Paikallisuutiset

Valtion tukijärjestelmä ajettiin alas, mutta tuulivoimabuumi ei laantunut – Tuulivoima nähdään monessa keskipohjalaiskunnassa kuntatalouden pelastajana: "Maisema ei meitä elätä"

Pienet kunnat eivät selviä kasvavista menoistaan ilman lisätuloja tai uusia tulonlähteitä. Jopa kunnan itsenäisyys voi olla kiinni siitä, toteutuuko tuulivoimahanke vai ei.

Vahvassa myötätuulessa. Milläpä muulla kuin alalle suotuisilla olosuhteilla sitä kuvaisi – tuulivoimarakentamisen näkymää nimittäin.

MTV Uutiset uutisoi helmikuussa (19.2.2020), että ”Suomeen kaavaillaan ennätysmäärää uusia tuulivoimahankkeita”. Näin siitäkin huolimatta, että rakentaminen valtion tuella on lähimenneisyyttä.

Syöttötariffijärjestelmä sulkeutui tuulivoiman osalta vuoden 2017 lopulla. Vallalla oleva markkinaehtoinen rakentaminen ei ennakko-odotuksista huolimatta ole hyydyttänyt 2010-luvun tuulivoimabuumia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Keskipohjanmaan levikkialue ei ole myllytön alue – suorastaan päinvastoin. Pohjois-Pohjanmaa on maan kärkipäätä tuulivoimakapasiteetilla mitattuna. Kalajoki puolestaan on Suomen suurin voimalakunta 64 voimalalla, kun kuntia vertaillaan kumulatiivisesti eli voimaloiden määrällä.

Strategiassa on linjattu, että kuljemme kohti hiilineutraalia Kalajokea. Jukka Puoskari Kalajoen kaupunginjohtaja

– Kun oli syöttötariffijärjestelmä, linjasimme, että suhtaudumme tuulivoimaan myönteisesti, kunhan se ei aiheuta asutukselle ja yritystoiminnalle haittoja. Strategiassa on linjattu, että kuljemme kohti hiilineutraalia Kalajokea.

– Kaavat ovat edenneet, ja on ollut useita eri toimijoita. Varmaan siksi meillä on kohtuullisen paljon tuulivoimaloita, Kalajoen kaupunginjohtajaJukka Puoskari selittää.

Ja lisää on tulossa. Halsualle on suunnitteilla 49 voimalan tuulivoimapuisto. Valtuusto ei ole hyväksynyt kaavoja, eikä sitä myötä rakennuslupia vielä ole. Ainakin vuosi pari vierähtää takuulla ennen turbiinien käynnistymistä Halsualla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Lainvoimaiset rakennusluvat sen sijaan on myönnetty 81 voimalalle kuntarajan itäpuolella Lestijärvellä, jossa siis ollaan pari askelta pidemmällä. Tuulivoimala-alueiden rakentaminen on tarkoitus aloittaa talvella. Jos tuulivoimapuisto valmistuu laadittujen aikataulujen mukaisesti, tuuli muuntuu sähköksi Lestijärvellä vuonna 2022.

Miksi satsata tuulivoimaan? Vastauksen saa koostettua vaivattomasti kolmen kunnanisän haastatteluista: rahan vuoksi. Kuntatalous paikkakunnasta riippumatta kaipaa jokaista siihen liikenevää euroa. Tarvetta on ollut jo ennen koronavirusta ja on varsinkin sen epäsuorien vaikutuksien myötä. Ajat ovat kaunistelematta kovat.

Tuulivoimapuisto tuo kuntaan kiinteistöverotuloja, osin myös yhteisöverotuloja. Maanomistajatkin saavat osansa.

– Jos ajatellaan, että olisi 50 voimalaa, tulisi suurin piirtein 600 000 euroa maavuokratuloja maanomistajille. Kiinteistöverotuotto on noin 34 000 euroa per voimala, Halsuan kunnanjohtajaJari Penttilä laskee.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tuloja merkittävästi lisäävä tuulivoima voi olla ratkaiseva tekijä, onko kunnalla edellytyksiä pysyä itsenäisenä vai ei. Tällainen kohtalonkysymys tuulivoima on Lestijärvelle, sanoo kunnanjohtajaEsko Ahonen. Hän uskoo tilanteen olevan samankaltainen naapurikunnissakin: esimerkiksi Toholammilla ja Halsualla.

Eikä oletus ole perätön. Penttilä puhuu sote-menoista, jotka kasvavat kohisten koko maakunnassa. Ne ovat painava taakka kunnan taloudelle. Näköpiirissä oleva tulonlähde kelpaakin paremmin kuin hyvin. Parin miljoonan veropotteja kerryttäviä yksittäisiä tulonlähteitä kun ei ole jonoksi asti.

Pienille kunnille tuulivoima voi siis olla olemassaolon turvaava tekijä. Kokoluokkaa suuremmalla Kalajoella moisten asioiden kanssa ei ole tarvinnut painia. Talous on ollut vakaa jo ennen tuulivoimahankkeita, eli suoranaista hätää ei ole ollut. Tietenkin tuulivoima on tuonut taloudellista hyötyä, mikä otetaan mielellään vastaan.

Tuulivoimalla hankittuja kiinteistöverotuottoja tulee 1,8 miljoonaa euroa vuositasolla. Summan merkitystä ei voi vähätellä. Tuottojen avulla veroprosentti voidaan pitää Kalajoella maltillisena ja palveluita voidaan pyörittää.

– Peruspalveluiden, kunnan vanhusten ja lasten kannalta lisätulojen kasaaminen on elintärkeä asia, Ahonen kiteyttää lisätulojen merkityksen Lestijärvelle.

Ei tuulivoima tietenkään tyystin haitaton ole. Kunnanjohtajat mainitsevat negatiivisiksi vaikutuksiksi ympäristövaikutukset, kuten maiseman muuttumisen ja voimaloista kuuluvan äänen. Lienee kuitenkin niin, että kun hyvät ja huonot puolet laitetaan vaakakuppeihin, kokonaispaketti kallistuu positiivisen puolelle.

– On keskusteltu terveysvaikutuksista. En osaa ottaa kantaa niihin. Joku sanoi, että maisema menee pilalle. Pitää muistaa, että maisema ei meitä elätä, Ahonen valaa taloudellista realismia.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä