Kokkola-lehti

Kuntaliitossakin äimistellään valtion avokätisiä koronatukia – Pääekonomisti Minna Punakallio: ”Aivan historiallisen poikkeuksellista kunta–valtio-suhteessa.”

Kuntien etujen perään katsovan Kuntaliiton ja Suomen valtion suhde on rakenteellisesti jännitteinen. Kunnissa on iät ja ajat katsottu valtion sysäävän kunnille aina vain uusia tehtäviä, joiden rahoittaminen jää kuntien vastuulle.

Koronavuosi 2020 on toista maata. Niin kunnissa kuinKuntaliitossa oltiin vielä keväällä syvästi huolissaan koronan vaikutuksista kuntien muutenkin tiukoilla olevaan talouteen. Nyt kun vuotta on jäljellä enää viikon verran yli kuukauden, tilanne näyttää tyystin toiselta.

Helsingin Sanomat selvitytti kuntienvaltionosuuksina saamat koronatuet viime viikolla (17.11.) julkaistussa jutussa. Valtionosuuksina rahaa on suunnattu kunnille puolitoista miljardia euroa. Sen päälle toinen mokoma muita tukia eli yhteensä noin kolme miljardia euroa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Toistaiseksi koronasta aiheutuneet kustannukset ovat jääneet reippaasti alle kolmen miljardin euron. Toisaalta tartuntatilanne on viime viikkoina ja aivan viime päivinäkin pahentunut jatkuvasti. Loppulaskua ei tällä hetkellä tiedä kukaan.

Kyllä tässä vaiheessa voiantaa kiitettävän arvosanan. Maria Sorvisto Ylivieskan kaupunginjohtaja

Tähän saakka asiat ovat menneet kuntatalouden kannalta kuitenkin reippaasti yli odotusten.

– Täytyy sanoa, että kyllä tämä on aivan historiallisen poikkeuksellista kunta–valtio-suhteessa. Hyvin usein kuntiin on tullut korkeintaan laskennallisia säästöjä, joita valtio katsoo tehneensä. Nyt on tullut ihan suoraa rahaa. Se on hyvin poikkeuksellista. Ei varmasti koskaan ole nähty tällaista vuotta, Kuntaliiton pääekonomistiMinna Punakallio sanoo suoraan.

Ylivieskan kaupunginjohtajaMaria Sorvisto antaa hänkin tunnustusta valtioin toimille.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kyllä tässä vaiheessa voi antaa kiitettävän arvosanan. Keväällä oli vielä huolta, kun ensimmäiset tukipaketit eivät vielä koskeneet kuntia. Siinä vaiheessa oli vielä vähän sellaista fiilistä, että joudummeko pärjäämäänjaxuhaleilla ja tsemppipeukuilla. Lopputulos on kuitenkin kiitettävän arvoinen, Sorvisto sanoo.

Kuinka hyvin erilaiset tuet ovat kohdistuneet erilaisissa tartuntatilanteissa oleviin kuntiin, on oma juttunsa. Kokonaiskuva on joka tapauksessa selvä.

– Kyllä valtion tuet kattavat tänä vuonna tuntuvasti koronan aiheuttamia taloudellisia menetyksiä. Ne korvataan kyllä ihan mallikkaasti, Minna Punakallio sanoo.

Punakallion mukaan valtionosuuksiin tuli tälle vuodelle hieman ”ekstraa”.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Ensi vuodelle kuntatalouteen ei voida myöntää niin mittavasti yleisiä valtionosuuksia, kun valtiota sitoo menokehys.

Kaiken kaikkiaan kunnille siis tulee valtiolta erilaisia tukia yhteensä kolmen miljardin euron edestä. Kuntaliitto itse arvioi budjettiriihen alla kuntatalouteen syntyvän koronan vuoksi 1,7 miljardin euron suuruinen vaje. Se siis korvataan reippaasti – ja ylikin.

– Kyllä se korvaa koronatappioita tuntuvasti. Vielä ei tosin tiedetä varmasti kuinka paljon menetyksiä tulee. Tilastoja ei vielä ole, mutta kyllä meidän arvioimamme menetykset katetaan reippaasti, Punakallio toteaa.

Koronatukien maksaminen kunnille valtionosuuksina on ollut tavallaan hehtaaripyssy, ei ainakaan mikään täsmäase.

Erittäin monissa Suomen kunnissakoronatapausten määrä ei ole yltänyt THL:n koronakartalle eli tapauksia on alle viisi.

Keskipohjanmaan levikkialueella esimerkiksi Ylivieskan koronaan liittyvää valtionosuustuki on tällä hetkellä 400 000 euroa jokaista todettua tartuntaa kohden. Kokkolassa summa on noin 320 000 euroa tartuntaa kohden. Tilanne voi luonnollisesti muuttua joka päivä eli suhteellinen koronatuki pienenee jokaisen uuden tartunnan myötä.

Vaasan sairaanhoitopiirin puolella tilanne on aivan erilainen. Esimerkiksi Luodossa valtionosuus per tartunta jää alle 30 000 euron. Vaasassa, jossa tartunnat ryöpsähtivät leviämisvaiheen tasolle yhtä tartuntaa kohden rahaa on tullut vain hieman yli 23 000 euroa.

Valtion poikkeuksellisen suuri koronatuki on osaltaan vaikuttanut siihen, ettävain 39 kuntaa nosti tuloveroprosenttia ensi vuodeksi. Edellisenä vuonna korottajia oli 53.

– Ihan yksiselitteisesti kuntien kommenteissa tuli vastaan, että koronatuet vaikuttivat asiaan eli veroprosentteja ei tarvinnut nostaa. Lisäksi kuluvan vuoden talousennuste on mennyt parempaan suuntaan. Voi taustalla olla myös kuntavaalien läheisyys, mutta se ei ainakaan niin voimakkaasti näy, Minna Punakallio toteaa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä