keskiviikko 21.10.2020 | 01:34
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Kaikki keskustelu ei ole tyhjää somekohinaa – Pirjo-Liisa Niinimäki pohtii taiteen vapautta kolumnissaan

Su 20.9.2020 klo 06:30

Moni hämmentyi Suomen kansallisteatterin äskeisestä transsotkusta. Minkälainen näyttelijä saa esittää mitäkin roolia? Mikä ongelma siinä olisi ollut, jos mies olisi esittänyt transnaista?

Olisi liian yksioikoista kuitata asia pelkäksi somekohuksi. Reagointi on nostanut pintaan tärkeän keskustelun sukupuolten moninaisuudesta. Aihe ei sinänsä ole uusi, mutta sitä ei ole käsitelty taiteissa kovin paljon.

”Transihmisten esittäminen on helposti politisoituva aihe. Siksi keskustelut kärjistyvät”, totesiTaideyliopiston teatterikorkeakoulun professori Saana Lavaste Ylen haastattelussa.

Joidenkin somekohuksi nimittämiemme ilmiöiden takana on näkymättömiä valtarakenteita, jotka sortavat heikossa asemassa olevia ihmisiä, vähemmistöjä tai etnisiä ryhmiä. Someaikana vääryyksien esiin tuominen on ehkä vähän liiankin helppoa ja reagointi toisinaan hätiköityä.

Toisaalta moni asia olisi sivuutettu tai vaiettu kuoliaaksi ilman somekeskustelua. Ilman sosiaalisessa mediassa levinnyttä #metoo-liikettä emme tietäisi kulttuurialalla tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä, jonka seurauksena jopa kirjallisuuden Nobel-palkintoa jakava Ruotsin Akatemia joutui sekasorron valtaan.

Muistatko Herran Heinämäen intiaanipäähineet? Yleisradio poisti lastenohjelman Areena-palvelustaan pari vuotta sitten, koska alkuperäiskansaa edustavaa roolihahmoa pidettiin loukkaavana. Tapaus alkoi Twitter-keskustelusta ja liittyi tunteita nostattaneeseen kulttuurisen omimisen käsitteeseen.

Myös koomikko, sittemmin kansanedustaja Pirkka Pekka Petelius pyysi anteeksi vanhoja sketsejään, joissa irvailtiin romaneille ja saamelaisille. Se, mikä oli 1980–90-luvuilla hauskaa, näytti 2010-luvulla rasistiselta.

Esimerkkejä voisi luetella enemmänkin. Valtaväestön silmissä saattoi tuntua turhanpäiväiseltä kitinältä, kun saamelaistaiteilijat muutama vuosi sitten vaativat nykytaiteen museota Kiasmaa poistamaan näyttelystään videoteoksen, jossa feikkisaamenpukuinen nainen tanssi takapuoltaan pyörittäen. Kiasma kuittasikin keskustelun tuolloin toteamalla, ettei teos liity saamelaisiin.

Taiteen tehtävänä on peilata aikaansa. Se voi myös tarjota alustan, jolla uusista ja hämmentävistä asioista keskustellaan tai vanhoja asenteita päivitetään. Olisi kuitenkin kestämätöntä, jos taiteen tai viihteen pitäisi jatkuvasti varoa loukkaamasta jotakuta.

Taiteen vapaus on tärkeää, mutta niin on myös taidelaitosten vuoropuhelu yhteiskunnan ja sen eri ryhmien kanssa. ”Kyllä tämä vaatii aina tarkkuutta”, totesi Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyahokin haastattelussa.

Reagointi on nostanut pintaan tärkeän keskustelun sukupuolten moninaisuudesta.

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »