Paikallisuutiset

Elinkeinoministeri Mika Lintilä teki yllättävän ehdotuksen Anders Chydenius-seminaarissa: Rakennetaan silta Pohjanlahden yli Kokkolasta Ruotsiin

KOKKOLA

Merenkurkun ylittävästä sillasta Vaasan ja Uumajan välille on haaveiltu vuosikymmeniä. Anders Chydenius-vapaakauppaseminaarissa puhunut elinkeinoministeriMika Lintilä (kesk) yllätti kuulijat uudella reittivaihtoehdolla: Pohjanlahden yli kulkeva silta voitaisiin rakentaa Kokkolasta Ruotsiin.

Oliko siltahanke tarkoitettu puheen loppukevennykseksi vai vakavasti otettavaksi ehdotukseksi? Sitä Lintilältä piti tiedustella seminaarin kahvitauolla. Käy ilmi, että kyseessä on elinkeinoministerin omaa pohdintaa.

– Ei minulla tietenkään ole laskelmia tai kaaviota siltahankkeen toteuttamisesta. Pointtina on se, että pitäisi ajatella isosti, Lintilä aloittaa vastauksensa.

Kokkola sijaitsee rantaradan varrella ja Kokkolassa on syväsatama. Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Toteutuessaan sillasta tulisi pitkä, yli sadan kilometrin mittainen. Valtaosa välimatkasta olisi pelkkää vettä.

– Siinä yhdistyisi kaksi merkittävää etua. Kokkola sijaitsee rantaradan varrella ja Kokkolassa on syväsatama.

Pohjanmaalle silta merkitsisi läheisempää yhteistyötä naapurimaihin ja se antaisi potkua taloudelle. Pohjoisesta Ruotsista ja Norjasta liikkuu paljon tavaraa Suomeen jo nyt.

Lintilä tietää, ettei miljardiluokan hanke ole mikään pikkujuttu, mutta teknologian kehittyminen on tehnyt rakentamisesta entistä halvempaa.

– Vaikkei mitään rakentuisikaan, siltahanketta kannattaa silti pitää esillä, sanoo Lintilä.

Lintilä pohti puheessaan, mitä taloudelle tapahtuu koronan jälkeen ja miten Suomi nousee jälleen kasvuun. Siihen hänellä ei ole suoraa vastausta.

– Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen kanssa katseltiin, että viimeisen 250 vuoden aikana on ollut 10 pandemiaa, ja jokaisen jälkeen on tullut toinen aalto. Onko se menossa ja tuleeko meille uusia pieniä aaltoja? Kukaan ei tiedä. Se on suurin ongelma, sanoi Lintilä.

Epävarmuutta kuvastaa se, etteivät yritykset ole innostuneet hakemaan Finnveran erityisrahoitusta. Takausvaltuudet on nostettu 10 miljardiin euroon, mutta raha ei ole käynyt kaupan. Potista on käytetty vain miljardi.

– Kyse ei ole siitä, että raha olisi liian kallista. Yritykset eivät hae rahoitusta, koska ne eivät näe vastarantaa. Ennemmin jätetään investoimatta, sanoi Lintilä.

Suomalaisten yritysten olisi nopeasti löydettävä kannattavia hankkeita, sillä rakennerahaston, siirtymärahaston ja elvytyspaketin kautta rahoitusta on tarjolla yhteensä 3,2 miljardin euron arvosta.

Elinkeinoministerin huolena on myös Suomen pääomaköyhyys. Ulkomaiset sijoittajat ovat kiinnostuneita esimerkiksi kuntien omistamista sähkölaitoksista, joiden myyntiä taloudelliseen ahdinkoon ajautuneet kunnat suunnittelevat.

– Päästämmekö nämä julkiset energiayhtiöt ulkomaille? Suomalaiset eläkeyhtiöt voisivat taklata tätä kehitystä. Maailma on tällä hetkellä täynnä rahaa, joka hakee energialaitosten kaltaisia turvallisia kohteita. Nuoret lentoon päässeet yrityksetkin uhkaavat siirtyä ulkomaiseen omistukseen, koska meillä ei ole kotimaista pääomaa, sanoi Lintilä.

Taloudessa voi pahin olla vasta edessä, sillä vientiteollisuuden tilauskirjat ovat tyhjentyneet uhkaavasti.

– Konkurssit eivät ole olleet esillä julkisessa keskustelussa, mutta syksyllä voidaan nähdä ongelmia. Meillä olisi ollut haasteita ilman koronakriisiäkin, sanoi Lintilä.

Keskipohjanmaan päätoimittajan, sisältöjohtaja Tiina Ojutkankaan juontamassa seminaarissa esiintyi myös EU-komissariJutta Urpilainen.

– Suomi elpyy, kun Eurooppa elpyy, sanoi Urpilainen.

Vienti työllistää kaikkiaan 1,1 miljoonaa suomalaista ja noin 60 prosenttia tavaraviennistämme kohdistuu Euroopan markkinoille. Eurooppalainen yhteistyö koronakriisin hallinnassa on ollut ennennäkemättömän laajaa. Urpilainen mainitsi useita yhteistyön muotoja.

– Pidimme huolen siitä, että sisämarkkinat toimivat ja hyödykkeet liikkuivat rajojen yli liikkumisrajoituksista ja rajojen sulkemisesta huolimatta. Koordinoimme yhteisiä materiaalihankintoja ja perustimme yhteisiä varmuusvarastoja. Kotiutimme yhdessä EU-kansalaisia maailmalta. Loimme puitteet terveysministerien ja asiantuntijoiden edelleen jatkuvalle tiedonvaihdoille ja yhteydenpidolle, mainitsi Urpilainen.

Keski-Pohjanmaan Osuuspankin toimitusjohtajanJyrki Rantalan mukaan Finnveran 10 miljardin limiitti on jäänyt käyttämättä sen vuoksi, että yritykset ymmärtävät lisävelkaantumiseen liittyvät riskin.

– Finnveran riskinottovalmius on hyvä. Hylkäysprosentti on ollut 16 prosenttia, mikä on alhaisempi kuin vuosi sitten. Tähän liittyy vahvasti pk-takausten kevennetty luottopolitiikka, sanoi Ranatala

Kun taas EK ja yrittäjät ovat tutkineet rahoituksen saatavuutta, niin hylkäysprosentit nousevat yhteensä noin 30-40 prosenttiin.

– Jos ei ole ollut luottokelpoinen ennen koronaa, ei ole nytkään. Itse koen, että pääpaino voisi olla enemmän tuki- ja avustuspuolella, totesi Rantala.

Osuuskauppa KPO:n toimitusjohtajanKim Biskopin mukaan digiloikka on tullut jäädäkseen. Ruoan ja tavaroiden verkkokauppa on ottanut korona-aikana viidessä viikossa digiloikan, jonka ottamiseen olisi normaalissa tilanteessa kulunut viisi vuotta.