Paikallisuutiset

Suhteellisen puhdas – Sähköautokaan ei ole ympäristön kannalta ongelmaton: "Esimerkiksi Norilskin tehtaalla Murmanskissa ympäristö on täysin tuhoutunut"

Kokkola

Sähkö- ja bensa-autojen päästöjen vertailu muuttuu helposti mustavalkoiseksi: bensa-auto likainen – sähköauto puhdas. Myös sähköautojen valmistajien ja myyjien on helppo markkinoida bisnestään maailman pelastamisena.

Sähköautokaan ei kuitenkaan ole täydellinen ympäristötuote, kun katsotaan auton elinkaarta valmistuksesta käyttöön ja lopulta hylkäämiseen.

Sähköauton päästöt syntyvät erityisesti valmistusvaiheessa. Suomen ilmastopaneelin mukaan keskikokoisen sähköauton valmistuksessa syntyy yli tuhat kiloa enemmän kasvihuonekaasuja kuin vastaavan kokoisen bensa-auton valmistuksessa. Erityisesti sähköauton akkujen valmistus vaatii paljon sähköä, mikä aiheuttaa päästöjä.

Esimerkiksi Norilskin tehtaalla Murmanskissa ympäristö on täysin tuhoutunut. Peter Lund Teknillisen fysiikan professori

Sähköauton akku on muutenkin menopelin likainen piste. Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professoriPeter Lund kiinnittää huomiota erityisesti akuissa tarvittaviin mineraaleihin ja niiden louhintaan.

Nykyisen kaltaisessa sähköautossa sähkö varastoidaan litiumioniakkuun, joissa tarvitaan litiumin lisäksi esimerkiksi kobolttia ja nikkeliä. Ne kaikki ovat harvinaisia ja kalliita mineraaleja.

– Niiden louhinta, rikastaminen ja väkevöittäminen ei ole ympäristöystävällisintä toimintaa. Kuten kaivostoimintaan yleensäkin, siihen liittyy ympäristövaikutuksia, Lund sanoo.

Kaivosteollinen toiminta vaatii paljon energiaa ja tuottaa ilmastopäästöjä. Lisäksi esimerkiksi litiumin tuotanto kuluttaa suuria määriä makeaa vettä. Veden kulutus aiheuttaa ongelmia varsinkin Argentiinan ja Chilen kuivilla tuotantoalueilla.

Kaivosteollisuuden haitat ovat tyypillisesti paikallisia mutta silti merkittäviä. Pahimmassa tapauksessa mineraalien louhinta voi johtaa entisen Talvivaaran tapauksen kaltaisiin katastrofeihin.

– Riippuen siitä, missä näitä materiaaleja tuotetaan, voi tulla merkittäviäkin ympäristöhaittoja. Esimerkiksi Norilskin tehtaalla Murmanskissa ympäristö on täysin tuhoutunut, Lund mainitsee.

Hän nostaa ympäristöhaittojen lisäksi esiin koboltin louhintaan liittyvät ihmisoikeusongelmat. Ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet koboltin louhintaan liittyvästä lapsityövoiman käytöstä ja vaarallisista työoloista.

Suuri osa koboltista on osin peräisin Afrikasta, varsinkin Kongosta, josta se tuodaan jalostettavaksi esimerkiksi Kokkolaan Freeport Cobaltin jalostamoon.

Sähköauton ympäristöystävällisyys onkin vahvasti suhteellista. Sähköauton ilmastopäästöt riippuvat suoraan itse sähkön puhtaudesta. Peter Lundin mukaan Pohjoismaissa sähkö autoilu on ilmastoteko.

– Pohjoismaissa yli 50 prosenttia sähköstä tulee vesivoimasta. Sitten on muita puhtaita lähteitä, ydinvoimaa, tuulivoimaa, bioenergiaa. Tätä kautta yli 90 sähköstä on päästötöntä.

Ympäristöministeriön mukaan nykyinen sähköhenkilöauto tuottaa noin kolmasosan energiatehokkaan bensa- tai dieselhenkilöauton päästöistä.

Sen sijaan esimerkiksi Aasian kehittyvissä maissa on Lundin mukaan alueita, joissa ilmaston ystävä valitsee bensa-auton. Vanhoihin ja hyötysuhteeltaan heikkoihin hiilivoimaloihin perustuva sähköntuotanto tekee sähköautosta bensa-autoa saastuttavamman.

Liikenteen päästöt on yksi ilmastonmuutoksen hillinnän kohtalonkysymyksistä. Peter Lundin mukaan noin 25 prosenttia globaaleista päästöistä johtuu liikenteestä. Suomessa päästöt syntyvät käytännössä maantieajossa.

Sähköautosta toivotaan pelastusta, mutta parantamisen varaa tässäkin teknologiassa riittää.

Täydellinen sähköauto olisi kierrätysmateriaaleista tehty, eettisesti valmistettu, kestävä – ja halpa. Uuden pienen sähköauton saa nyt noin 17 000 eurolla.