tiistai 22.9.2020 | 04:28
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Turpeen rooli kaukolämmössä vaihtelee rajusti – Kokkolassa luku on 40 prosenttia, Turussa vain prosentti tai pari

Jami Jokinen
Ti 15.9.2020 klo 14:56 | päivitetty ti 15:01

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Turpeen käytön nopea kieltäminen asettaisi kaupunkien kaukolämpöasiakkaat keskenään hyvin erilaiseen asemaan. Asuinpaikka ratkaisee muun muassa sen, kuinka selvästi kielto näkyisi lämpölaskussa.

Kysyimme turpeen roolia Lännen Median lehtien "pääkaupunkien" kaukolämmön tuotannossa. Kysely osoittaa, että tilanne vaihtelee rajusti ääripäästä toiseen.

Turve on hallituksen ilmastotoimien kuumimpia perunoita ainakin poliittisesti.

Hallituksen tavoite on vähintään puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä, ja konkreettisia linjauksia toimenpiteistä odotetaan parhaillaan meneillään olevasta budjettiriihestä.

Turveala itse ja jotkin muutkin tahot arvioivat, että EU:n päästökaupassa kohoava päästöoikeuden hinta puolittaa ja ennen pitkää lopettaa turpeen käytön joka tapauksessa 2030-luvulla.

Pori Energian energiayksikön johtaja Timo Mäki luottaa markkinatekijöihin.

– Turpeen osuutta on laskettu ja sitä lasketaan hallitusti jatkossa ilman ”kieltolakiakin”, hän sanoo.

Kokkolan Energian polttoainepäällikkö Petri Ahokangaskin arvioi, että käyttö loppuu nykyisinkin ehdoin jo ennen vuotta 2030.

– Moni turvetuottaja on jo nyt lopettamassa toimintaansa ja myy varastoaan tyhjäksi. Tuottajat ovat ahdingossa tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi ja siksi tuotantoja ajetaan hallitusti alas jo nyt.

Esimerkiksi Sitran arvion mukaan pelkkään päästökauppaan luottaminen ei kuitenkaan takaa hallituksen tavoitteen täyttymistä.

Budjettiriiheen liittyvässä virkamiesvalmistelussa ehdolle tuli turpeen verotuksen roima kiristäminen - tai tarkemmin sanoen poikkeuksellisen suopean verokohtelun korjaaminen.

Vielä nopeampiakin keinoja vaaditaan. Esimerkiksi avoinna olevassa kansalaisaloitteessa turpeen käyttöä esitetään kiellettäväksi lailla jo vuonna 2025.

Julkisessa keskustelussa turpeen käytön vähentämisestä on pitkälti keskitytty sen työllisyys- ja talousvaikutuksiin turvetuotannossa tai energiaturvaan koko valtakunnan tasolla.

Keskimääräisen kansalaisen suorin yhteys turpeenpolttoon on kuitenkin usein kaukolämpö.

Kunnallisten energiayhtiöiden ja muiden kaupungeissa kaukolämpöä tuottavien yhtiöiden polttoainepaletissa turpeen rooli vaihtelee kyselyssämme lähes nollasta peräti 75 prosenttiin

Joissakin kaupungeissa ei alun perinkään ole nojattu turpeeseen tai järjestelmiin on tehty roimia muutoksia myöhemmin. Monilla paikkakunnilla siirtymä pois turpeesta on meneillä parhaillaan.

Joissakin turpeesta pidetään sen sijaan tiukasti kiinni.

Maakuntatasolla tukevimmin turpeeseen nojaavat Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa, mikä näkyy selvästi myös Lännen Median kyselyssä.

Kymmenkunnan kaupungin joukossa ylivoimaisesti eniten turvelämpöä jaetaan Seinäjoen kaukolämpöasiakkaille. Seinäjoen Energia tuottaa turpeella peräti 75 prosenttia kaukolämmöstään.

Toiseksi suurin turpeen osuus on Oulun Energialla, jonka lämmöstä 60 prosenttia syntyy turvetta polttamalla. Turpeella on suuri rooli myös Lapin lämmittäjänä ja Napapiirin Energia ja Vesi (Neve) tuottaakin sillä noin puolet lämmöstään.

Kokkolassa turpeen osuus on 40 prosenttia.

Turpeenpolttajien keskijoukkoon sijoittuvat Tampereen Sähkölaitos, Pori Energia ja Kainuun Voima. Niillä turpeen osuus lämmöntuotannossa on neljännes tai viidennes. Vaasan Energialla turpeen osuus on vuodesta riippuen 7–15 prosenttia.

Toisesta ääripäästä löytyvät Turku Energia ja Rauman Energia. Niille turve on vain polttoprosessia tukeva polttoaine, joka vähentään muun muassa korroosio-ongelmia.

Näiden yhtiöiden kattiloissa palavasta polttoaineesta on viime vuosina ollut turvetta prosentti tai pari.

– Raumalla turpeen käyttö on ollut hyvin maltillista jo pidemmän ajan. Tänä vuonna emme ole polttaneet yhtään turvetta, kertoo Rauman Energian toimitusjohtaja Marko Haapala.

Turve on tarkoitus säilyttää huoltovarmuuspolttoaineena esimerkiksi poikkeuksellisen kylmiä talvia varten. Turpeen korvaamista bioöljyillä tai biokaasulla selvitetään, mutta ongelmia ovat Haapalan mukaan hinta, saatavuus ja säilyvyys.

Turussakin on jo tehty investoinnit fossiilisista polttoaineista luopumiseen, joskin kyseessä oli irtautuminen pääasiassa kivihiilestä eikä turpeesta. Hiilen osuus on vielä kymmenen prosenttia, mutta sen käyttö loppuu kokonaan vuonan 2022.

Turussa turve on väistymässä seuraavaksi myös tukipolttoaineena.

– Se voidaan korvata SRF:llä (jätepohjainen kierrätyspolttoaine), jonka yhteyteen tulee rikitys. SRF tulee käyttöön ensi vuonna, kertoo Turku Energian lämpö-yksikön johtaja Jari Kuivanen.

Hämeenlinnassa kaukolämpöä myyvän Loimuan tuotannossa turpeen osuus on hieman edellisiä enemmän, mutta sekin ensi vuonna vain viisi prosenttia.

Mikäli hallitus ja eduskunta päättäisivät muuttaa turpeen verotusta roimasti, olisi kaukolämpölaskuun odotettavissa korotuksia varsinkin Pohjanmaan ja Lapin suunnilla.

Tosin useammassa energiayhtiössä polttoaineen hinnannousuun ja mahdolliseen kieltoon on jo reagoitu, ja niissä on parhaillaan menossa muutoksia turpeen käytön vähentämiseksi. Toisaalta nämä investoinnitkin näkyvät todennäköisesti kaukolämpölaskuissa.

Esimerkiksi Neve on investoinut useita miljoonia euroja Suosiolan voimalaitokselle, jotta sen tekninen riippuvuus turpeesta poistuisi. Samalla turpeen käyttö vähenee yhtiötasollakin selvästi.

– Ensi vuonna turpeen osuus on noin 20 prosenttia polttoainetoimituksista, arvioi toimitusjohtaja Kristian Gullsten.

Oulussa uutta Laanilan voimalaitosta ollaan puolestaan jo ottamassa käyttöön, mikä Oulun Energian toimitusjohtaja Pertti Vanhalan mukaan vähentää nopeasti turpeen polttoa.

– Tarvitsemme vielä toisessa laitoksessa turvetta noin puolet polttoaineesta polttoprosessin hallinnan takia, hän kertoo.

Tampereellakin on tulossa isoja muutoksia. Turve palaa vain Naistenlahden kakkosvoimalassa, joka korvataan parin vuoden kuluttua peräti 160 miljoonaa euroa maksavalla kolmosvoimalalla.

– Sen jälkeen turpeen määrää voidaan alentaa vaiheittain, sanoo Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen.

Monissa yhtiöissä turpeesta luopuminen tähtää 2020-luvun lopulle ja joissakin jopa pitkälle 2030-luvulle. Turpeenpolton kieltäminen nopeammassa aikataulussa aiheuttaisi osassa mittavia ongelmia.

Esimerkiksi Oulussa tarvittaisiin Vanhalan mukaan parinkymmenen miljoonan euron lisäinvestointi

Osassa yhtiöitä turve olisi korvattavissa heti esimerkiksi puulla, mutta turpeenpolton nopea kielto nostaisi monien arvion mukaan selvästi puupolttoaineiden hintaa.

– Suurimpana haasteena pidän puun, ennen kaikkea runkopuun, kysynnän ”räjähtämistä”, sanoo Kokkolan Petri Ahokangas. Hän muistuttaa, että kaukolämmön hinnan suurin yksittäinen tekijä on polttoaineen hinta.

Pohjanmaalla puun polttoon liittyy myös logistisia ongelmia.

Tampereella vaihtoehtona pidetään ainakin välivaiheessa myös maakaasua. Muun muassa teollisuuden jätteistä valmistettu kierrätyspolttoaine sopisi monien kaupunkien kattiloihin, mutta poltto tarvitsee yleensä rikkiä päästöjen kurissapitämiseen.

Kainuun Voiman toimitusjohtaja Kimmo Keinäsen mukaan turpeenpolton lopettamisen teknisistä seurauksista ei puhuta riittävästi.

– Turpeen poistaminen aiheuttaa korroosio- ja likaantumisongelmia, jotka heikentävät tuotantojen hyötysuhteita, hän huomauttaa.

Tämä johtuu rikkipitoisuuden vähentämisestä. Turpeen lisäksi rikkiä saisi sitä lisäävällä laitteistolla Turun tapaan, mutta Keinänen ei asiasta innostu.

– Rikkipitoinen kemikaalilaitteisto aiheuttaa myrkyllisen kemikaalin käyttöä polttoaineen seassa. Tämän tuotteen valmistusketju taas on hyvin raskas.

Vaasassa turpeen apukäyttö mahdollisti kivihiilen käytön roiman vähentämisen. Vaskiluodon voimalan tuotekaasuttimen avulla saatiin kymmenkunta vuotta sitten siirryttyä biopolttoaineiden käyttöön vanhassa kivihiilikattilassa.

Tässäkin syynä oli turpeen vaikutus polttoprosessiin.

– Prosessiteknisesti turve on välttämätön biopolttoaineen käytön mahdollistamiseksi kivihiilikattilassa, kunnes nykyinen kivihiilikattila sammuu, kertoo Vaasan Sähkön kaukolämpöyksikön johtaja Markus Tuomala.

Vaihtoehtona Vaasassakin olisi investoiminen rikkilaitteistoon, mutta vuonna 2029 voimaan astuvan kivihiilikiellon vuoksi se ei Tuomalan mukaan ole realistista. Nopea turvekielto sen sijaan voisi pahimmillaan aiheuttaa loppuajaksi paluun vanhaan.

– Tuotekaasuttimen käyttö estyisi ja Vaskiluodon voimala joutuisi palaamaan sataprosenttisesti kivihiilen käyttöön vuoteen 2029 asti.

Seinäjoen voimalaitoksen pääkattilassa turpeen ainoa vaihtoehto on kivihiili.

– Turpeen kieltäminen tarkoittaisi sitä, että koko kaukolämmön peruskuorman tuotantokoneisto tulisi uusia ja voimalaitos tulisi ajaa alas, varoittaa Seinäjoen Energian lämpöyksikön johtaja Mikko Mursula.

– Voimalaitoksella on teknistä käyttöikää vielä noin vuoteen 2040 saakka ja sinne on juuri tehty investointeja päästöjen vähentämiseksi.

Laitoksen uusiminen vaatisi Mursulan mukaan 60-120 miljoonaa euroa. Hän peräänkuuluttaakin malttia ja päästökaupan vaikutusten odottamista.

– Turpeen kielto tai veron korotus on tarpeeton ja haitallinen.

Porissa nopea turvekielto aiheuttaisi myös mittavat investoinnit ja ainakin yksi voimalaitoskattila pitäisi Timo Mäen mukaan sulkea ennenaikaisesti. Hämeenlinnassa teknisiltä ongelmilta vältyttäisiin.

– Tuotantokapasiteettimme pystyy tuottamaan lämmön ilman turvetta ilman merkittäviä uusia investointeja, sanoo Loimuan toimitusjohtaja Matti Tynjälä.

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »