Paikallisuutiset

Tiesitkö, että aurinkoenergia voidaan tallettaa ohrapeltoon? Pitkään kehitelty lämmön varastointiratkaisu on jo käytössä Toholammin Härkänevalla, Suomen suurimmassa lähdevesijuomatehtaassa

Matkalla kohti päästötöntä tulevaisuutta Toholampi on ottanut jo aimo harppauksen. Finnspringin juomatehtaalla Härkänevalla asia konkretisoituu nopeasti: tehtaan viereinen ohrapelto näyttää normaalilta, mutta sen alle kätkeytyy aarre – energia-aarre.

– Sinne me varastoimme kesän lämmön talvea varten, tiivistää Heliostoragen kehitysjohtaja Timo Sivula.

Mitään ei näy, paitsi tuulessa heilimöivä ohrapelto. Todellisuudessa mullan alla piilee 300 megawattituntia lämpöenergiaa.

– Ohrapellon alla on kuusikymmentäyksi kaivoa, jotka on porattu noin viidenkymmenen metrin syvyiseksi. Siellä lämmitetään nyt maaperää, tällä hetkellä se on noin viidenkymmenen asteen lukemissa, kertoo Sivula.

"Yhdistämällä aurinkoenergian ja hukkalämmön pk-yritys voi tulla lämpöenergiaomavaraiseksi.

Tavoite on korkeammalla.

– Pyrimme noin kuudenkymmenenviiden asteen lämpöön.

Suomessa eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten 1980-luvulta saakka kehittämä aurinkoenergian varastointijärjestelmä alkaa olla jo kaupallinen tuote. Sen kaupallistamisen on ottanut työn alle kokkolalainen start up -yritys Heliostorage, joka nimensä mukaisesti pyrkii säilömään aurinkoa. Järjestelmää on testattu Toholammilla onnistuneesti reilun vuoden ja ensimmäinen pilotti on lähdössä Kiinaan.

– Myös Kaustisen evankelisen opiston järjestelmä alkaa olla valmis. Juuri nyt asennetaan vesikattoa, kertoo Sivula.

Kyseessä ei ole mikä tahansa katto vaan aurinkokeräinkatto. Heliostorage valmistaa tavallisen vesikatteen näköistä tuotetta, jonka sisään on rakennettu aurinkokeräimet. Toholammillakin osa katosta on aurinkokeräinkattoa, osa tavallista kattoa, jonka pintaa peittää noin 70 neliötä aurinkopaneelia. Kaikki tämä lämpö sekä tehtaan hukkalämpö varastoidaan kesän aikana maahan talvea varten.

– Toholammilla lämmön kausivarastointijärjestelmä käynnistyi jo viime vuoden huhtikuussa. Jo viime talvena tehtaan toimistotiloja lämmitettiin järjestelmän varastoimalla edellisen kesän lämmöllä, kertoo Sivula.

Maahan porattu lämpöakku tuottaa talvella noin 40-asteista vettä, joka johdetaan siis tehdastilojen lämmittämiseen. Järjestelmän käyttämä sähkö tuotetaan aurinkopaneeleilla, minkä ansiosta puhutaan täysin energiaomavaraisesta ja päästöttömästä systeemistä.

– Suurin osa energiasta tulee kuitenkin tehtaan omasta hukkalämmöstä, joka otetaan myös talteen, huomauttaa Sivula.

Teollisuus kamppailee tällä hetkellä energiakustannusten ja päästörajoitusten kanssa.

– Yhdistämällä aurinkoenergian ja hukkalämmön pk-yritys voi tulla lämpöenergiaomavaraiseksi ja samalla vähentää hiilijalanjälkeään merkittävästi, huomauttaa Sivula.

Miksi tätä ei ole keksitty aiemmin, kun tiedetään että aurinko on ilmaista energiaa?

– Tähän saakka taloudellisesti järkevää tapaa lämpöenergian varastointiin ei ole ollut. Nyt voi sanoa, että isommat koulut ja hallit, joilla on edessä kattoremppa ja öljylämmityksestä luopuminen, ovat meille sopivimpia asiakkaita, sanoo Sivula.

Tavalliset kotitaloudet joutuvat vielä hetken odottelemaan kohtuuhintaisia järjestelmiä, joilla aurinkoenergian varastointi onnistuu. Kaikilla ei ole ohrapeltoa eikä maata, joka on sopivaa lämmön varastontiin.

– Täällä Pohjanmaalla on aika suuri osa maaperästä savisilttiä ja sen lämpöominaisuudet ovat täydelliset lämmön varastointiin. Siihen voi varata paljon energiaa ja sen saa sieltä myös kätevästi ulos, kertoo Sivula.

Yrityksellä on Kiinan kanssa jo sopimus järjestelmän pilotin toimittamisesta. Se rakennetaan osana suurempaa energian mikroverkkoa Nanshan satamakaupunginosaan Guangzhouhun.

– Meillä on optio jo toisesta, kymmenen kertaa suuremmasta toimituksesta tämän alkuvaiheen jälkeen, kertoo Timo Sivula.

12.7. kello 14.17 Muokattu otsikkoa.