Paikallisuutiset

Kuivuus riivasi viljelyksiä – Sadepilvet kiersivät kesäkuussa rannikon perunamaat: "Kolme kuivaa kesää on ollut mutta nyt on kaikista kuivin"

– Viikon välein sellainen 15–20 millin kuuro, 20 astetta lämmintä ja puolipilvistä.

Perunanviljelijä, agronomiKimmo Mäkelä latelee ihanteellisen perunakesän määreet helposti. Viime vuosina sääherra on kuitenkin epäonnistunut tehtävässään perunanviljelyn kannalta.

– Täytyy kyllä sanoa, että tässä on ollut nyt näitä ääripäitä koko ajan viimeiset toistakymmentä vuotta. Joko on märkää, kylmää tai kuivaa, Kimmo Mäkelä naurahtaa.

Nyt on kuivuuden vuoro. Mäkelä seuraa tilallaan sademääriä tarkkaan ja pitää lukua myös menneistä kesistä. Viime vuosina erityisesti heinäkuut ovat olleet kuivia, mutta nyt sateet jäivät vähiin kesäkuussakin.

Kastelu lisää valtavasti töitä ja sitoo kaksi työntekijää siihen hommaan. Kimmo Mäkelä Perunanviljelijä

– Tämä on kolmas kuiva kesä peräkkäin. Toissa kesä oli kuiva, mutta silloin tuli kesäkuussa 64 milliä vettä. Viime kesä oli myös kuiva, mutta kesäkuussa vettä tuli 48 milliä. Nyt vettä saatiin kesäkuussa enää 24 milliä. Kolme kuivaa kesää on ollut mutta nyt on kaikista kuivin.

Nyt sää on muuttunut epävakaisemmaksi, mutta toistaiseksi vettä on tullut vähän. Vetisimmät pilvet kiertävät rannikkoseudun.

– Keskipohjanmaan perunantuotantoalue on jäänyt kyllä tosi vähälle. Tämä merenranta tahtoo olla tällaista.

Kuivuus aiheuttaa perunatiloille kastelutöitä ja rahanmenoa. Mäkelän tilalla kastelutyöt aloitettiin juhannuksen alla, ja sitä on jouduttu jatkamaan heinäkuun vaihteeseen saakka.

Kimmo Mäkelän mukaan itse kastelun hinta on kohtuullinen, mutta hintaa tulee kastelulaitteiston hankinnoista.

– Meillä on tosi paljon runkolinjoja maahan vedettynä ja kaksi sähköpumppuasemaa. Siihen on tehty isoja investointeja etukäteen. Kastelun kiinteät kustannukset ovat tosi korkeat.

Hintaa enemmän harmia tuottaa kastelun työläys. Perunamaat kastellaan öisin. Päivällä laitteet siirretään uuteen paikkaan, ja yöllä taas kastellaan.

– Kastelu lisää valtavasti töitä ja sitoo kaksi työntekijää siihen hommaan.

Kastelun tarvetta lisäsi osaltaan raju hellejakso. Mäkelä kertoo, että helteellä peruna kasvu hidastuu ja pahimmillaan taukoaa kokonaan. Helteet myös aiheuttavat perunaan rupisuutta, jota voidaan vähentää kastelulla.

– Ennen kuin tuli rajut helteet, lämpö oli ihan hyväkin. Kasvu lähti hyvin käyntiin. Mutta helle meni niin kuumaksi ja pitkäksi, että siitä tuli negatiivisia vaikutuksia.

Kimmo Mäkelän toivelistalla ei ole lisää helteitä tälle kesälle.

Helteisiin saataneen jatkossa kuitenkin tottua. Ilmastonmuutos tuo Suomeen lämpöä ja sateita mutta myös sään ääri-ilmiöitä, kuten helteitä, kuivuutta ja rankkasateita.

– Ääri-ilmiöt ovat pääsääntöisesti huono asia, Kimmo Mäkelä kiteyttää.

Perunanviljelyn kannalta maltilliset ja säännölliset sateet ovat mannaa. Yhtäkkiset rankkasateet taas tuovat tuhoja, ja niitä on jo nähty.

– Ilmastonmuutoksen myötä sateista on tullut äkkinäisiä. Tunnissa saattaa tulla 50 milliä vettä. Se on perunalle pahimmillaan katastrofi. Isoja aloja voi hukkua jo tunnin–kahden sateella.

Mäkelän mukaan viljelijä voi varautua rankkasateisiin huolehtimalla ojituksesta ja tekemällä tasauslanauksia.

– Jos ruokamulta riittää, pelto tehdään tasaiseksi ja kallistetaan ojaan päin. Jos tulee rankkasade, vesi virtaa penkkien välejä pitkin ojaan, Kimmo Mäkelä selittää.

Ääri-ilmiöiden vastapainoksi ilmastonmuutos pidentänee kasvukautta. Se on viljelijöille siunaus. Kimmo Mäkelän mukaan kasvukausi ei vielä osoita pitenemisen merkkejä.

– Viime vuosi oli hyvä esimerkki. Hallat tulivat tosi aikaisin, eikä perunan nostoa voinut syksyllä siirtää kovin pitkään.