Paikallisuutiset

Lähes puolet tytöistä kokee häirintää verkossa – Kalajokiset abit tietävät kiusaamista tapahtuvan ainakin Tellonym-sovelluksessa: "Siellä ihan suoraan haukutaan"

Kalajoen lukion abiturientitJohanna Hihnala jaJulia Isopahkala ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä. Heitä itseään ei ole kiusattu somessa, mutta he ovat havainneet muiden saamaa ikävää kohtelua.

Tuomion saa erityisesti Tellonym-sovellus, jossa voi lähettää toiselle kysymyksiä anonyymisti.

– Sinne ei tule niinkään kysymyksiä, vaan siellä ihan suoraan haukutaan. Tuttujen stooreista olen saanut näitä lukea. Sovellus on pyörinyt muutaman vuoden, mutta ei se kyllä toimi niin kuin on ajateltu, Hihnala kertoo.

– Yläkoululaiset käyttävät tätä tosi paljon, melkein päivittäin, tietää Isopahkala.

Jännä, miten ihmiset muuttuvat ihan toiseksi kun voivat toimia anonyymisti. Johanna Hihnala abiturientti

Hihnala kertoo, että Tellonymiin voi jakaa linkin nuorten suosimasta Snapchatista.

– Sinne pääsevät vain Snappi-kaverit. Jännä, miten ihmiset muuttuvat ihan toiseksi kun voivat toimia anonyymisti, hän ihmettelee.

Tästä syystä abit eivät itse käytäkään sovellusta.

– Kestän kyllä kritiikkiä, mutta haluan että ihmiset sanovat sen päin naamaa eivätkä anonyymisti, Julia Isopahkala sanoo.

Tänään sunnuntaina11.10. vietetään YK:n julistamaa kansainvälistä tyttöjen päivää, jonka teemana on nyt verkkohäirintä. Lasten-oikeusjärjestö Plan International Suomen kyselyn mukaan 42 prosenttia suomalaisista tytöistä on kohdannut verkkohäirintää ja 86 prosenttia on havainnut jonkun toisen tulevan häirityksi.

Julia Isopahkala ja Johanna Hihnala osaavat jo välttää mahdolliset sudenkuopat somessa.

– Instassa on joutunut joskus blokkaamaan jonkun. Siellä tulee vähän väliä ulkomaalaisilta miehiltä pyyntöjä tyyliin ”Hello sweetie”, mutta ne menevät automaattisesti blokkaukseen, Isopahkala kertoo.

Nuoret naiset ovat kuitenkin huolissaan siitä, että some-sovelluksia käytetään yhä enemmän jo alaluokilla.

– Ykkös-kakkosluokkalaisia on jo Instagramissa, eikä heillä ole mitään kokemusta ja tietoa siitä, mitä someen voi laittaa, Isopahkala sanoo.

Hihnalan mielestä somekiusaamiseen ja kiusaamiseen yleensäkin suhtaudutaan usein liian kevyesti.

– Niin kuin ala-asteella, jos poika kiusaa tyttöä, niin sanotaan että se tykkää sinusta. Annetaan vain mennä sormien läpi tuommoisen, vaikka monesti ei tosiaankaan ole kyse tykkäämisestä.

Kaikkia mielipiteitään Isopahkala ei julkaise somessa.

– En laita sinne poliittisia mielipiteitä, koska ne aina jakavat ihmisiä. Live-väittelyssä voin ilmaista kantani, mutta en somessa.

Instagram-kuvia kommentoidaan hänen mukaansa harvoin rumasti.

– Siitä jää heti kiinni, koska se on julkista.

Some-kuvat voivat kuitenkin vaikuttaa haitallisesti etenkin nuoriin tyttöihin.

– Somessa melkein kaikki kuvat ovat muokattuja. Kun joku alakoululainen näkee sellaisia, niin hänelle tulee ihan vääränlainen kuva siitä, millainen on kaunis ihminen, Johanna Hihnala sanoo.

– Nykyään alakoululaiset puhuvat, että voi kun minun hiukseni ovat väärän väriset tai keho jotenkin väärän mallinen. En minä edes ajatellut omaa ulkonäköäni sen ikäisenä, Isopahkala huomauttaa.

Isopahkala ja Hihnala valmentavat 12-vuotiaita tyttöjä jalkapallossa, joten he tietävät mistä puhuvat.

– Siellä kuulee paljon ulkonäköön liittyviä juttuja, Hihnala toteaa.

Hän on iloinen siitä, että nykyään monet some-vaikuttajat nostavat esiin kehopositiivisuutta.

Hihnala ja Isopahkala ovat sitä mieltä, että tyttöjen asiat ovat hyvin Suomessa.

– Ehkä joissain asioissa tuntuu, että poikien elämä olisi yksinkertaisempaa. Mutta kun katsoo tarkemmin, niin ei se ole, Isopahkala naurahtaa.

Harrastuksissakin sukupuoliroolit ovat murtuneet tai murtumassa.

– Kun aloin harrastaa jalkapalloa 8. luokalla, niin tuli jonkin verran kritiikkiä, ettei se ole tyttöjen laji. Me tavallaan aloitimme sen Kalajoella, Isopahkala kertoo.

– Nykyään sanotaan, että wau, sinä pelaat futista – se on siistiä!