Paikallisuutiset

Koti Kalajoelle vai Ylivieskaan? Kalajoella perhe maksaa lähes 1 400 vähemmän veroa ensi vuonna – Muusikkoperheelle veroprosentilla ei ollut merkitystä

Kalajokinen työikäinen maksaa ensi vuonna noin 700 euroa vähemmän kuntaveroa vuodessa kuin ylivieskalainen.

Ensi vuonna Kalajoella on kaksi prosenttiyksikköä alhaisempi tuloveroprosentti kuin Ylivieskassa. Tämä yhdistettynä merikaupungin palveluihin sekä etätyön yhdistämiseen, tekee Kalajoesta houkuttelevan vaihtoehdon.

Ensi vuonna Ylivieskan tuloveroprosentti on 23 ja Kalajoen 21.

– Karkeasti voi sanoa, että noin 3 000 euroa kuussa tienaava työikäinen saa Kalajoen erinomaiset palvelut käyttöönsä maksamalla noin 700 euroa vähemmän kuntaveroa vuodessa, Kalajoen kaupungin talousjohtajaPirjo Männistö sanoo.

Männistö teki laskelman juttua varten Keskipohjanmaan pyynnöstä. Vertailu on tehty Veronmaksajien keskusliiton tapaan tarkastellen pelkkää kuntaveroa.

Pojat jaksavat edelleen ihmetellä, kun maantiellä kulkee traktoreita, vaikka niitä menee kymmenittäin päivässä ohi. Anna-Julia Peippo

Vertailu on tehty laskennallisella efektiivisellä veroasteella, jossa ei ole enää mukana valtion verot. Efektiivinen veroaste jää Kalajoelle alle 14:n mutta lähenee 16:tta Ylivieskassa.

Alempi veroprosentti tuntuu varsinkin suurituloisten kukkarossa. 5 000 euroa kuussa tienaava maksaa Kalajoella yli 1 000 euroa vähemmän kuntaveroa vuositasolla.

70-vuotias eläkeläinen puolestaan maksaa Kalajoella vuodessa yli 600 euroa vähemmän kuntaveroa kuin Ylivieskassa.

Jos kyseessä on perhe, jonka vuositulot ovat 82 050 euroa vuodessa, perhe maksaa tuloveroprosentilla 21 kunnallisveroa 14 145 euroa vuodessa. Tuloveroprosentilla 23 kunnallisverojen osuus on jo 15 503 euroa.

Jos vähennyksiä ja muita veroja ei oteta huomioon, perhe maksaa Ylivieskaan 1 358 euroa enemmän veroja vuodessa kuin Kalajoelle.

Kalajoella ei ole selvitetty tarkkaan, mistä kunnista paikkakunnalle muutetaan. Kalajoki ja Ylivieska ovat seudun harvoja muuttovoittokuntia, ja niihin muutetaan naapurikunnista mutta myös kauempaa.

– Kalajoella oli alkuvuonna avoinna paljon työpaikkoja. Täällä on myös monia aloja, joihin korona-aika ei ole niin paljon vaikuttanut, sanoo markkinointivastaavaAnne Tullila.

Kalajoelle myös muuttaa asumaan ulkomaalaisia, varsinkin venäläisiä, jotka ovat töissä Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla. Korona-aikana Hiekkasärkille puolestaan on muuttanut asumaan etätyön tekijöitä.

Asukasluvun eteen on tehty Kalajoella kovasti töitä. Uudet työpaikat ja uudet yritykset on kirjattu kaupungin strategiaan, Tullila muistuttaa.

Suurin syy muuttoon on uusi työpaikka.

– Tuloveroprosentti on yksi kriteeri muiden joukossa. Osa laskee hyvinkin taloudellisesti ja osa arvottaa sopivaa asuntoa, harrastusmahdollisuuksia tai lasten kouluja, Tullila sanoo.

Kalajoella autetaan muuttajia kädestä pitäen esimerkiksi etsimällä puolisolle työtä tai järjestämällä tutustumisia päiväkotiin. Tätäkin tarkoitusta varten toimivat hyvin alkusyksyllä Kalajoen uudesta päiväkodista ja yhtenäiskoulusta tehdyt videot sekä Kodiksi Kalajoki -sivusto.

– Tärkeää ei ole vain vetovoima vaan se, että kaupungin palveluilla on merkitystä ja että saamme ihmiset pysymään Kalajoella.

Anna-Julia Peippo jaLasse Kauttoovat uusia kalajokisia, sillä he muuttivat elokuussa kahden pikkupoikansa kanssa Pirkanmaalta Kalajoelle.

– Ylivieska ja Kalajoki olivat molemmat potentiaalisia vaihtoehtoja, kun ryhdyimme etsimään meille kotia, Lasse Kautto kertoo.

Anna-Julia Peippo on syntyisin Ylivieskasta ja sai paikan Ylivieskan seudun musiikkiopiston viulunsoiton opettajana Kalajoella ja Pyhäjoella. Kautto on freelance-muusikko sekä tuntiopettaja Ylivieskan kansalaisopistossa.

– Olen aina ollut kotiseuturakas ihminen, ja kun oman alan työtä oli tarjolla, ajattelimme muuttaa, Peippo kertoo.

Peippo oli asunut Tampereella ja Nokialla 14 vuotta ja sitä ennen Lahdessa 5 vuotta. Lohjalta syntyisin oleva Kautto asui Pirkanmaalla kolmisenkymmentä vuotta mutta Pohjois-Pohjanmaa on hänelle tuttua seutua, sillä hänen äitinsä on syntyisin Kärsämäeltä.

– Ajatuksena oli, että tälle seudulle oli mukava ja helppo tulla. Täällä ovat pienten poikien isovanhemmat lähellä, Kautto kertoo.

Tuloveroprosentti ei ollut ratkaiseva tekijä valinnassa Kalajoen ja Ylivieskan välillä.

– Tiesimme lähtökohtaisesti, että Kalajoella on alhaisempi tuloveroprosentti kuin Ylivieskassa, mutta sillä ei ollut merkitystä, Anna-Julia Peippo sanoo.

Perhe tarvitsi melko nopealla aikataululla vuokra-asunnon, ja sopiva löytyi Kalajoen Pitkäsenkylältä isosta omakotitalosta.

Vuokraisäntä vieläpä rakensi pihaan portin, mikä lisää lasten turvallisuutta. Juhana on viisivuotias ja Joonatan pian kolmevuotias.

– Tässä on maalaismaisema ympärillä mutta silti pääsee muutamassa minuutissa keskustaan. Pojat jaksavat edelleen ihmetellä, kun maantiellä kulkee traktoreita, vaikka niitä menee kymmenittäin päivässä ohi, Anna-Julia Peippo sanoo.

Vaikka perhe onkin asettunut nyt Kalajoelle, he ovat avoimia sen suhteen, mistä oma koti lopulta löytyy.

– Nyt minulla on lyhyt matka työpaikalle ja pikkupojat ovat nauttineet, kun Kalajoella on mukavia leikkipuistoja. Elokuussa ehdimme myös pikkuisen nauttia rantaelämästä, Peippo kertoo.

Asuessaan Pirkanmaalla molemmat tiesivät, että he tulevat asumaan muuallakin kuin Nokialla.

– Kun olemme miettineet meidän tulevaa kotia, harrastusmahdollisuuksia on kartoitettu kulttuurin ja urheilun osalta, ja niillä on painoarvoa paikkakunnan valinnassa, Kautto sanoo.