Paikallisuutiset

Keski-Pohjanmaalta kotoisin oleva Mika Rauhala on ostanut eksoottisia ajoneuvoja Euroopasta ja ajanut ne Suomeen – Reissuilla on sattunut jos jonkinmoista, nyt tarinat voi lukea Rauhalan esikoiskirjasta

"Välittäjä oli myynyt autoja ja moottoripyöriä Suomeen yli kymmenen vuoden ajan lähinnä Hollannista, mutta yllättäen kertoikin nyt, että hän ei tiedä hollantilaisesta rekisteröintiasiasta mitään."

Tässä Moottorimarssit halki Euroopan -kirjan lauseessa kiteytyy oikeastaan koko totuus, mitenMika Rauhalan ajoneuvojen hakureissut ja niistä syntynyt kirja sai alkunsa. Kaikki lähti Hollannista haetusta moottoripyörästä vuonna 2011, johon siteerauskin viittaa. Siihen tarinaan palaamme myöhemmin.

Rauhala on kotoisin Keski-Pohjanmaalta, mutta asuu tällä hetkellä Salossa. Tekniikan alan ammattiaineiden lehtori on ollut koko ikänsä kiinnostunut monipuolisesti laitteista, joissa on moottori. Eniten kuitenkin niistä, joilla pääsee ajamaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Rauhalan esikoiskirja julkaistiin heinäkuun puolivälissä. Kirjaan on ikuistettu tarinat kuudesta eri Eurooppaan suuntautuneesta reissusta, joista mukaan on lähtenyt joko auto tai moottoripyörä.

Etsin eksoottisia malleja, joita on todella vähän tai ei lainkaan Suomessa. Mika Rauhala Kirjan kirjoittaja

– Etsin eksoottisia malleja, joita on todella vähän tai ei lainkaan Suomessa, selvittää Rauhala sitä, miten kauppakohteensa valitsee.

Rauhalan kirjan ensimmäinen luku on tarina siitä, kuinka hän hieman omaksi yllätyksekseenkin hankki punaisen Fiat 127:n Espanjasta. Tämän Fiatin erikoisuus oli sen viisi ovea, jollaisia ei Suomesta juurikaan löydy. Saman mallin kolmiovista versiota löytyy sen sijaan jonkin verran.

Marbellassa lomareissulla vaimonsa kanssa ollut Rauhala huomasi auton paikallisella autosivustolla. Auto tuli ostettua, mutta ilman pieniä haasteita ei kaupoista selvitty.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Yksi kirjan tarinoita yhdistäviä tekijöitä onkin esiin tulevat yllättävät seikat liittyen ajoneuvojen rekisteröintiin ja tuontiin Suomeen. Rekisteröintiprosessi kun tuntuu olevan täysin erilainen eri maissa. Tarinoita lukiessa odottamattomat käänteet alkavat jopa huvittamaan lukijaa epätodennäköisyydellään, mutta oikeassa tilanteessa hilpeys ei luultavasti ole ollut kaikista päällimmäisin tunne.

Kaikesta huolimatta reissaajat ovat matkoista selvinneet sinnikkyydellään ja eittämättä rennolla otteellakin.

– Fiatin tapauksessa auton sai rekisteriin vain, jos omistajalla oli espanjalainen henkilöturvatunnus. Espanjalainen henkilöturvatunnus vaati sen, että henkilö asui maassa, selvittää Rauhala.

Vaihtoehtona olisi ollut, että heti kauppojen jälkeen auto olisi ajettu vientikilvillä Suomeen, mutta helmikuiset säät pohjoisemmassa Euroopassa eivät olisi olleet Espanjan lämpöön tottuneelle autolle ne kaikista suotuisimmat.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Mika Rauhalan kirjan kannessa komeilee punainen Fiat 127.
Mika Rauhalan kirjan kannessa komeilee punainen Fiat 127. Kuva: Kovasana Kustannus

Lopulta Rauhala päätyi Fiatin kanssa siihen ratkaisuun, että auton nimiinsä otti hänen tuttunsa, jolla oli espanjalainen henkilöturvatunnus. Auton itselleen Rauhala sai ostettua vasta Suomessa, vaikka sen itse perille ajoikin.

Reissuille Rauhala ei yksin lähde. On ennemminkin sääntö kuin poikkeus, että jonkilaista säätöä matkoilla sattuu. Silloin on hyvä, että muitakin moottoriajoneuvoista tietäviä on mukana.

– Reissukavereita löytyy ympäri Suomea. Aina sillöin tällöin he kyselevät, josko uutta reissua olisi jo tiedossa. Kyllähän näillä reissuilla pääsee tutustumaan kohdemaihin aivan eri tavalla kuin tavallisilla lomamatkoilla, kertoo Rauhala.

Reissuja on Rauhalalle kertynyt jo yli 20, joista noin 15 on ollut Baltian maissa. Kielitaidot ovatkin olleet koetuksella ja toisinaan on kommunikointi suoritettu pelkkien eleiden avulla.

– Romaniassa Trabantista jarrut pettivät. Olin yksin liikkeellä ja pysähdyin huoltoaseman pihalle purkamaan autoa. Paikalle saapui paikallinen auttamaan. Hän ei puhunut englantia, mutta ymmärsimme toisiamme tarpeeksi ilmankin.

