Paikallisuutiset

Puun pienpoltosta syntyvien haitallisten päästöjen vähentämiseen tarvitaan ratkaisuja  – Ylivieskalainen keksijä kiinnostui savukaasuista palomiehen työssä

Uusille tulisijoille on tulossa hiukkaspäästörajat. EU:n ekosuunnitteludirektiivin ulkopuolelle jäävät puukiukaat. Ongelmana on, että vanhoja takkoja ja puukiukaita uusitaan hitaasti.

Puun pienpoltosta syntyviä päästöjä ryhdytään vähentämään myös kansallisin toimenpitein.

– Puun polttoa ei olla kieltämässä, sanoo erityisasiantuntija, ympäristötekniikan DIKatja Ohtonen ympäristöministeriöstä.

Päästöjen vähentämiseksi tulisijojen käyttäjiä ohjataan hyvissä puunpolttotavoissa. On myös tärkeää lisätä tietoisuutta puunpolton ympäristövaikutuksista.

Puun pienpolton on arvioitu olevan suurin pienhiukkasten päästölähde Suomessa. Päästöjä syntyy, kun puuta poltetaan kodin tulisijoissa ja puukiukaissa.

– Hyvillä polttotavoilla tarkoitetaan muun muassa sitä, että poltetaan vain kuivaa ja puhdasta puuta. Roskia ei tule polttaa lainkaan, Ohtonen muistuttaa.

Puun pienpolton päästöt aiheuttavat terveyshaittoja.

On arvioitu, että altistuminen suomalaisten pientalojen tulisijojen käytöstä peräisin oleville pienhiukkasille aiheuttaa Suomessa noin 200 ennenaikaista kuolemaa vuosittain.

– Lisäksi puunpoltossa syntyy ilmastoa lämmittäviä nokipäästöjä ja puun korjaaminen metsästä vaikuttaa hiilinieluihin, joten puulämmitys ei myöskään ole ilmastoneutraalia, Ohtonen sanoo.

Ympäristöterveyshyödyt ovat suurimmat, jos puunpolton pienhiukkaspäästöjä saadaan vähennyttyä etenkin taajaan asutuilla alueilla.

Tulevaisuudessa uusilta tulisijoilta vaaditaan pienempiä päästöjä, sillä vuosina 2020–2022 voimaan tulevan EU:n ekosuunnitteludirektiivin nojalla annetuissa komission asetuksissa määritellään uusille tulisijoille ja kattiloille muun muassa hiukkaspäästörajat.

– Valmistajan on oltava tietoinen kaikkien uusien laitteiden päästötasosta, ja näin kuluttajakin saa tietoa päästöistä uutta tulisijaa tai kattilaa hankkiessaan, Ohtonen sanoo.

Asetukset eivät kuitenkaan koske puukiukaita, eli puukiukaat jäävät tämän sääntelyn ulkopuolelle ainakin tässä vaiheessa.

Suomessa ongelmana ovat vanhat puukiukaat.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että vanhat puukiukaat ovat merkittävä pienhiukkasten ja mustan hiilen päästölähde.

– Näin ollen kannustetaan muun viestinnän keinoin ihmisiä vaihtamaan vanhat puukiukaat uudempiin ja vähäpäästöisempiin kiukaisiin, Ohtonen sanoo.

Itä-Suomen yliopiston vetämässä hankkeessa on kehitteillä vapaaehtoinen puukiukaiden päästömerkki, jonka avulla kuluttaja osaisi ostaa vähäpäästöisen puukiukaan.

Muiden päästölähteiden kuten energiantuotannon, teollisuuden tai liikenteen päästöt vähenevät muun muassa EU-sääntelyn myötä, joten puun pienpolton päästöjen suhteellinen merkitys etenkin pienhiukkaspäästölähteenä kasvaa.

– Tästä syystä pienpolton päästöihin etsitään jatkuvasti ratkaisuja viestinnän, laitetekniikan ja ennaltaehkäisyn keinoista, Ohtonen sanoo.

Keinot on listattu Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030:aan ja toimenpiteitä toteutetaan pitkäjänteisesti ja vaiheittain.

Kansallisen ilmansuojeluohjelma 2030:n toimeenpanon vetovastuu on ympäristöministeriössä. Toimeenpanoon liittyen on perustettu Pienpolton teemaryhmä, johon Katja Ohtonen kuuluu.

Teemaryhmän tehtävänä on edistää ilmansuojeluohjelman toimenpiteitä puun pienpoltosta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi. Teemaryhmässä on jäseniä laajasti eri asiantuntijatahoista, kuten ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira, THL, Suomen ympäristökeskus, Nuohousalan keskusliitto, Motiva ja Kuntaliitto.