Paikallisuutiset

Hyvin ansaitsevat saavat veropäivänä bonuksena julkisuutta, jota eivät välttämättä kaipaa – Keski-Pohjanmaalla KPO:n johtajien ansiotulot ovat vuodesta toiseen verotietojen kärkisijoilla

Tuleva tiistai (3.11.) on taas ”se päivä”. Yhdysvaltain presidentinvaalien varsinainen vaalipäiväkin, mutta se toistuu vain joka neljäs vuosi.Verotiedot sen sijaan julkaistaan Suomessa joka syksy.

Joka vuosi listoilta löytyy firmansa eli usein käytännössä elämäntyönsä myymällä kertarysäyksellä miljoonatilin – mahdollisesti useamman miljoonan – tehneitä, mutta myös vakiokasvoja.

Jos verotettavat ansiotulot liikkuvat vuodesta toiseen 250–300 000 euron haarukassa, kyse on huomattavan hyvätuloisesta ihmisestä.

Keski-Pohjanmaalla tähän joukkoon kuuluu säännöllisesti kaksi Osuuskauppa KPO:n nykyiseen johtoon kuuluvaa sekä yksi siihen kuulunut eläkeläinen.

Enempää toimitusjohtaja Kim Biskopilla kuin market-toimialajohtaja Antti Paanasella ei ollut verovuosina 2017 ja 2018 pääomatuloja senttiäkään. Vuonna 2017 Biskopin ansiotulot olivat 410 000 euroa ja vuonna 2018 304 000 euroa. Paanasen vastaavat tulot olivat 348 000 ja 261 000 euroa.

Pyöreästi sadan tonnin (Biskop) ja 87 000:n (Paananen) erotus vuosien 2017 ja 2018 tuloissa selittyy vuonna 2017 lauenneista bonuksista.

Eläkkeelle vuonna 2006 jäänyt toimitusjohtajaMartti Eurola kuittaa vuosittan ansiotuloina noin 250 000 euroa. Kuukausieläke on siis pyöreästi 20 000 euroa.

Alinta takuueläkettä nostettiin tämän vuoden alussa 50 eurolla. Se on nyt 834,52 euroa kuukaudessa.

– Kun työeläke on suhteessa ansiotuloihin, se tietysti heijastuu eläkkeeseen. Näen sen kokokonaisuutena. Olin lähemmäs 20 vuotta (toimitusjohtajana) eikä siinä mitään työaikoja ollut. Vastuutakin oli aika lailla, nimensä keikkumiseen eniten ansaitsevien listalla tyynesti ottava Eurola sanoo.

Miten on KPO:n hallintoneuvoston puheenjohtajaAnne Mäkelä Kokkolasta, menevätkö osuuskaupassa parhaat bonukset johtajille?

– KPO:n johdolle asetetaan tosi kovat tulostavoitteet. Siellä tehdään kovaa ja tuloksellista työtä. Toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus myös näkyy kaikkien Suomen 19 alueosuuskaupan toimitusjohtajien ja johtoryhmän palkoissa ja palkkioissa.

Kuka niistä viime kädessä päättää?

– KPO:n hallintoneuvosto päättää toimitusjohtajan valinnasta sekä toimitusjohtajan palkkauksesta ja tulospalkkioista. S-ryhmällä on omat suositukset millä tavoin sekä kuukausipalkat että pitkän (kolme vuotta) ja lyhyen (yksi vuosi) aikavälin tulospalkkiot määritetään. Tulospalkkiojärjestelmässä on mukana koko KPO:n henkilöstö, Mäkelä selvittää.

Mäkelä huomauttaa, että KPO on myös suuri yhtiö. Tampereen pohjoispuolella ei ole kuin yksi suurempi kotipaikkaansa pitävä yritys (Osuuskauppa Arina), jonka liiketoiminta ja omistus on kyseisellä alueella.

Asianajajana 30 vuotta Kokkolassa toiminut Mäkelä itsekin on tavannut listoille nousta. Vuonna 2018 hänet verotettavat kokonaistulonsa olivat 155 000 euroa.

Miltä tuntuu olla tuollaisella listalla?

– Jotta toiminimellä elinkeinonsa hankkiva pääsee tuolle listalle, työtuntien määrää ei voi laskea. Eikä voi laskea, tehdäänkö töitä arkisin vai viikonloppuisin, Mäkelä vastaa.

Keskipohjanmaan levikkialueen vauraimpien listalta tutuksi ovat ovat tulleet syksystä toiseen Teerijärvellä pakkausmateriaaleja valmistavan Rani Plastin omistajasisaruksetMikael Ahlbäck ja Ulrika Ahlbäck.

Viime vuonna molemmat kuittasivat ansiotuloinakin mukavat 287 000 (Mikael) ja 173 000 euroa (Ulrika). Varsinaisen tilin sisarukset kuitenkin tekivät pääomatuloilla, joita molemmille kertyi yli kaksi miljoonaa euroa.

Paljon rahaa, mutta lähes tuplasti enemmän pääomatuloja kuittasi Sievissä Scanfilin perustaja Jorma J. Takanen, lähes 4,5 miljoonaa euroa. Sen päälle vielä ansiotuloja karvan alle puoli miljoonaa.

Mikael Ahlbäck on rutinoitunut vastaamaan tulojaan koskeviin kysymyksiin. Verotietojen julkaisemiseen hän on tottunut, mutta käytännön varsinainen ”fani” hän ei ole.

– Eiköhän tämä ole aikansa elänyt tapa. Eihän käsittääkseni missään päin maailmaa tehdä näin. Olen tottunut viimeiset kymmenen vuotta olemaan kärkipäässä. Onko sillä edes uutisarvoakaan?, Ahlbäckin mediakritiikki kuuluu.

Toisaalta...

– Porukka myös olettaa, että olen listalla. Jos en olisi, ihmeteltäisiin, että nyt menee huonosti, Ahlbäck naurahtaa.