Fiatin hakureissulla sattumukset eivät päättyneet kauppoihin Espanjassa, vaan uudet yllätykset seurasivat matkalaisia 4 000 kilometrin matkalla halki Euroopan.

– Kirja ei ole pelkkiä teknisiä detaljeja autoista, vaan siinä on myös paljon havaintoja paikoista ja kulttuureista, joihin olen saanut tutustua, painottaa kirjan kirjoittaja.

Dokumentoitu selvitys ensimmäsen matkan hankaluuksista oli sysäys kirjan kirjoittamiselle. Kirjan viimeiseen lukuun jätetty kertomus Honda Hollannista kertoo vivahteikkaan tarinan siitä, kuinka Rauhala useiden – tuttujen ja tuntemattomien – avustuksella sai Keski-Euroopasta löytämänsä vuoden -81 moottoripyörän CB 650 SC Suomeen.

Hondan kanssa ongelmaksi koitui niin ikään pyörän rekisteröinti, jonka piti olla Hollannissa toimivan suomalaisen välittäjän mukaan helppo juttu. Kaupanteon jälkeen Rauhalalle kuitenkin valkeni, että rekisteröinti oli kaukana helposta. Matkan aikana Rauhalaa muiden ohessa auttoi eräs ranskaa puhuva EU-virkamies.

– Hän ei loppujen lopuksi pystynyt asiassa ratkaisevasti auttamaan, mutta pyysi, että laittaisin Suomeen palattuani selvityksen, kuinka asia ratkesi. Siitä selonteosta tuli runko ensimmäiselle tarinalle. Siitä edespäin aloin kirjoittamaan reissuista asioita muistiin jonkinlainen kirjan hahmotelma takaraivossani, taustoittaa Rauhala.

Matkoilta kerätyt kertomukset hän lähetti Kovasana Kustannukseen. Siellä niistä innostuttiin, sillä vastaavanlaista kirjaa ei markkinoilla ole juurikaan ollut.

– Kirjoittaminen oli raskas prosessi. Minulla on tuttavana äidinkielen opettaja, joka luki tekstit läpi ja yhdessä karsimme insinöörimäisiä luonnehdintoja pois.

Mika Rauhalalla tarinoita reissuista riittäisi vielä toiseenkin kirjaan. Kirjoittamisprosessi on itsessään vain työläs.
Mika Rauhalalla tarinoita reissuista riittäisi vielä toiseenkin kirjaan. Kirjoittamisprosessi on itsessään vain työläs. Kuva: Markku Jokela

Nyt Rauhalan kotoa Sauvosta löytyy vuoden -86 Trabant ja kolme moottoripyörää; IC vuosimallia -61, sivuvaunullinen IC vuodelta -58 ja Triumph. Kirjan kannessakin komeilevan Fiatin hän surukseen kolaroi.

Bisnestä hän ei ole koskaan haetuilla menopeleillä tarkoittanut tekevänsä, mutta jotenkin ne ovat käsistä vain kadonneet. Yhden moottoripyörän hän myi suoraan pakettiautosta.

– Yksi pyörä jäi Turkuun. Juttelin erään kahvilan omistajan kanssa siellä edellisestä reissusta ja pyörä sattui olemaan autossa mukana. Omistaja halusi nähdä sen, ja osti samantien.

Museorekisteröintiä Rauhala on ajoittain pohtinut, mutta todennut, ettei se kannata. Ajoneuvojen pitäminen normaalissa rekisterissä on tietenkin edullisempaa, ja hän on hankkinut kulkuneuvot vain omaksi ilokseen. Valitettavan harvoin hän niillä pääsee kuitenkaan ajamaan.

– Muutamia kertoja kesässä tulee ajettua eli aivan liian vähän, hän toteaa.

Ennen koronaviruspandemian puhkeamista oli Rauhalalla ollut kiikarissa jälleen yksi auto Euroopasta, mutta kaikki kevään reissut tietysti peruuntuivat.

Rauhalan tekstit lukenut äidinkielen opettaja oli myös siinä määrin innostunut kirjasta, että olisi halunnut sen tekstit lukuun oppilailleen jo ennen kirjan julkaisua. Tämä ei tietenkään käynnyt, mutta nyt oppilaitokselle on menossa 15-20 kirjaa opetuskäyttöön.

– Kohdelukijat olivat aika selkeästi mielessä jo kirjan viimeistelyvaiheessa. Ajattelimme, että tarinat voisivat kiinnostaa etenkin nuoria poikia, joita tulisi innostaa enemmän lukemisharrastuksen pariin. Siksi kirjan sisältö on jaoteltu lyhyisiin ja selkeisiin kappaleisiin, mikä mahdollistaa lyhyttempoisen lukemisen.

Toiseksi kohdelukijaryhmäksi Rauhala mainitsee tekniikan alan ammattilaiset, joilla lukeminen on niin ikään saattanut jäädä vähemmälle.

Kysymys mahdollisesta jatkokirjasta saa Rauhalassa aikaan hilpeän reaktion.

– Tätä on minulta paljon kysytty. Tarinoitahan kyllä riittäisi, mutta itse kirjoittaminen oli todella työlästä. Vaimoni sanoikin minulle taannoin, että "jos kirjan aiot vielä kirjoittaa niin sanele se minulle", naurahtaa Rauhala.

//31.7. kello 15.55 Korjattu otsikkoa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä