Paikallisuutiset

Keski-Pohjanmaalta madonluvut valtiolle – sotelausunnoissa vaaditaan Kruunupyylle erillisasemaa: "On ironista puhua itsehallinnollisista maakunnista", Jokipelastuksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen täräyttää

Soite, Kruunupyy ja pelastuslaitos haluavat, että Keski-Pohjanmaa järjestää sote- ja pelastuspalvelut Kruunupyylle

Lausunnossaan maakuntauudistukseen niin Soite, Kokkola, Kruunupyy kuin Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoskin haluavat säilyttää Kruunupyyn kunnan osana Keski-Pohjanmaan maakunnan palveluverkostoa.

Kannat käyvät ilmi eri toimijoiden lausunnoissa sosiaali- ja terveysministeriölle laajaan lakipakettiluonnokseen, jolla ohjataan soteuudistusta ja säädetään uudistukseen liittyvää lainsäädäntöä.

Lakiluonnoksessa Kruunupyy on listattu Pohjanmaan kuntien joukkoon ja siinä mallissa Pohjanmaa järjestäisi Kruunupyylle sote- ja pelastuspalvelut. Suuri ulkoistus esimerkiksi Keski-Pohjanmaalle on myös mahdotonta lausunnoille lähetetyssä luonnoksessa.

Maakunnassa sote-lakiluonnokseen halutaan merkittäviä muutoksia. Soiten toimitusjohtajaMinna Korkiakoski-Västi kertoo, että Soite ja samoin myös Kokkolan kaupunki esittävät ministeriölle vaihtoehtoisia malleja lain säätämiseen niin, että tavalla tai toisella Kruunupyy säilyy osana Keski-Pohjanmaan soten ja pelastuksen palveluverkkoa.

Talouden ja demokratian näkökulmasta olisi parasta, jos kunta voisi kuulua yhteen sote-maakuntaan ja toisaalta muissa asioissa toiseen maakuntaan. Toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi Soite

– Olemme esittäneet kolme vaihtoehtoa, joista ykkönen on vähäisin ja kolmas radikaalein suhteessa lakiluonnokseen. Talouden ja demokratian näkökulmasta olisi parasta, jos erityisestä syystä kunta voisi kuulua yhteen sote-maakuntaan ja toisaalta muissa asioissa toiseen maakuntaan. Muissa meidän esittämissä vaihtoehdoissakin Kruunupyytä uhkaa jonkinlainen demokratiavaje, vaikka ne palvelujen järjestämisen kannalta voisivat toimia, lomalta tavoitettu Korkiakoski-Västi kertoo.

Maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhteen maakunnittainen ja sama aluejako tulee kattamaan myös pelastuslaitosten toiminnat. Keski-Pohjanmaalla uudistuksessa pitää ratkaista Kruunupyyn sekä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen uudet rajat, sillä uudessa maakuntajaossa Kruunupyy sekä muun Pietarsaaren alue ovat osa Pohjanmaan maakuntaa.

Soiten ja Kokkolan kaupungin lähes samanlaisessa lausunnossa valtiolle tarjotaan kolme vaihtoehtoa organisoida Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rajankäynti ja Kruunupyyn asema. Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa Kruunupyy jäisi toiminnallisesti Keski-Pohjanmaahan, vaikka se maakuntajaossa olisikin osa Pohjanmaata.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa Keski-Pohjanmaa järjestäisi Kruunupyylle kaikki sote - ja pelastustoimen palvelut kokonaisuudessaan, mutta palvelut maksaisi Kruunupyyn osalta Pohjanmaan maakunta. Toisessa vaihtoehdossa Keski-Pohjanmaa ja Kruunupyy muodostavat yhteisen "laskenta-alueen", joka saisi suoraan myös valtiovallan järjestämän rahoituksen. Kolmannessa vaihtoehdossa kunta voisi painavasta syystä kuulua sotessa ja pelastustoimessa toiseen ja muissa asioissa toiseen maakuntaan. Tällöin kunnalla, tässä tapauksessa Kruunupyyllä, olisi edustus kahdessa maakunnassa.

Kokkolan kaupunki, Soite, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos ja Kruunupyyn kunta ja vielä Keski-Pohjanmaan liitto ovat kaikki koordinoineet lausuntojaan. Kruunupyyn kunnanjohtajaUlf Stenman kertoo käyneensä useita palavereja eri tahojen kanssa, jotta alueen tahtotila valtioon päin olisi mahdollisimman selkeä ja johdonmukainen.

– Saamme tahtomme paremmin läpi, kun olemme yksituumaisia. Toisaalta tähän kantaan ei ole ketään pakotettu. Olemme sitä luonnostaan, sillä se on etumme ja sitä haluamme, Stenman kertoo ja toivoo nyt, että valtiovalta kunnioittaa alueen tahtoa ja muuttaa lainsäädäntöä niin, että se mahdollistaa hyvän ja tarkoituksenmukaisen yhteistyön jatkumisen Kruunupyyn ja Keski-Pohjanmaan välillä.

Toisella puolella Keskipohjanmaan levikkialuetta Kalajoella uusi sote-maakunta ja siihen liittyvät lakimuutokset eivät välttämättä vaikuta rajankäyntiin. Asiakas saa jatkossakin hankkia erikoisairaanhoitoa mistä sairaalasta haluaa. Kalajoki käyttää Kokkolan erikoissairaanhoidon palveluja lähes yhtä paljon kuin Oulun yliopistosairaalan palveluja.

– Haluamme jatkaa kalajokisten mahdollisuutta käyttää laajassa mitassa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan palveluja. Kokkolasta erikoissairaanhoitoa ostetaan 7 miljoonalla eurolla vuosittain, ja Oulusta vastaavia palveluja saamme noin 8 miljoonalla eurolla.

Myös muut Kalajokilaakson kunnat lähinnä Reisjärvi, Alavieska, Ylivieska ja Nivala käyttävät merkittävästi Keski-Pohjanmaan keskussairaalan palveluja. Tämän vuoksi maakuntarajoja halutaan Kalajokilaaksossa pikemmin madaltaa kuin korottaa.

– Kalajoen lausunnossa halutaan lisäksi pidentää kunnille annettavaa lupausta vuokrata jatkossa sote-tiloja 3+1 vuodeksi. Sitoumusaikaa pidetään aivan liian lyhyenä kuntavuokranantajan näkökulmasta. Lisäksi Kalajoen mukaan luovutettavasta irtaimistosta pitää maksaa korvaus, Kalajoen kaupungin hyvinvointipalvelujohtajaAnne Mäki-Leppilampi kertoo.

Kalajoki haluaa myös monituottajamallille lisää tilaa. Kaupungin mukaan yksityinen palvelutuotanto ja esimerkiksi palvelusetelin käyttö on turvattava.

Reisjärven kunta on valinnut tien, jossa se hankkii perustason palvelut Pohjois-Pohjanmaahan kuuluvasta Selänteen kuntayhtymästä, ja erikoissairaanhoidon ja ensihoidon Soitesta. KunnanjohtajaMarjut Silvastin mukaan kunnan lausunnossa korostetaan, että jatkossakaan maakuntien rajat eivät saa muodostua esteeksi tarkoituksenmukaiselle yhteistyölle niiden yli.

– Terveydenhoitolain nojalla kuntalaisemme saavat hankkia erikoissairaanhoitoa Kokkolasta entiseen malliin. Kysymys on vain siitä, saammeko jatkossa enää edustajaa Keski-Pohjanmaan sote-maakunnan valtuustoon.

– Toisaalta ensihoito on lakiluonnoksessa menossa kohti Pohjois-Pohjanmaata. Lausumme valtiovallalle niin, että rajakuntien kuten Reisjärven osalta palveluja voitaisiin järjestää myös toisesta maakunnasta. Tämä turvaisi asukkaiden palvelut sieltä, mistä on niitä on tarkoituksenmukaista hankkia, Silvast miettii.

Myös Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksessa maakuntauudistusta on mietitty paljon nimen omaan Kruunupyyn kantilta. Pelastuspäällikkö Jouni Leppälä kertoo laitoksen lausuvan valtiovallalle, että pelastuslaitos pitää tarkoituksenmukaisena Kruunupyyn palveluiden säilyttämistä osana Keski-Pohjanmaan maakunnan pelastuslaitosta.

– Rahoitusvastuu voi jäädä Pohjanmaalle, mutta varsinainen toiminta ja palveluiden järjestäminen on tarkoituksenmukaista säilyttää Keski-Pohjanmaalla. Tällä tavoin pelastustoiminta voi parhaiten palvella Kruunupyyn asukkaita, sillä Kruunupyy on niin selkeästi Kokkolan välittömässä läheisyydessä, että ensivasteen ja muun pelastustoiminnan lähin tuki tulee olla Kokkolassa, Leppälä kertoo.

Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa Kala- ja Pyhäjokilaaksossa ja Raahen tienoolla toimiva Jokilaaksojen pelastuslaitos ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitos yhdistyvät Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokseksi. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen lausunnon kirjoittaneen pelastusjohtajaJarmo Haapasen mukaan tämä ei sinällään ole huono tai hyvä asia. Hän pelkää enemmän sitä, että valtiovallan, valtionvarainministeriön ja sisäministeriön ohjausvalta suhteessa maakunnan pelastustoimeen on kasvamassa sellaisiin mittasuhteisiin, että on jopa ironista puhua julkisuudessa itsehallinnollisista maakunnista.

Jokipelastusta huolettaa lausunnossa myös monialainen maakunta, jossa pelastustoimi jää täysin toisarvoiseen asemaan suuren soten rinnalla.

– Jos tämä kokoero vaikuttaa asemointiin ja tulevan maakuntahallinnon sekä ihan maakuntavaltuuston ja -hallituksen huomioon, voi olla kylmää kyytiä tiedossa, Jarmo Haapanen toteaa.

Nykyisellään kunnat lausuvat määräajoin pelastustoimen palvelutasosta. Uudessa maakunta-ajattelussa kunnan lausuntamahdollisuus on poistumassa kokonaan.

– Tätä voi ihmetellä. Paloasemat ja niiden tuottamat palvelut ovat kuntalaisia lähellä, ja siksi on outoa, että kunnille ei jää virallista tietä vaikuttaa pelastustoimen palvelutasoon, Jokilaaksojen lausunnossa toteaa.

Keski-Pohjanmaan liitto tuo lausunnossaan ilmi maakuntauudistukseen liittyvän demokratiavajeen: Liitto toteaa demokratiavajeen syntyvän siitä, että valtio päättää lakiehdotuksen mukaan taloudellisten resurssien kohdistamisesta maakunnille sote-maakunnan sijasta.

– Siten maakunnalliselle sote-hallinnolle ei käytännössä muodostu tosiasiallista oikeutta päättää tarvittavien resurssien suuruudesta itseensä liittyvissä asioissa, vaan se tulee valtiolta annettuna. Viime kädessä valtiolla on velvollisuus kunnioittaa sote-maakunnan itsemääräämisoikeutta. Tämä velvollisuus korostaa valtion ja sote-maakunnan välisen tiiviin vuorovaikutuksen tarvetta sekä sote-maakunnalle asetettavien kustannusten lähtötason määrittämisessä että vuosittaisen talousarvioprosessin aikana, lausunnossa todetaan.