tiistai 20.10.2020 | 03:03
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Lukijan mielipide: Kuuden tunnin työpäivä – Käsitys siitä, että yritykset ovat kaikki samanlaisia on hyvin harhainen

Veijo Hukari Kokkola
Ti 29.9.2020 klo 18:15

Harvoin kohtaan, niin elävästä yritystoiminnasta etäällä olevaa keskustelua, kuin SDP:n käynnistämä keskustelu kuuden tunnin työpäivästä.

Työn tuottavuus lasketaan monella tavalla. Tuotantomääränä suhteessa työaikaan, tai työtunnit suhteessa yrityksen taloudelliseen tulokseen. Molemmat ovat pelkästään laskentamenetelmiä, mihin liittyy paljon erilaisia tekijöitä (logistiikka, teknologia, kilpailutilanne ym). Tunnuslukujen tulkitsijan tulee tietää, miten tulos on saatu voidakseen käyttää tietoa hyväkseen. Tunnuslukuja kehitetään siksi juuri oman yrityksen johdon käyttöön.

Puhtaasti työn tuottavuuteen vaikuttavat lähinnä ruoka- ja kahvitaukoa koskevat ohjeet ja tupakkatauot. Työaikaa ja työn tuloksia (tuottavuutta) tulee lisää, kun esimerkiksi kuntien henkilöstön ruokatauko siirretään vapaa-ajaksi. (nykyään se on sisällytetty usein työajaksi). Kuuden tunnin työaikaan siirtyminen kahdeksan tunnin palkalla merkitsisi pelkästään 25 % palkankorotusta.

Lyhennetyn työajan esimerkkinä on käytetty vaasalaista KWH Pipen kokeilua, missä luottamusmiehen mukaan on saavutettu hyviä tuloksia (yrittäjien vastausta ei ilmoitettu). Uskoisin, että jo 1990-luvun lopulla valmistus oli koneellistettu ja työn tuottavuus riippui koneiden toiminnasta. Koneiden käyttöaika vaikuttaa koneiden tekemään tuotantomäärään ja sillä tavoin mitattuun työn tuottavuuteen. Merkitystä tässä tapauksessa lienee KWH Pipen saamassa hintakartellituomiossa (komissio 21.10.1998) ”kuuden tunnin” kokeiluaikana. Taloudellinen menestys alussa saattoi olla riippuvainen hintakartellista. Yrityksen kannattavuus heikkeni tuomion jälkeen tappiolliseksi ja yritys liitettiin (2012) Uponorin kanssa suuremmaksi kokonaisuudeksi. Yritys ei siis täytä esimerkille asetettuja edellytyksiä.

Käsitys siitä, että yritykset ovat kaikki samanlaisia on hyvin harhainen. Jotkut yritykset kituuttavat nollarajalla, toiset menestyvät kohtuulliseesti ja jotkut jopa loistavasti. Kun yrityskenttään lisätään työvoiman käyttöön liittyviä rasituksia käyttäen esimerkkinä loistavia yrityksiä, nollarajan yritykset lopettavat.

Vaikutukset kohtaavat menestyviä yrityksiä sillä voimalla, kuinka ratkaiseva kustannustekijä työvoimakustannukset ovat. Vaikutus ei riipu työntekijöiden lukumäärästä, vaan koko kustannusrakenteen joustosta. Saman alan kilpailijoilla saattaa valtaosa kustannuksista olla yhdenmukaisia vakioita, jolloin työvoimakustannukset ratkaisevat kilpailussa, vaikka henkilöstön osuus olisi vähäinen. Heikoimmin vertailussa pärjäävät yritykset tekevät ”kaipolat”.

Yritykset ovat erilaisia myös työn sisällön suhteen. Joissakin luovan työn yrityksissä työaikasidonnaisuus saattaa olla joustavampi. Koko yrityskenttää koskevat ”kuuden tunnin” ratkaisut johtavat kohtuuttomaan vaikutukseen työttömyysluvuissa.

Vaikutukset kohtaavat menestyviä yrityksiä sillä voimalla, kuinka ratkaiseva kustannustekijä työvoimakustannukset ovat.

#

Kommentoi 1 Kommentti

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »