torstai 1.10.2020 | 06:43
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Virpi Niemistön kolumni: Ruuan mustavalkoinen ilmastojaottelu voi viedä harhaan – Ministeriö ilmoitti todellisesta ympäristöteosta

Virpi Niemistö
La 12.9.2020 klo 06:30

Suomen ympäristökeskus (Syke) haluaa ulottaa ruuan ympäristökriteerit uusiin ravitsemussuosituksiin.

”Kasvispitoinen ja kalaisa ruokavalio on hyväksi ympäristölle. Kestävään ruokavalioon kuuluu vastaavasti vähemmän kotieläintuotteita, kuten naudan- ja sianlihaa sekä maitotuotteita”, Syke selvittää tuoreessa Policy Brief -julkaisussaan.

Ympäristökeskuksen mukaan suomalaisten olisi ympäristösyistä syötävä tulevaisuudessa enemmän etenkin hernettä, papuja ja silakkaa.

Syken julkaisu muistuttaa suomalaisen maatalouden painottuvan maidon ja lihan tuotantoon. Näin ollen noin 80 prosenttia viljelyalasta tarvitaan rehuna käytettävien kasvien viljelyyn.

Tämä painotus johtuu paljolti ilmasto-olosuhteista ja maantieteellisestä sijainnista.

Karkeasti sanottuna jos Suomessa halutaan, että pelloilla Oulun yläpuolellakin tuotetaan kotimaista ruokaa ja taataan osaltaan huoltovarmuutta, silloin niissä kasvaa heinää ja rehuviljaa.

Palkokasvien ja leipäviljojen valmistumiseen ei pohjoisen kasvukausi riitä, kun Etelä- ja Keski-Suomessakin voi tehdä tiukkaa.

Eteläisessä Suomessa haittaa aiheuttavat peurat, jotka ahmivat herneet parempiin suihin.

Syken julkaisun perusteella suomalaisten syömän tuontiruuan ilmastovaikutukset pysyvät melko samansuuruisina ruokavaliosta riippumatta.

Valitettavan moni suomalaisten suosimista kasvisruuista sisältää kaukomailla kasvaneita makean veden syöppöjä, kuten riisiä ja avokadoa. Tofu taas syntyy soijamaidosta.

Soijan tuotanto on ympäristöraporttien mukaan suuri suora ja suurin epäsuora syy Amazonin metsäkadolle.

Valtaosa tästä pahamaineisesta soijasta menee maailmalla lihantuotannon rehuksi.

Suomessa soija ei kasva, ja tuontirehusoijan käytöstä pyritään suomalaisessa lihantuotannossa lähivuosina kokonaan eroon.

Ravitsemussuosituksissa kannattaa muistaa, että riisin hiilijalanjälki on todettu esimerkiksi maitoa suuremmaksi, kun päästöjä verrataan ruuan ravintoainesisältöön.

Ruuan ympäristövaikutuksia pitää Syken mukaan arvioida läpi koko elintarvikeketjun.

Ketjun joka tasolla vaivaavassa ruokahävikissä ei olekaan mitään järkeä. Suomessa kotitaloudet heittävät ruokaa vuosittain roskikseen 120–160 miljoonaa kiloa.

Luonnonvarakeskus viimeistelee parhaillaan tiekarttaa ruokahävikin vähentämiseksi.

Silakan lisääminen saman tien koulujen ruokalistoille saattaisi vain lisätä ruokahävikkiä entisestään. Onneksi Syke mainitsee myös suurkeittiöiden reseptiikan kehittämisen.

Rakentamisen on laskettu vastaavan noin kolmannesta Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, kun maatalouden osuudeksi kertyy vähän yli kymmenen prosenttia.

Ympäristöministeriön tavoite puurakentamisen markkinaosuuden kasvattamisesta 45 prosenttiin julkisessa uudisrakentamisessa onkin toteutuessaan ympäristön kannalta oikeasti tuntuva teko.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »