Kokkola-lehti

Kunnat odottavat meneillään olevasta budjettiriihestä miljardiluokan panostuksia kuntatalouteen – Ylivieskassa tuloveroprosentti on nousemassa, Kokkola tekee ensi vuonna alijäämäisen tuloksen, mikäli veroprosentti pysyy nykyisenä

Valtio ja kunnat soutavat koronakriisin keskellä samassa julkisen talouden veneessä. Kuntien kannalta oleellinen kysymys on, onko suunta sama?

Siihen saadaan vastaus viimeistään keskiviikkona, kun maanantaina alkanut budjettiriihi päättyy. Ssialista on niin massiivinen ja koronan aiheuttama taloustilanne niin viheliäisen vaikea, että alun perin kaksipäiväiseksi sovittu riihi voi venyä.

– Pakko valtion on jollakin tavalla huolehtia, että kuntien tulotaso pysyy, Kokkolan kaupunginjohtajaStina Mattila sanoo.

Rahaahan tässä kaikkein mieluiten odotellaan kuntatalouteen. Jari Penttilä Halsuan kunnanjohtaja

Pääministeri Sanna Marin totesi puoluejohtajien paneelikeskustelussa Kuntaliiton viime viikolla järjestämillä Kuntamarkkinoilla, että ratkaisuina ovat esillä ainakin yhteisövero-osuuden korotuksen jatkaminen sekä valtionosuuksien korotukset.

Mattilalle tämä kävisi. Keinojen sijasta oleellista toki, että jollakin tavalla valtio auttaa kuntataloutta. Käytännössä tuo apu rahoitetaan valtion lisävelalla – niin kuin niin moni muukin asia koronakriisin iskujen vaimentamiseksi.

Kuntaliitto on arvioinut koronan kurittavan kuntataloutta ensi vuonna 1,7 miljardilla eurolla.

– Kuntaliitolla on kyllä hyvä tilannekuva. Ei se 1,7 miljardia euroa tuulesta temmattu arvio ole. On toki paljon mahdollista, että on tyydyttävä vähempään. Jos esimerkiksi miljardi saadaan, se on ihan OK, Mattila pohtii.

Kokkolaa aavistuksen pienemmän kunnan johtajaJari Penttilä Halsualta kuittaa toiveensa naurahtaen.

– Rahaahan tässä kaikkein mieluiten odotellaan.

Heti perään tulee tylyhkö arvioi kuinka tulee käymään.

– Isoimmathan ne rahat noukkivat päältä. Vaikka kuinka puhutaan alueiden näkökulmasta, päätökset tavataan painottaa niin, että Helsinki hyötyy joka tapauksessa.

Onko tuo arvio realistinen, kyyninen vai sekä että?

– Sekä että.

Uskotko kuitenkin, että budjettiriihestä voi tulla apua kuntatalouteen?

– Ei minulla hirveitä toiveita budjettiriiheen kohdistu. Jollakin muulla keinoilla tästä tilanteesta pitää päästä nousemaan. Esimerkiksi sote-puolen menot nousevat jatkuvalla syötöllä. Niihin valtion pitäisi antaa enemmän rahaa, Penttilä sanoo.

Ylivieskan kaupunginjohtajaMaria Sorvisto suhtautuu Jari Penttilää toiveikkaammin budjettiriihen tuloksiin.

– Odotan sieltä ensi vuodelle kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä. Tulopohjaa on mielestäni vahvistettava. Niin me kuin muutkin kunnat olemme havainneet, että koronan vaikutukset tälle vuodelle jäävät vähäisemmiksi kuin keväällä pelättiin. Kun tilanne jatkuu, sillä on vaikutuksia ensi vuoden kuntatalouteen, Sorvisto toteaa.

Uudistusten suhteen Sorvisto olisi varovainen tai oikeastaan painaisi jalkansa jarrupolkimelle.

– Minun viestini olisi, että meidän pitäisi keskittyä turvaamaan peruspalvelut ja laitettava uudistukset tässä vaiheessa jäihin, Sorvisto korostaa.

Kuntatalouden keskeinen ”kuumemittari” on tuloveroprosentti, joka herättää kuntien poliittisissa päättäjissä joka vuosi intohimoja.

Ylivieskassa veroprosentti päätettiin viime syksynä pitää tasan 22:ssa, vaikka esimerkiksi talousjohtaja esitti puolen prosenttiyksikön korotusta. Mikä on tilanne nyt?

– Korotuksesta keskustellaan. Pidän todennäköisenä, että meillä korotetaan tuloveroprosenttia. Kiinteistöveroprosenttien korottaminen ei ole asialistalla, Maria Sorvisto sanoo.

Kokkolassa tuloveroprosentista lohkaistiin viime syksynä neljännesprosentti 21,50:een. Tässä pysyminen tarkoittaisi tietoista valintaa tappiollisesta tilivuodesta 2021.

– Vielä menemme keskusteluissa talousraamin mukaisesti. Raamihan lähtee nykyisestä veroprosentista, mutta se tarkoittaisi, että teemme miinustuloksen, Mattila toteaa.

Voi siis sanoa jo nyt varmaksi, että nykyisellä veroprosentilla Kokkolan ensi vuoden tilinpäätöksen etumerkki on miinus?

– Kyllä minä sen lähestulkoon varmana näen niin, Mattila vahvistaa.

Halsua nousi viime syksynä valtakunnan ykköspaikalle tilastossa, jonka kärkeen ei välttämättä niin himoita. Kunta nosti kertarysäyksellä tuloveroprosenttinsa 22:sta 23,50:een.

Pysytäänkö ensi vuonna siinä, Jari Penttilä?

– Ei ole keskustelu, että veroprosenttia voitaisiin nostaa. Kyllä se on pitemmäksi aikaa siihen lukittu. Ei meillä ole mahdollisuuksia lähteä nostamaan, vaikka ainahan tarvetta tietysti olisi.