maanantai 21.9.2020 | 05:23
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Suomalaismepit pettyivät EU:n konservatiivisuuteen – Parlamentti tuskin kaataa rahoitussopua ja palauttaa vääntöä alkuun

Anni Hyypiö
To 23.7.2020 klo 14:00 | päivitetty to 14:01

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Sovun syntyminen Euroopan unionin monivuotisesta budjetista ja elvytyspaketista oli tärkeää.

Nykyisessä muodossa ratkaisua ei kuitenkaan olla valmiita hyväksymään, arvioi europarlamentaarikko Henna Virkkunen.

Euroopan parlamentissa suurinta ryhmää EPP:tä edustava Virkkunen piti pettymyksenä sitä, että komission ehdottamista uudistuksista vain harva toteutui.

Budjetin muuttumattomuutta ja tulevaisuusinvestointien uupumista harmittelivat myös kokoomuslaisen Virkkusen edustajakollegat Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Elsi Katainen (kesk.), Nils Torvalds (r.) ja Heidi Hautala (vihr.). Suomalaismepit kommentoivat asiaa ennen täysistuntoa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

Euroopan parlamentti kokoontuu tänään torstaina ylimääräiseen täysistuntoon keskustelemaan Eurooppa-neuvoston tiistaina päättyneiden maratonneuvottelujen tuloksista ja äänestämään päätöslauselmasta. Päätöslauselmassa eli resoluutiossa mepit määrittävät ehtonsa monivuotiselle rahoituskehykselle.

Vihreiden Hautala näkee sovun syntymisen historiallisena askeleena. Nyt EU:lla on tunnustettu yhteinen tavoite, jonka eteen voi ottaa myös yhteistä lainaa.

Hautalan mukaan muotoilu oikeusvaltioperiaatteesta jäi tässä muodossaan kuitenkin hyvin löyhäksi.

– Jos Unkari ja Suomi ovat molemmat tyytyväisiä, jokin ei ole kunnossa.

Hautalan mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) tulisi avata tarkemmin sitä, millainen Suomen neuvottelustrategia oikein oli: oliko Suomi osa nuukaa nelikkoa vai ei.

Hän kritisoi myös jäsenvaltioiden tapaa käyttää jäsenmaksupalautuksia poliittisena kiristysvälineellä. Tätä hän piti rakenteellisena, ratkaisua vaativana ongelmana.

Renew Europe -ryhmää parlamentissa edustava Elsi Katainen totesi, että seitsemän vuoden välein monivuotisesta rahoituskehyksestä päätettäessä sekä neuvottelijat että tulokset ja painotukset haukutaan kunnolla.

Tämä "kuuluu spektaakkeliin", hän totesi.

– Suomen kannalta olisin ihan tyytyväinen tuloksiin. Brexitistä huolimatta saatiin monille aloille paremmat tulokset.

Vaikka Katainen iloitsikin varojen suuntaamisesta maaseututukiin, panostamatta jättäminen tutkimukseen ja tuotekehitykseen oli pettymys.

– Siltä osin budjettia piti modernisoida, mutta tässä annettiin yllättävän helposti periksi. Eurooppa on näissä asioissa jäämässä jälkeen muusta maailmasta.

Suomalaismepit näkivät tärkeänä ratkaista kysymyksen EU:n omista varoista. Kun EU nyt ottaa yhdessä velkaa, tulisi lainojen takaisinmaksuun varautua omilla tuloilla.

Tiistaina päättyneessä huippukokouksessa EU-maat sopivat kierrättämätöntä muovijätettä koskevasta verosta, joka voisi tulla voimaan ensi vuoden alusta alkaen.

Muiksi tulonlähteiksi ehdotetaan viimeistään vuonna 2023 voimaan otettavia hiilitulleja ja digitaaliveroa. Muita keinoja ovat päästökaupan laajennus lento- ja meriliikenteeseen ja finanssitransaktiovero.

S&D-ryhmää parlamentissa edustavan Kumpula-Natrin mukaan omien varojen kasvattaminen vaikuttaisi myös yleisemmin keskusteluun siitä, kuka saa ja kenelle annetaan.

– Kun olisi omia tuloja, joita jakaa, irrottauduttaisiin enemmän sulle-mulle -jaosta.

Mutta ovatko ehdotetut toimet omien varojen kartuttamiseksi riittäviä?

Renew Europe-ryhmään kuuluva Nils Torvalds ei usko muoviveron tuottavan hirveästi rahaa; transaktiovero taas ei hänen mukaansa mene läpi. Sen sijaan hiilitulli on mahdollinen keino.

Parlamentin puhemies David Sassoli kommentoi Eurooppa-neuvoston kokouksen tuloksia tuoreeltaan tiistaina.

Sassoli ilmaisi tiedotteessa huolensa siitä, että eurooppalainen solidaarisuus ja yhteisömenettely ovat katoamassa.

"Parlamentti on asettanut painopisteensä ja sen vaatimuksiin tulee vastata. Monivuotisen rahoituskehyksen täytyy pystyä ratkaisemaan Eurooppaa koettelevia suurimpia haasteita keskipitkällä aikavälillä kuten vihreän kehityksen ohjelmaan, digitalisaatioon, taloudelliseen sietokykyyn ja kamppailuun epätasa-arvoa vastaan.”

Sassolin mukaan EU tarvitsee uusia omia varoja heti. Samaten unioni kaipaa toimia, joilla oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen onnistuu tehokkaasti. Myös jäsenmaiden maksupalautukset pitäisi lopettaa.

Jos ehdot eivät täyty, ei Sassolin mukaan parlamentti voi antaa hyväksyntää monivuotiselle rahoituskehykselle.

Myös Euroopan parlamentin neuvottelutiimi listasi tulevaa budjettia koskevia muutosvaatimuksia omassa tiistaisessa tiedotteessa.

Leikkauksiin tyytymätön tiimi ilmoitti tavoittelevansa lisää rahaa esimerkiksi tutkimusta ja investointeja rahoittavalle Horisontti Eurooppa -ohjelmalle ja koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelmalle Erasmus+:lle.

Meppien pitää hyväksyä pitkän aikavälin budjetti, jotta se voi astua voimaan.

Nils Torvalds katsoo, että parlamentti joutuu budjetin suhteen ottamaan "lusikan kauniiseen käteen", vaikkei se tyytyväinen lopputulokseen olekaan.

– Toki muodollisesti voi sanoa asiaan juu tai ei. Parlamentti ei kuitenkaan ota riskiä siitä, että jos nyt sanotaan ei, asia alkaa taas alusta.

– Ylipäänsä EU:ssa tavallista on, että neuvotteluihin lähdetään vaatimuksilla, joilla ei ole hirveästi tekemistä realismin kanssa. Kun komissio tuli esityksensä kanssa ulos, kokeneemmat ymmärsivät, ettei tällaisenaan asia mene läpi. Ja niinhän siinä kävi, Torvalds toteaa.

Mepit kommentoivat myös Suomessa käytävää EU-keskustelua.

Kataisen mukaan EU:hun liittyvä keskustelu on monipolvista. Tämän vuoksi sitä on myös helppo käyttää väärin: kun EU-tason kysymykset kytketään kotimaan politiikkaan, puurot ja vellit menevät välillä sekaisin.

Keskustelua vaikeuttaa myös se, mitä lukuja missäkin yhteydessä käytetään. Esimerkiksi tutkimusrahoituksen osuuden on esitetty sekä nousevan että laskevan aiemmasta tulevassa budjetissa, riippuen siitä, sisällytetäänkö vertailulaskelmiin myös Britannian osuus.

Virkkusen mukaan suomalaisen keskustelun perusteella EU näyttäytyy vain kirjanpitoharjoituksena: lasketaan, mitä maksetaan ja mitä saadaan.

Tähän vaikuttaa se, että vaikka monivuotista rahoituskehystä on valmisteltu jo pitkään, julkista keskustelua siitä käytiin lopulta varsin niukasti.

– Puolitoista vuotta rahoituskehys on ollut pöydällä. Jotenkin se silti pääsi yllättämään, Virkkunen sanoo.

Hautalan mukaan suomalaista EU-keskustelua vaikeuttaa kysymys vallan jakamisesta. Liittovaltio Saksassa ymmärretään, miksi ja miten valtaa voi jakaa, kun taas yhtenäisvaltio Suomessa kysymys kääntyy nollasummapeliksi: kiinnostus on siinä, mitä Suomi voi saada unionilta.

Torstain täysistunnossa Euroopan parlamentti käy keskustelua Eurooppa-neuvoston kokouksen tuloksista.

Torstaina meppien kanssa keskustelevat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Parlamentissa äänestetään torstaina myös monivuotista rahoituskehystä, omia varoja ja Euroopan elvytyssuunnitelmaa käsittelevästä päätöslauselmasta.

Euroopan unionin neuvosto viimeistelee nyt vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä, omia varoja ja elvytyssuunnitelmaa koskevan neuvottelukantansa. Sen jälkeen neuvottelut parlamentin kanssa voivat alkaa.

Parlamentin neuvottelutiimi aloittaa neuvottelut neuvoston puheenjohtajamaa Saksan kanssa mahdollisimman pian.

Nykyinen monivuotinen rahoituskehys on voimassa 31.12.2020 saakka.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »