Paikallisuutiset

Kälviäläinen taivaan valtias – Lassi Nurila on taiteillut lennokkiurheilumaailman huipulla jo useita vuosia, nyt hän rakentaa koneita myös muille: "Ei haeta pelkästään lentävää laitetta, vaan maailman parhaasti lentävää laitetta"

Lennokkiurheilijan palkintokaapista puuttuu vielä euroopanmestaruus ja MM-mitali. Ne ovat Nurilan kilpauran seuraavat tavoitteet.

Neljä maailmancupin kokonaiskilpailun voittoa, kaksi EM-hopeaa, jokainen lajin suomenmestaruus vuodesta 2006 lähtien. Meriittilista on kunnioitusta herättävän poikkeuksellinen, mutta silti lajinsa kestomenestyjä on niin Suomessa kuin Keski-Pohjanmaalla tuntematon suuruus.

Kyse on Kokkolanseudun RC-lentäjien kälviäläisestä lennokkiurheilijaLassi Nurilasta, joka on ensimmäinen maailman kärkeen lajissa noussut suomalainen.

– Kun aloitin tämän lajin vuonna 2002, niin siihen aikaan ja sitä ennen suomalaisten menestys tässä lajissa on ollut tosi heikkoa. Täällä ei ole pitkiä perinteitä ja lennokkiurheilusukuja, jotka ovat jo monia sukupolvia kilpailleet, Nurila mietiskelee.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Lennokkiurheilijalla itselläänkin meni reilut 10 vuotta aikaa, ennen kuin hän tavoitti maailman kärjen. Vuonna 2014 Nurila otti ensimmäinen maailmancupin osakilpailu- ja samalla myös kokonaiskilpailuvoittonsa.

Kaikkihan haluaa ostaa vain niitä, joilla voitetaan. Tärkeintä hommassa on, että joku huipulla käyttää sellaista ja pärjää vielä. Lassi Nurila Lennokkiurheilija

– Siinä vaiheessa ihmiset tunnistivat jo kilpailuissa ja oli jo jonkinlainen nimi.

– Tärkeää on ollut olla podiumkuvissa, jolloin ihmiset ja tuomarit tunnistavat. Arvostelulajissa kumminkin vaikuttaa kilpaillessa nimet ja on tärkeää, että käy kilpailuissa ja on siellä podiumilla. Ei siellä tietenkään nimellä pelkäästään pärjää.

Lennokkiurheilun F3A-luokan maailmancupin kälviäläinen Lassi Nurila on voittanut neljästi peräkkäin vuosina 2014-2017. Kaksi edellistä vuotta hän sijoittui toiseksi ja kun maailmancup jälleen jatkuu, on valtikka tarkoitus palauttaa jälleen Suomeen.
Lennokkiurheilun F3A-luokan maailmancupin kälviäläinen Lassi Nurila on voittanut neljästi peräkkäin vuosina 2014-2017. Kaksi edellistä vuotta hän sijoittui toiseksi ja kun maailmancup jälleen jatkuu, on valtikka tarkoitus palauttaa jälleen Suomeen. Kuva: Markku Jokela

Nurila kilpailee lennokkiurheilun F3A-luokassa, jossa radio-ohjattavilla taitolennokeilla lennetään erilaisia geometrioita.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Lennokeissa ei ole automaattiohjausta tai vakautusvaihteita.

– Esimerkiksi moottori voisi olla käännettävä tai perässä voisi olla helikopterin tyyppinen pyrstöroottori, mutta ne ovat kaikki kiellettyjä.

F3A-luokan koneilla saa olla maksimissaan kaksi metriä pituutta ja painoa viisi kiloa. Nurila laskeskelee optimaalisen painon olevan noin 4,7 kiloa.
F3A-luokan koneilla saa olla maksimissaan kaksi metriä pituutta ja painoa viisi kiloa. Nurila laskeskelee optimaalisen painon olevan noin 4,7 kiloa. Kuva: Markku Jokela

Lennokkeja ohjataan aerodynaamisilla ohjainpinnoilla. Toisin sanoen pilotilla on kädessään lähetin, joka muistuttaa kaikille tuttujen radio-ohjattavien autojen ohjauslaitetta.

Lennokit ovat verrattain suuria, sillä niiden pituus on rajoitettu kahteen metriin, samoin kuin siipien väli.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Lento-ominaisuudet on tarkoitus saada sellaisiksi, että kone lentää mahdollisimman suoraa linjaa ja tarkkoja kuvioita. Siksi runko on pitkä, jolloin niistä saadaan tosi vakaita. Jos katsoo oikeita lentokoneita, niin niissähän siipien väli on paljon pidempi rungon pituuteen verrattuna.

Lisäksi painoa lennokeilla saa olla maksimissaan viisi kiloa akun kanssa tai tyhjällä tankilla.

– Voimanlähteellä ei ole mitään väliä, mutta suurimmassa osassa on nykyään sähkömoottorit. Varmaan 90 prosenttia käyttää niitä.

Lassi Nurila tekee nykyään koneita, joiden voimanlähteenä toimii sähkömoottori.
Lassi Nurila tekee nykyään koneita, joiden voimanlähteenä toimii sähkömoottori. Kuva: Markku Jokela

Radio-ohjattavien lennokkien kilpailuissa pilotti seisoo koko ohjelman ajan tietyssä pisteessä, josta hän ohjaa konetta.

Koneelle on asetettu 150 metrin päähän keskilinja, jonka molemmille puolille lentoalue ulottuu 60 asteen verran. Maanpinnalta katsottuna kilpailualueen yläraja nousee 250 metrin korkeuteen.

– Lennätyslinja on yhteensä noin 500 metriä. Liikkeitä on olemassa satoja erilaisia. Ensimmäinen liike lähtee aina keskeltä ja keskiliikkeet täytyy keskittää keskelle. Sitten mennään toiseen päätyyn, jossa tehdään liike ja käännytään takaisin keskelle ja sitten toiseen päätyyn, Nurila selvittää edestakaisin etenevää kilpailuohjelmaa.

Kaikki osallistujat suorittavat kilpailuissa samat ohjelmat, jotka ovat etukäteen tiedossa. Niiden ohella esimerkiksi MM-finaaliin selviytyvät pilotit pyörittelevät koneillaan kaksi tuntematonta ohjelmaa, jotka paljastetaan vasta kisapäivää edeltävänä iltana.

– Pilotit laativat illan ja yön aikana omat nuotit. Ohjelmasta saa tehdä ennen suoritusta vain mielikuvaharjoittelua.

Kilpailuohjelmien suorittamiseen on aikaa kahdeksan minuuttia. Kisasta riippuu, montako ohjelmaa yhteensä suoritetaan.

– Kun pilotin avustaja laskee koneen kiitoradalle, niin siitä lähtee kello käyntiin. Aika loppuu, kun viimeinen liike taivaalla on ohi. Ohjelman pitää mahtua kahdeksaan minuuttiin ja välillä on tiukkaa, että sen saa menemään siihen. Totta kai voisi suorittaa ohjelman vähän lähempänä ja pienemmillä liikkeillä, mutta se ei ole taas niin näyttävää. Aina yrittää tehdä mahdollisimman rauhallisen ja kontrolloidun suorituksen ja käyttää sen koko ajan ja tilan.

Taitolennokkeja ohjataan lähettimellä. Automaattiohjaus ja vakautusvaihteet ovat koneissa kiellettyjä.
Taitolennokkeja ohjataan lähettimellä. Automaattiohjaus ja vakautusvaihteet ovat koneissa kiellettyjä. Kuva: Markku Jokela

Kilpailusuorituksessa arvostellaan jokainen liike asteikolla 0–10. Esimerkiksi jos yksittäisessä liikkeessä on useita silmukoita tai osasilmukoita, tulee ne tehdä samalla säteellä.

– Jos taas on kierteitä, jotka tulevat linjojen keskellä, niin suorien linjojen tulee olla samanmittaiset ennen ja jälkeen kierrettä. Myös kierrenopeuden pitää olla sama. Semmoinen yleistuomarointisääntö on piste per 15 astetta. Jos painopisteen piirtämä linja on hieman vinossa tai lennokki on kallellaan, tuomari vähentää yhden pisteen. Pienemmistä virheistä voidaan vähentää puoli pistettä. Jos mennään 15 asteen yli, vähennetään kaksi pistettä. Tuomarin näkökulmasta liike on 10-arvoinen, ennen kuin se alkaa.

Nurila toteaa, ettei yksittäisen liikkeen tekeminen ole lajin vaikein asia, vaan se että liikkeen saa lopetettua hyvään asemaan, josta voi aloittaa seuraavan liikkeen.

– Geometrialla on suurin painoarvo arvostelussa. Tuuli haittaa suoritusta usein todella paljon. Yleensä sektori on kiitoradan suuntainen, ja jos esimerkiksi tuuli puhaltaa selän takaa, niin kaikki liikkeet täytyy tehdä tuulikorjattuina, jotta geometria suoritetaan sektoriin ja maastoon nähden oikein, Nurila muistuttaa.

Tuulen lisäksi muuttuvia elementtejä kilpailupaikkakuntien ja jopa kilpailujen sisällä muodostavat ilman turbulentit, lämpötila ja ilmanpaine.

– Kyllä kokenut pilotti tuntee, kun konetta ajetaan, miten se reagoi ohjaimiin. Välillä voi olla nopea tai hidas keli, joissa on selvä ero.

Viimeisen 10 vuoden aikana Lassi Nurila on kiertänyt kolmesta seitsemään maailmancupin kisaa kaudessa. Osakilpailuita järjestetään yhteensä kymmenkunta.

Nurila valitsee kilpailuista mieleisensä – yleensä perinteisen kilpailun, jossa parhaat ovat paikalla.

– Kilpailut ovat keskittyneet Etelä-Saksaan, Itävaltaan, Sveitsiin, Liechtensteiniin ja Pohjois-Italiaan Alpeille, jossa on paljon maita ja lennokkiharrastus muutenkin suurta.

Lassi Nurila tekee verstaallaan Kälviällä lennokkeja myös myyntiin. Kuvan kone matkaa Etelä-Koreaan.
Lassi Nurila tekee verstaallaan Kälviällä lennokkeja myös myyntiin. Kuvan kone matkaa Etelä-Koreaan. Kuva: Markku Jokela

Ohjaimien puikoissa tulleen menestyksen kautta Nurila on kyennyt tekemään harrastuksesta liikkeelle lähteneestä lennokkiurheilusta itselleen ammattia. Koko uransa ajan hän on rakentanut omat koneensa, mutta nyt hän valmistaa niitä muillekin. Miehellä on tarkoitus tienata tulevaisuudessa leipänsä kokonaan lennokkibisneksellä.

Puuseppänä siiviilissä edelleen ajoittain työskentelevän Nurilan verstaalla odottaa tälläkin hetkellä lennokki lähetystä Etelä-Koreaan.

– Kaikkihan haluaa ostaa vain niitä, joilla voitetaan. Tärkeintä hommassa on, että joku huipulla käyttää sellaista ja pärjää vielä. Sitten on aika varmaa, että se toimii hyvin.

– Kumminkin puhutaan tuhansista harrastajista, eikä näitä tarvitse pelkästään käläviäläisille harrastajille kaupitella. Koko maailma on nykyään tosi helposti saatavilla.

Maailman huipulla kisaavat eivät Nurilan mukaan välttämättä rakenna koneitaan, mutta yleensä kuitenkin suunnittelevat ne. Suunnittelusta kälviäläinen itsekin aloittaa lennokkiprojektin.

– Ensin täytyy olla idea. Ei haeta pelkästään lentävää laitetta, vaan maailman parhaasti lentävää laitetta. Pitää olla ajatus, mitä voisi tehdä paremmin siihen verrattuna, mitä on jo olemassa.

Sen jälkeen siirrytään sorvin ääreen. Nurila koneistaa plugit eli liitännäiset jyrsinkoneella.

– Sitten niistä tehdään muotit. Jotkut saattavat koneistaa sen muotin suoraan alumiinista, mutta se ei ole Suomessa pienillä valmistusmäärillä kannattavaa.

Koneet tehdään alipainetekniikalla ja sandwich-rakenteella.

– Koneiden täytyy olla mahdollisimman kevyitä ja jäykkiä, koska pitää päästä siihen viiden kilon painorajaan. Sekin tulee helposti vastaan, mutta se ei välttämättä ole se optimaalisin. Esimerkiksi 4,6 kiloa voisi olla parempi ainakin tyynellä kelillä. Enemmin pyrkii tekemään rakenteesta mahdollisimman kevyen, ja jos haluaa lisää painoa, niin laittaa sitten vähän isomman akun, Nurila avaa ja kertoo rakentamiensa koneiden olevan täyskomposiittisia, eli lasi- ja hiilikuitua sekä kevlaria.

Nurila valmistaa koneita kaikille kiinnostuneille, myös kilpakumppaneille.

– Vielä ei kukaan minun tasollani oleva lennätä tekemääni konetta. Perustason lennättäjän kohdalla on minun puolestani ihan sama, mitä lennättää, Nurila nauraa ja vastauksesta voikin tulkita, että kynnys lennokin tekemiselle pahimmille kilpakumppaneille voisi olla korkea.

Kun Lassi Nurila päättää suunnitella ja rakentaa uuden koneen, on tarkoitus lennokista tehdä entistä parempi, Nurilan sanoin maailman parhaasti lentävä laite.
Kun Lassi Nurila päättää suunnitella ja rakentaa uuden koneen, on tarkoitus lennokista tehdä entistä parempi, Nurilan sanoin maailman parhaasti lentävä laite. Kuva: Markku Jokela

Suomessa lennokkiurheilu on Keski-Eurooppaan nähden pieni laji. Lassi Nurilan 10 vuoden maailmancup-taipaleen aikana muita suomalaisia on nähty lennätyspaikoilla vain kolme.

Ylipäänsä vastustajia kälviäläiselle ei kotimaasta löydy, kuten alussa todettiin on mies tuonut suomenmestaruuden Keski-Pohjanmaalle 14 vuotena peräkkäin.

Yksi lipsahdus viime vuosina on kuitenkin sattunut. Nurila muistelee vuoden olleen 2011, jolloin hän jäi yhdellä SM-osakilpailun lentokierroksella toiseksi.

– Se on jäänyt kaivelemaan erittäin paljon. Kun pitkään hallitsee jotain, niin se on normitilanne. Kun joku tulee tuhoamaan sen ja voittaa sinut, ja sitten näkee, miten innoissaan ne muut on, niin kyllä se tuntuu pahalle, Nurila heittää naureskellen.

Lennokkiurheilun F3A-luokan maailmancupissa Lassi Nurila on kilpaillut vuodesta 2010 lähtien. Sinä aikana suomalaisia pilotteja on hänen lisäkseen ollut kisoissa kolme.
Lennokkiurheilun F3A-luokan maailmancupissa Lassi Nurila on kilpaillut vuodesta 2010 lähtien. Sinä aikana suomalaisia pilotteja on hänen lisäkseen ollut kisoissa kolme. Kuva: Markku Jokela

Koronapandemian takia maailmancup ja EM-kisat peruttiin tältä vuodelta. Nurila on siis saanut aikaa kehitellä entistä parempi koneita tulevaa silmällä pitäen.

Seuraavaksi pilotilla on tavoitteena ottaa maailmancupin valtikka takaisin itselleen – nimittäin kahtena edellisenä vuotena hän on sijoittunut kokonaispisteissä toiseksi.

– Sama on ollut EM-kisoissa. Vuonna 2016 oli lähellä, että olisin voittanut sen. Kaksi vuotta myöhemmin olin myös nippa nappa toinen. Se olisi siistiä voittaa. Samoin MM-kisoissa olisi hienoa päästä podiumille ja se on ihan realistista.

Lassi Nurila on ollut viimeiset kuusi vuotta lajissaan maailman huipulla. Hän kokee, että menestyksen avaimet ovat olleet kokemuksen karttuminen sekä tilanhallinta, joka on lennokkiurheilussa yksi tärkeimmistä ominaisuuksista.
Lassi Nurila on ollut viimeiset kuusi vuotta lajissaan maailman huipulla. Hän kokee, että menestyksen avaimet ovat olleet kokemuksen karttuminen sekä tilanhallinta, joka on lennokkiurheilussa yksi tärkeimmistä ominaisuuksista. Kuva: Markku Jokela

Kahden vuoden välein käytävissä MM-kilpailuissa suomalainen on ollut tähän mennessä parhaimmillaan kuudes. Lajin valtikkaa on koko 2000-luvun kantanut ranskalainen Christophe Paysant-Le Roux, joka on voittanut vuodesta 1999 lähtien tarjolla olleista 11 maailmanmestaruudesta yhdeksän.

– Se on hullua. Vuonna 2007 ja 2017 hän jäi toiseksi. Japani ja Amerikka ovat taas maina kovimmat. Finaalissa voi olla molempien koko joukkue.

Vaikka menestystä maailmalla on tullut, ei kilpailemisella Nurila lyö leiville.

– Menestyksen myötä olen saanut rahallista tukea Ilmailuliitolta ja yhdeltä tukisäätiöltä. Kalustopuolelle on myös tullut yhteistyökumppaneita ja saan ilmaiseksi tavaraa. Matkakulut joutuu pistämään muuten aikalailla omasta pussista.

Pientä näkyvyyden kasvua Lassi Nurilan hienoille saavutuksille on ollut viime aikoina havaittavissa yhteistyökumppaneiden löytymisen ohella.

Viime vuonna Kokkolanseudun RC-lentäjien edustajan nimi komeili ainoa keskipohjalaisena lajinsa parhaiden listauksessa Urheilugaalassa. Eikä laji ollut vain lennokkiurheilu vaan ilmailu, johon luetaan kaikki taivaalla tapahtuva urheilu; esimerkiksi purjelento, kuumailmapalloilu ja laskuvarjourheilu.

– Kyllä minä arvostan sen todella korkealle. Muissa lajeissa on myös todella menestyneitä suomalaisia, ja se että olisi menestynyt omassa lajissaan kansainvälisesti paremmin muihin verrattuna, niin se ei ole kauhean helppoa. Tosi harvinaista, että siihen pääsee.

Fakta

Lassi Nurila

32-vuotias lennokkiurheilija Kälviältä

Lajin F3A-luokan maailmancupin voitto neljästi 2014–2017

EM-hopeaa 2016 ja 2018

Paras sijoitus MM-kisoissa kuudes

Voittanut suomenmestaruuden 14 kertaa peräkkäin vuodesta 2006 lähtien

Valittiin vuoden ilmailu-urheilijaksi vuonna 2019

Ammatiltaan puuseppä

Toimii nykyään yksityisyrittäjänä ja valmistaa lennokkeja

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä