Paikallisuutiset

"Se oli korkeimman käsissä" – Kymmenen vuotta sitten Keski-Pohjanmaa koki ensin syöksyvirtauksen ja samalla viikolla Asta-myrskyn

Perjantaina 30. heinäkuuta 2010 aamiaisaikaan pahin oli jo ohi. Hautausmailla päästiin nostelemaan kaatuneita hautakiviä, ja suurin osa kotitalouksista oli taas sähkön piirissä. Perhon maaseutuoppilaitoksen lehmät joutuivat odottamaan aamulypsyään vielä muutaman tunnin.

Aamuyöllä Asta-myrsky oli pyyhkinyt Suomen halki Etelä-Karjalasta Keski-Pohjanmaalle muutamassa tunnissa. Ennätyksellisen hellejakson voimistama myrsky aiheutti matkallaan mittavat metsätuhot, katkoi sähköt eikä säästänyt pyhiä maitakaan vihaltaan.

Keskipohjalaisille Asta esitti dramaattisen myrskyviikon huipennuksen. Saman viikon maanantaina voimakas syöksyvirtaus tasoitti metsää alueella, joka ulottui Kaustisen Jylhän kylältä Teerijärven Högnabballe.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kaustisen Valio-areenan festivaaliteltta ei kestänytsyöksyvirtauksen ja sitä edeltäneen ukkosen voimaa.
Kaustisen Valio-areenan festivaaliteltta ei kestänytsyöksyvirtauksen ja sitä edeltäneen ukkosen voimaa. Kuva: Päivi Karjalainen
Tuho oli aika totaalinen. Onneksi yksikään puu ei kaatunut kirkon päälle. Jarkko Känsälä Kaustisen ja Ullavan seurakunnan suntio

Toni Saarniomuistaa myrskyviikon elävästi. Hän oli tuolloin Korpelan Voiman käyttövastaava. Syöksyvirtaus iski Kaustiselle maanantai-iltana viiden aikaan.

– Tulin juuri maanantaina lomalta töihin, ja minulla alkoi päivystys neljältä. Olikohan päivystys kerennyt jatkua tuntiakaan, kun Kaustiselta tuli hälytykset. Kaikki johtolähdöt olivat lauenneet yhtä lukuun ottamatta.

Kaustinen pimeni Köyhänjoen aluetta lukuun ottamatta. Saarnio päivysti tuona päivänä kotonaan Kannuksessa.

Täällä Kannuksessa oli ihan mahtava helteinen kesäpäivä. Toni Saarnio Korpelan Voiman käyttövastaava

– Täällä Kannuksessa oli ihan mahtava helteinen kesäpäivä. En tiennyt yhtään, mitä siellä on tapahtunut.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Saarnio soitti Kaustiselle palveluneuvoja Tapio Peltoniemelle.

– Hän sanoi, että täällä on sellainen keli, ettei ole ikinä ollut. Kauhea myrskytuuli, ja puita kaatuu hirveästi.

Saarnio hälytti Peltoniemen sähköasemalle tarkastamaan tilannetta. Näky oli karu.

– Syöksyvirtaus oli pyyhkäissyt kaikki johtolähdöt.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Sähköasentajat Lassa Laine ja Markku Dahlgren korjaavat myrskyn aiheuttamia tuhoja sähkölinjoille Metsolassa Hickarön lähettyvillä Kokkolassa.
Sähköasentajat Lassa Laine ja Markku Dahlgren korjaavat myrskyn aiheuttamia tuhoja sähkölinjoille Metsolassa Hickarön lähettyvillä Kokkolassa. Kuva: Juha Sallinen

Lähes koko Kaustinen oli vailla sähköä, ja kyselyitä alkoi sadella. Kaiken kukkuraksi syöksyvirtaus iski keskellä lomakautta.

– Soitin yhden talouspuolen työntekijän naapurista vastaamaan asiakaspuheluihin. Me olimme sitten kahdestaan käyttökeskuksessa. Päivi otti vastaan puheluita, ja minä hoidin asentajien kanssa vikoja.

Ensin sähköt piti saada taajamaan, sitten esimerkiksi sairaaloihin ja teollisuuslaitoksiin.

Lopulta tilanne saatiin hallintaan. Saarnio muistelee tyytyväisenä, ettei kukaan jäänyt sähköttömäksi yli 12 tunniksi. Jälkikorjauksissa sen sijaan meni viikko tai kaksi.

Jälkikäteen Saarnio kuvailee päivän tunnelmia kaoottisiksi. Uni ei tullut, ja näläntunne katosi, kun stressitasot kohosivat tappiin.

Paine jatkui keskiviikkona, kun Lestijärvellä rikottiin maahan iskevien salamoiden Suomen ennätys. Perjantaina saapui Asta, joka onneksi säästi Korpelan Sähkön alueen pahimmilta tuhoilta.

Saarniolle kertyi tuolla viikolla noin 40 ylimääräistä työtuntia.

– Siinä oli kesäloma äkkiä nollattu.

Sähköasentajat tekivät pitkää työpäivää Astan tuhoja korjatessaan.
Sähköasentajat tekivät pitkää työpäivää Astan tuhoja korjatessaan. Kuva: Juha Sallinen

Kappelinkankaan hautausmaalla syöksyvirtaus teki pihanhoidollisia päätöksiä seurakuntalaisten puolesta. SuntioJarkko Känsälä muistelee, että ennen myrskyä jokaisen puun kaataminen vaati pitkälliset tarkastukset.

– Se oli koskematonta pyhää paikkaa. Jos yksikin puu haluttiin poistaa, piti mennä kauhean ruljanssin läpi.

Maanantain syöksyvirtauksen jäljiltä hautausmaalta lähti noin sata puuta. Kymmeniä hautakiviä kaatui ja muutama sai kolhuja. Kaatuvien puiden juurien mukana myös kiviaita sai uusia muotoja.

Keskipohjanmaan toimittaja kuvaili näkyä näin: "suuri puutarhuri harvensi Kappelinkankaan hautausmaan puuston".

– Näin voi kyllä sanoa. Se oli korkeimman käsissä, Känsälä vahvistaa.

Kun syöksyvirtaus iski, Känsälä vietti kesän ensimmäisiä vapaitaan Härmän Power Parkissa.

– Mustajärven Matti soitti, että hautausmaalla kaatuu puita, siellä on myrsky. Ajattelin, että varmaan siellä on mennyt muutama puu.

Paluumatkalla Teerijärvellä Känsälä huomasi maastossa tuulen tasaiseksi lanaaman kaistaleen.

– Silloin tuli mieleen, että kyllä siellä saattaa olla enemmänkin puita mennyt.

Näkymä hautausmaalla veti suntion sanattomaksi: kaatuneita tai kaatuvia puita, hautakiviä kenollaan, kiviaitakin vaurioilla. Kukaan ei onneksi jäänyt runneltujen puiden alle.

– Tuho oli aika totaalinen. Onneksi yksikään puu ei kaatunut kirkon päälle.

Eräs hauta odotti vielä täyttöään pelkkä kansi päällään.

– Siitä lähti huhu kiertämään, että puiden juuret ovat nostaneet arkkuja näkyviin.

Tunnelma oli neuvoton ja hiljainen. Alue ympäröitiin keltaisella nauhalla, mutta Känsälä sai toppuutella rohkeimpia seurakuntalaisia menemästä läheistensä haudoille.

Myrskyn jäljet siivottiin talkoolaisten ja kirvesmiesten voimin. Kun työ oli tehty, myrskyn pysyvä vaikutus tuli näkyviin.

– Heti myrskyn jälkeen moni sanoi, että kyllä meni paljaaksi ja että pitää saada uusia istutuksia. Sittemmin ihmiset sanoneet, että mukava, kun kirkko näkyy.

Kappelinkankaalla elämän ikuinen kierto nytkähti eteenpäin.

– Siinähän kävi niin, että kun isot puut lähtivät pois, nuoret koivut alkoivat kasvaa aivan toisella tavalla.

Asta-myrsky kaatoi Perhon hautausmaalla kolme jättimäistä kuusta.
Asta-myrsky kaatoi Perhon hautausmaalla kolme jättimäistä kuusta. Kuva: Urpo Nykyri

"Jos näin lämmin sää jatkuu, ovatko nämä vieläkään tässä?" Näitä mietti Kaustisen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajaMikko Nygård Asta-myrskyn tuhojen keskellä kymmenen vuotta sitten perjantaina.

Asta aiheutti metsätuhoja paljon enemmän kuin maanantainen syöksyvirtaus. Puuta kaatui pitkin pitäjää kymmeniä tuhansia kiintokuutioita.

Silti myös Nygårdin mieleen jäi vahvemmin syöksyvirtaus.

– Asta ei tuhonnut niin selkeitä alueita totaalisesti. Ei ollut varsinaisia keskittymiä.

Syöksyvirtauksen tasaiseksi lanaamat metsäkaistaleet saivat omistajat hätääntymään. Lomakaudella hätä kaatui Nygårdin niskaan.

– Metsänomistajilla oli hirmuinen hätä. Myrsky kaatoi tukkikokoisia puita, ja nehän eivät määräänsä kauempaa säily.

– Kun puhelin soi jatkuvasti, oli siinä vähän, että miten tästä selvitään ja miten tämä pidetään järjestyksessä.

Syöksyvirtaus lanasi metsiin selvärajaisen kaistaleen.
Syöksyvirtaus lanasi metsiin selvärajaisen kaistaleen. Kuva: Päivi Karjalainen

Näkymät Kaustisen metsissä olivat lohduttomat.

– Puut olivat lomittain ja limittäin ja kaatuneet samaan suuntaan.

Kaiken lisäksi samana kesänä mäntypistiäisten aiheuttamat vahingot olivat pahimmillaan.

Lopulta hätä kääntyi yhteistyöksi ja tsemppihengeksi.

– Kun tuli korjuuta ja näki, että naapurillakin on mennyt puita nurin, totta kai siinä otettiin yhteyttä, että korjataanko nämä samalla.

– Kyllä siinä käytiin keskusteluja, että metsä toipuu ja täytyy laittaa uutta tilalle.

Kymmenen vuotta myöhemmin Nygårdin mieleen piirtyy selkeimmin yleinen hätä. Kokemuksesta viisastuneelle paniikki näyttäytyy osaksi kohtuuttomana.

– Ehkä siinä oli turhaakin hätiköintiä. Puu alkaa pilaantua vasta, kun se laitetaan tyvestä poikki. Nehän olivat vielä osin juuresta maassa kiinni.

Tuhoisa myrsky tuli monelle uutena kokemuksena. Nygård uskoo, että metsänomistajille se korosti vakuutuksen merkitystä.

Syöksyvirtaus teki tuhojaan Kaustisella Silvolan alueella.
Syöksyvirtaus teki tuhojaan Kaustisella Silvolan alueella. Kuva: Päivi Karjalainen
FAKTA

Syöksyvirtaus

Syöksyvirtaus tarkoittaa voimakasta ukkospuuskaa.

Syntyy ukkospilvessä maata kohti laskeutuvasta viileästä ilmasta, joka kohtaa maanpinnan ja leviää eri suuntiin.

Tuulivahinkoja alkaa syntyä, kun tuulen nopeus ylittää 20 metriä sekunnissa.

Laajimmillaan vahingot ovat maakunnan laajuisia.

Syöksyvirtauksen aiheuttamat tuhot tunnistaa samaan suunaan kaatuneista puista.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä