tiistai 20.10.2020 | 02:44
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Jouni Nikulan kolumni: Kokkolan Kinojuhlilla todistettiin taas se, että taide koskettaa, kun se yllättää – Toivottavasti ensi vuonna tilaa saa myös paikallinen performanssi, joka sekoitti somen keväällä

Ma 21.9.2020 klo 06:30

Toimitukseen tulee paljon uutuuskirjoja. Kannan kotiin etenkin marginaaliaiheisia tietokirjoja, mutta sitäkin enemmän pidän runoteosten availemisesta satunnaisilta kohdilta.

Säe sieltä, toinen täältä. Taide koskettaa, kun se yllättää. Kun ei osaa odottaa mitään tietynlaista.

Jos ajatus jää itämään, on runokirja tehnyt tehtävänsä. Sitten se voi jäädä vaikka pinoon pölyttymään.

Kokkolan Kinojuhlat on yksi lempitapahtumistani. Syitä on muitakin kuin se, että juhlien filosofiaa lainaten "elokuvaa ja elämää juhlistetaan" lähes kotiportaillani.

Kaikkein tärkeintä on se, että pienellä elokuvafestivaalilla taiteelle voi antaa mahdollisuuden. Teen sen varaamalla lippuja näytöksiin ilman minkäänlaista ennakkoperehtymistä.

Toissa viikonloppuna kokemusbingoni onnistui täydellisesti.

Roy Anderssonin Eräs rakkaustarina (En kärlekshistoria) meni heittämällä elämäni elokuvien joukkoon. Avauskohtaus oli niin maaginen, että se piti katsoa myöhemmin uudestaan Youtubesta. Väkevä oli myös Sovinto (Svinalängorna). Niin väkevä, että silmä kostui ensimmäistä kertaa sitten Tulikärpästen haudan.

Vasta myöhemmin tajusin, että olin fanittanut Roy Anderssonia aiemminkin. Sinä elävä (Du levande) on mestariteos. Leffapuolen nimet eivät vain jää mieleeni.

Yhtä asiaa jäin Kinojuhlilla kaipaamaan. Sekin liittyy taidekokemuksiin, jotka lupaa kysymättä ja kulman takaa ilmestyvät tajuntaa kutittelemaan.

Kyse on juuri Kokkola-palkinnon saaneen elokuvakriitikko Hannu Björkbackan performanssista, jolla hän pisti somen ainakin paikallisesti sekaisin kesken koronakevään. En tiedä, mistä Björkbacka sai ideansa Stayin' Alive -diskohitin ajamisesta Google-kääntäjän läpi ja suomennoksen lausumisesta alkuperäisen kappaleen päälle. Lopputulos oli joka tapauksessa niin hulvaton, että se piti näyttää kotona lapsillekin.

Toivon, että Hannu Goes Google napataan seuraavien Kinojuhlien väliaikaohjelmistoon.

Ennen sitä Google-konseptia kannattaa kokeilla itse. Meillä kotona kuumimmaksi käännöshitiksi on noussut Ava Maxin jättimenestys Sweet but Psycho. Suomeksi se menee näin:

Voi, hän on suloinen, mutta psyko, hieman psyko. Yöllä hän huutaa: olen ma-ma-ma pois mielestäni. Voi, hän on kuuma, mutta psyko. Joten vasemmalle, mutta hän on oikeassa. Yöllä hän huutaa: olen ma-ma-ma pois mielestäni. Hän saa sinut kiroamaan, mutta hän siunaa. Hän repii paitasi sekunnissa. Tulet takaisin, takaisin sekunneiksi.

Voi, hän on suloinen, mutta psyko, hieman psyko. Yöllä hän huutaa: olen ma-ma-ma pois mielestäni.

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »