Paikallisuutiset

Hautakiviyrittäjä kohtaa surevia omaisia päivittäin – " Ei kuolemaan totu koskaan", huokaisevat kokkolalaiset kolmannen polven yrittäjät Sakari ja Toni Tuhkunen

Kuolema on luonnollinen osa elämän kiertokulkua, mutta kun läheisen menettäneitä surevia omaisia kohtaa päivittäin, nostattaako kuolema enää tunteita pintaan. Voiko työstä nauttia, kun sitä tekee jatkuvasti toisten surun keskellä?

– Ei kuolemaan totu koskaan. Vanhan ihmisen kuolema on jo jollain tapaa ymmärrettävää, mutta lapsen kuolema on aina yhtä kova paikka, huokaisee 43 vuotta hautakivialalla työskennellytSakari Tuhkunen.

17-vuotiaana Kokkolalainen Sakari Tuhkunen alkoi kulkemaan isänsäPentin mukana apupoikana, kaivertamassa hautakiviä ympäri Suomea. Sakarin ensimmäinen kaiverrettu hautakivi on vuosimallia -77 ja siitä kaiverruksesta nykyinen toiminta ja pitkä ura on saanut alkunsa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Muut lähtivät kesällä rannalle niin minä lähdin isän kanssa pakettiautolla pohjoiseen hyttysten syötäväksi. Ennen ammatti oli kiertämistä ympäri Suomea ja yhteensä vuoden aikana reissussa oltiin viisi kuukautta, Sakari muistelee.

Ei kuolemaan totu koskaan. Vanhan ihmisen kuolema on jo jollain tapaa ymmärrettävää, mutta lapsen kuolema on aina yhtä kova paikka. Sakari Tuhkunen

Kun Isä-Pentti kuoli vuonna reilu 30 vuotta sitten, hänen toiveenaan oli, että Sakari jatkaisi alalla.

– Siihen aikaan se jopa oli vanhimman pojan velvollisuus, Sakari pohtii.

65-vuotias Sakari ei ole koko elämänsä aikana harkinnut edes muuta alaa. Hautakiviala ei ole kaikista tyypillisin ammattivalinta, mutta pitkän linjan yrittäjä ei osaa sanoa, mikä alalla häntä kiehtoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Tähän on vain tottunut ja kasvanut, kun on nuoresta asti tehnyt. Ei kai sitä muuta osaisi enää edes tehdäkään, Sakari pohtii.

Parisataa erilaista hautakiveä ympäröi vaaleansinistä rakennusta Kokkolan Mesilässä ja taustalla siintää Marian hautausmaa. Portit ja ovet ovat auki asiakkaille, vaikka henkilökuntaa ei ole paikalla. Parin kilometrin päässä sijaitsee veistämö, jossa hautakivet valmistetaan. Kokkolan Hautakivipalvelut on valmistanut Kokkolassa hautakiviä jo vuodesta 1994 alkaen, mutta ammattia perheessä edustetaan jo kolmannessa polvessa. Selvää oli alusta asti, että perheen poikaToni Tuhkunen hyppäisi mukaan yritystoimintaan, kun aika on kypsä. Vanhemmilla oli kuitenkin yksi ehto, Tonin täytyisi opiskelle ensin ja lopullinen ratkaisu katsottaisiin sen jälkeen.

– Vuonna 2017 valmistuin Vaasan Hankenilta kauppatieteiden maisteriksi ja silloin hyppäsin toimintaan mukaan täyspäiväisesti, Toni kertoo.

Ajatus yrityksen jatkamisesta on ollut kuitenkin Tonille aina selvää. Oman isänsä tapaan hän on autellut Hautakivipalveluissa pienestä pitäen ja myös nuoruuden kesätyövuodet viettänyt tutussa ympäristössä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Firman isä ja poika omistavat yhdessä ja kokevatkin olevansa yrittäjiä molemmat. Työt ovat jakautuneet tasaisesti ja molemmille on löytynyt luontevasti omat vastuualueet. Sakari tekee enemmän kaiverrustyötä sekä piirtää ja Toni taas hallitsee paremmin myynnin sekä organisoinnin.

– Ikinä tässä firmassa ei ole mitään johtajia ollut, kun kaikki tekee töitä hullun lailla, Sakari naurahtaa.

Firman isä ja poika omistavat yhdessä ja kokevatkin olevansa yrittäjiä molemmat. Työt ovat jakautuneet tasaisesti ja molemmille on löytynyt luontevasti omat vastuualueet.
Firman isä ja poika omistavat yhdessä ja kokevatkin olevansa yrittäjiä molemmat. Työt ovat jakautuneet tasaisesti ja molemmille on löytynyt luontevasti omat vastuualueet. Kuva: Markku Jokela

Yhteiselo, päivittäinen kommunikointi ja yrityksen pyörittäminen saatikka sen sujuminen oman lapsen tai vanhemman kanssa ei ole itsestäänselvyys. Sakari ja Toni ovat kuitenkin tyytyväisiä yhteistyöhönsä.

– Välillä kipinät kyllä lentelevät ja silloin saattaa leimahtaa kovaakin, Toni summaa.

– Kun töitä joutuu tekemään monesti esimerkiksi viikonloppuisin, niin onhan se kuitenkin helppoa, kun toinen on tuttu. Molemmat ymmärtävät että yrittäjänä työajoissa täytyy joustaa asiakkaiden mukaan, toteaa taas Sakari.

Luonteeltaan isä ja poika muistuttavat paljon toisiaan, mutta molemmilta löytyy puolia, joita toiselta ei. Sakarin mukaan Toni on todella rauhallinen ja osaa ottaa omaiset hyvin huomioon.

– Sakari taas on enemmän sellainen että välillä tulee tehtyä ennen kuin ajattelee, Toni paljastaa.

Monet asiat riippuvat kuitenkin työrooleista. Tonin mukaan Sakari on todella taitava käsistään, kun taas hän itse ei osaa piirtää laisinkaan.

– Hautakivet ovat puhdasta käsityötä ja ne tehdään alusta loppuun itse. Kyllä siinä kädentaitoja tarvitaan, Toni kuvailee.

Hautamuistomerkkeihin ja niiden hankkimiseen liittyy paljon tunteita. Omaiset käyvät ja surevat, joten kuuntelu onkin yksi tärkeimmistä asioista Tuhkusten työssä.

– Suurin osa ajasta kun asiakkaat ovat täällä, ei ole kivestä puhumista vaan surutyötä, pohtii Toni työpäiviensä kulkua.

Tuhkusten tärkeimpiin arvoihin kuuluukin se, että tehdään, mitä luvataan ja koitetaan joka päivä olla paras versio itsestä. Kun päivittäin kohtaa ihmisiä herkässä vaiheessa ja surun keskellä, hienotunteisuus on yksi tärkeimmistä piirteistä. Hautakiven hankinta on yleensä se viimeinen käytännön toimenpide kuolemaan liittyen ja oikean valinta sekä kaiverruksen suunnittelu ovat osa asiakkaan omaa surutyötä.

– Itselleni on tullut aika paljon rutiinia asiakkaan kohtaamiseen, mutta jos kyseessä on tuttu tai lapsen kuolema, niin silloin tulee kyllä välillä tippa linssiin, Toni kertoo.

Hautakivet sekä -laatat ovat lähes ainoa pysyvä ja samalla myös näkyvä osoitus kuoleman todellisuudesta ja hautausmaa on paikka, jonne mennään muistelemaan edesmennyttä läheistä. Surun ja shokin keskellä asiakkaalla ei ole kuitenkaan aina selvää käsitystä siitä, mitä hän haluaa tai tarvitsee.

– Kauppaa tehdään kuitenkin surevien ihmisten kanssa, joten siksi olen sitä mieltä, että kannattaa surra ensin rauhassa eikä lähde hätiköidysti tilaamaan hautakiveä, koska kivi on kuitenkin ikuinen, Toni muistuttaa.

Sakari kertoo, että ennen aikaan oli paljon kiertäviä hautakivikauppiaita, jotka katsoivat lehdestä, missä oli joku kuollut ja sen jälkeen mentiin sinne taloon tekemään kauppoja.

– Nuorempana minullakin oli hyvät asiamiehet, jotka kertoivat missä talossa on vainajia. Tätä työtä hoitivat esimerkiksi suntiot, Sakari muistelee.

Uransa aikana Sakari on kerinnyt naputtaa hautakivikaiverruksia käsin 10 vuotta. Nykyään sama homma tehdään verstaalla, eikä hautausmaalle ole paljoa asiaa ja se pidetäänkin mieluusti rauhoitettuna alueena työltä.

Hautakivivalikoimasta löytyy kymmeniä eri värivaihtoehtoja. Kaikki kivet ovat kotimaista graniittia. Ne tulevat verstaalle parin metrin kokoisina levyinä, joista hautakiveä aletaan työstämään.
Hautakivivalikoimasta löytyy kymmeniä eri värivaihtoehtoja. Kaikki kivet ovat kotimaista graniittia. Ne tulevat verstaalle parin metrin kokoisina levyinä, joista hautakiveä aletaan työstämään. Kuva: Markku Jokela

Erilaiset hautakivet tulevat verstaan pihaan yleensä parin metrin levyinä, jotka painavat miltei kaksi tuhatta kiloa. Lähes kaikki kivet ovat kotimaista graniittia. Valikoimasta löytyy hautakivivaihtoehtoja kymmenissä eri väreissä. On muun muassa Vehmaanpunaista, Taivassalonpunaista ja Varpasjärven mustaa.

– Eri kivet on nimetty sen mukaan, mistäpäin Suomea se on louhittu, kertoo Toni.

Valmis hautakivi painaa lähes 300 kiloa. Prosessi alkaa siitä, kun timanttilankasahalla muotoillaan kivet asiakkaan haluamaan muotoon ja sen jälkeen kivi hiotaan. Kirjaimet ja luvut Sakari tekee hiekkapuhaltamalla käsityönä. Veistämöllä työntekijöillä täytyy olla esteettistä silmää sekä kädentaitoa esimerkiksi loihtimaan tyhjästä piirustuksen.

Kokkolan Hautakivipalveluiden veistämö on Kokkolan ainoa veistämö, joka tarkoittaa sitä, että tehdään kaikki itse alusta loppuun. Yrityksen ydinalue sijoittuu Vaasasta Kiiminkiin, mutta erityisesti Keski-Pohjanmaan sekä Kokkolan alueelle.

– Kesä on selvää sesonkiaikaa, vaikka ihmisiä luonnollisesti kuolee ympäri vuoden. Talvella nimittäin hautakiviä ei saa asentaa ollenkaan tällä alueella, koska se on vaarallista hommaa. Kun routa sulaa, on kiviveistämöiden aika ryhtyä asentamaan talvella valmistetut hautakivet paikoilleen, Sakari selventää tämän hetkisiä säännöksiä.

Prosessi alkaa siitä, kun timanttilankasahalla muotoillaan kivet asiakkaan haluamaan muotoon ja sen jälkeen kivi hiotaan. Kirjaimet ja luvut Sakari tekee hiekkapuhaltamalla käsityönä.
Prosessi alkaa siitä, kun timanttilankasahalla muotoillaan kivet asiakkaan haluamaan muotoon ja sen jälkeen kivi hiotaan. Kirjaimet ja luvut Sakari tekee hiekkapuhaltamalla käsityönä. Kuva: Markku Jokela

Tänä kesänä maan tapa, jonka mukaan seurakuntamestarit välittävät hautakiviä, on muuttumassa Oulun tuomiokapitulin linjauksella. Suurimpien seurakuntien suntiot eivät ole yli 30 vuoteen saaneet myydä sivutoimiluvalla. Oulun tuomiokapituli on puuttunut toimintaan, jossa seurakuntamestarit välittävät hautakiviä omaisille. Hautakiviyritysten mukaan toiminta on ollut maan tapa ja se on käytössä edelleen useissa seurakunnissa.

– Kaksipiippuinen homma, ymmärrän sen pienillä paikkakunnilla, jossa ei ole muita toimijoita ja suntiot myyvät hautakivet omalla ajallaan ja hienotunteisesti niin siinä en näe mitään ongelmaa, Toni pohtii.

– Meille se ei ole tuonut muuta kuin lisätöitä, Sakari lisää.

Tulevaisuuden haasteena saattaa tulla vastaan tilanpuute hautausmailla, joka tarkoittaa sitten pienempiä hautakiviä. Sakarin mukaan Kokkolaan tuleva krematorio saattaa lisätä vähän tuhkaamista, mutta tuhkaaminen ei tule omaisille mitenkään sen halvemmaksi.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä