisen tammikuussa 1985. Heillä oli valmiiksi kontakteja ja malli siitä, miten toimintaa pyöritettiin.

– Ohjasimme ryhmiä ja vedimme toimintaa. Tanssiryhmään kasattiin heti myös pelimanniryhmä. Ojasen Ville oli tärkeä linkki, joka kokosi soittajia, Pirjo sanoo.

Ottosista kasvoikin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu kansantanssiryhmä, jossa oli useita eri-ikäisten tanssijoiden ryhmiä. Ne esiintyivät kymmenissä maissa, mm. Belgiassa, Saksassa, USA:ssa, Espanjassa, Unkarissa ja Serbiassa.

Ossi oli useita vuosia mukana festivaalien ohjelmatoimikunnassa, ja monia kansainvälisiä kansantanssiryhmiä tuotiin myös Kaustisen festivaaleille. Yksi kohokohta kesän 2005 festareilla oli European Dance Caravan, kahdeksan maan yhteinen kansantanssiproduktio. Sen vetäjänä oli unkarilainen Duna Art Ensemble, jota Leader-ryhmä Pirityisten toiminnanjohtajana työskennellyt Pirjo oli neuvonut hakemaan hankkeelle EU-rahaa.

Kansainväliset kontaktit olivat luontevia Penttilöille, ja niistä tuli sitä myös heidän lapsilleen. Sekä Sampo että Senni lähtivät opiskelemaan kansainvälistä liiketaloutta, ja Sampo ja hänen kolme lastaan asuvat Espanjassa.

Erityisesti festivaaliaikaan Penttilöiden talo oli varsinainen kulttuurien kohtaamispaikka, sillä he majoittivat kotonaan usein kansainvälisten tanssiryhmien vetäjiä ja muita vieraita. Englantilainen huippumuusikko Andrew Cronshaw viritellyt sitraansa keikkakuntoon olohuoneen sohvalla, unkarilaiset soittajat ovat naureskelleet vesisängylle ja võrulaiset kansantanssijat tanssineet pihalla.

Senni Penttilä-Kungas
Senni Penttilä-Kungas Kuva: Markku Jokela

Hänen lapsensa Alisa, 9, Siiri, 7, ja Meeri, 2, ovat siis tanssineet konkreettisesti vauvasta saakka.

Vuosi sitten Alisan ja Siirin tanssiseura vaihtui Tampereen Nuorisoseurasta Ottosiin. Penttilä-Kungas ja hänen miehensä nimittäin myivät asuntonsa Pirkkalassa ja muuttivat Kaustiselle. Perhe oli viettänyt aina lomat Kaustisella ja paluu kotiin oli kerta kerralla vaikeampaa. Jahkailu loppui päätökseen seurata sydämen ääntä.

– Alisa ja Siiri haaveilivat kovasti pääsevänsä tänä vuonna esiintymään isolle areenalle. Festivaalien peruuntuminen harmitti siksi erityisen paljon, Penttilä-Kungas kertoo.

Mutta ehkä ensi vuonna.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä