Paikallisuutiset

Pisteleekö espanjalainen suuryhtiö pienet keskipohjalaiset poskeensa? Jätealan yrittäjät pelkäävät, että jätelain uudistus nostaa kuljetusten hintoja ja lakaisee pieniä toimijoita kartalta

Näkymä lähitulevaisuuteen: jätekuljetukset Keski-Pohjanmaalla hoitaa espanjalainen suuryhtiö.

Kyseessä on kokkolalaisen Ekokuljetus JNH Oy:n toimitusjohtajaPetri Niemelän kärjistys. Eikä hän ole yksin puhuessaan siitä, mitä jätelain uudistus voi äärimmillään tarkoittaa.

Esimerkiksi Kemissä, jossa on kunnan kilpailuttama jätteenkuljetusjärjestelmä, espanjalainen Urbaser hoitaa jo jätekuljetuksia.

– Jätelain uudistus suosisi todella isoja firmoja. Tapa järjestää kuljetuksia mullistuisi koko Suomessa, uskoo Niemelä.

Hänen mukaansa jätelain uudistus johtaisi kahteen asiaan; jätehuoltopalveluiden hinnat nousisivat ja pienet, jopa keskisuuret alan yritykset pyyhkiytyisivät kartalta. Osittain näin on jo käymässä.

Muutamia jätehuoltoalan yrityskauppoja on tehty viime aikoina Keski-Pohjanmaan naapurissa, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Lisäksi Niemelän johtama Ekokuljetus JNH osti reilu vuosi sitten veteliläisen Kuljetus Seppo Takalo-Mattila Oy:n tytäryhtiökseen.

Seppo Takalo-Mattila jatkaa yrityksen palveluksessa työntekijänä ja tekee yhä jätekuljetuksia.

– Ennakoin tulevaa. Jätehuoltolain uudistus johtaa kuljetusten kunnallistamiseen. Asiakas ei saisi enää valita, sanoo Takalo-Mattila.

Ekoroskin alueella jätteiden kuljetus toimii tällä hetkellä sopimusperusteisena. Siinä asiakas tekee sopimuksen haluamansa kuljetusyrittäjän kanssa. Sen sijaan kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä kunta kilpailuttaa alueensa jätehuollon. Usein hinta ratkaisee.

– Vestia on esimerkki kunnallisesta jäteyhtiöstä, jonka alueella kaikki pienet yritykset eivät pärjänneet, sanoo Takalo-Mattila.

Toinen esimerkki kunnallisesta jäteyhtiöstä on Lakeuden Etappi. Petri Niemelä sanoo, että kotitaloudet selviävät pienemmällä rahalla Ekoroskin alueella.

– Naapureissa on kolmekymmentä prosenttia kalliimpaa. Fakta on se, että hinnat nousevat aina, kun kunta alkaa ylläpitää toimintaa. Yrittäjä maksaa omalle sihteerilleen, kunnallinen yhtiö monelle kymmenelle henkilölle, sanoo Niemelä.

Pienten ja paikallisten yhtiöiden rooli on usein jäädä jalkoihin tarjouskilpailuissa.

– Seppo Takalo-Mattilan kaltaiset firmat vain tahtovat olla liian pieniä pärjäämään. Se näkyy siinä, että pienistä moni on luopumassa jätetoiminnasta.

KokkolalainenKauko Kivilehto on kokoomuksen pitkäaikainen paikallispoliitikko.

Lisäksi hän on Ekoroskin toiminta-alueen jätehuoltomääräykset laativan Pohjanmaan jätelautakunnan varapuheenjohtaja, joka omien sanojensa mukaan on tehnyt "kymmenen vuotta töitä jätealan kunnallistamisen pysäyttämiseksi".

– Takana on Ekoroskin kaltaisten ylikunnallisten jäteyhtiöiden tavoite saada kuljetukset itselleen, maksimoida oma toimintansa. Se tarkoittaisi sitä, että Suomessa oli 2–3 firmaa, jotka hoitaisivat kaiken. Pienyrittäjät katoaisivat kartalta, hinnat nousisivat ja byrokratia lisääntyisi.

Myös Kivilehto vertaa Keski-Pohjanmaan tilannetta Vestian ja Lakeuden Etapin alueisiin.

– Seinäjoella oli ennen kunnallistamista noin 17 jäteyrittäjää, nyt kolme, niistäkin kaksi on ulkolaisia; Ranskasta ja Norjasta. Eteläpohjalaisia on mukana enää yksi. Hinnat ovat nousseet naapureihin verrattuna. Voi tulla esimerkiksi piilomaksuja, jos astia ei ole oikeassa paikassa.

Yksi jätelakiuudistuksen tavoitteista on edistää jäte- ja kierrätysmarkkinoiden toimintaa.

Petri Niemelää tavoitteet naurattavat.

– Ekoroskin alueella kierrätysaste on jo nyt todella kova, noin 90 prosenttia. Helsingin seudulla, jossa kuljetukset on kunnallistettu, päästään noin 40 prosenttiin. Biojätekin menee massapolttoon.

Lakiehdotus tullee eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä. Niemelä ei usko muutosten läpimenoon sellaisenaan, ei ainakaan lähitulevaisuudessa.