sunnuntai 18.4.2021 | 14:28
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Jouni Nikulan kolumni: Kokkolalainen Nuppu Uusitalo on hyvä esimerkki hevimetallin aseman isosta muutoksesta – Alan uskoa siihen, että kitaramusiikilla on sittenkin tulevaisuus

Su 14.2.2021 klo 06:30

Torstain vastaisena yönä unessa keskustelin Maustetyttöjen kitaristin Anna Karjalaisen kanssa. Olimme liikuttavan yksimielisiä siitä, kuinka hevimusiikin asema on tällä vuosituhannella muljahtanut navalta toiselle.

En tiedä, miksi Karjalainen oli unessani tai kuunteleeko hän edes heviä, mutta moni muu kuuntelee.

Viime viikon lauantaina Keskipohjanmaassa kerrottiin 16-vuotiaasta Nuppu Uusitalosta, joka oli vaihtanut viulun sähkökitaraan. Videolla Uusitalo soitti Metallican ja Iron Maidenin klassikkoja.

Toistaiseksi komppikäsi totteli viulun jousta ketterämmin kuin plektraa, mutta Wasted Yearsin alkuriffi sai hurmosta aikaiseksi aamupalapöydässämme. Syyn voi tiivistää niihin kuuteen albumiin, joiden kannet oli kiinnitetty Uusitalon huoneen seinälle: Iron Maiden, The Number of the Beast, Piece of Mind, Powerslave, Somewhere in Time ja Seventh Son of a Seventh Son.

Lisäisin listaan vielä Killersin, mutta silloin täydellinen symmetria seinällä menisi rikki.

Kasvattajana olen yrittänyt noudattaa ainakin yhtä kaavaa: älä tuputa omia lapsuus- ja nuoruussuosikkejasi jälkikasvullesi. Se olisi noloa. Musiikki pitää löytää itse.

Voi luottaa siihen, että tietyt levyt vain jaksavat nousta esille vuosikymmenestä toiseen.

Vielä viime vuoden lopulla en osannut mitenkään kuvitella, että helmikuussa 2021 tokaluokkalainen poikani haaveilee Iron Maidenin Seventh Son of a Seventh Son -levystä ja pyörittää livenä harvemmin kuultua Deja-Vu -kappaletta soittimessaan Somewhere in Timen kansilehteä tuijotellen.

Kun polvi toisensa jälkeen liimaa samat levyt seinälle ja soittimeensa, kertoo se jostain ainutlaatuisesta osumatarkkuudesta. Meillä sähkökitaraankin tartuttiin juuri Maidenin kultakauden ansiosta.

Isänä voin vain nyökytellä tuttujen rallien tahdissa ja huolehtia siitä, että Brave New Worldin jälkeiset laiskanpulskeat levytykset pysyvät piilossa varastojen perukoilla.

En halua tappaa innostusta huonolla musiikilla.

Kun juttelin Anna Karjalaisen kanssa, puhuimme hevistä ennen ja nyt.

Tajusimme, että enää heviä ei pidetä liimaahaistelevien koulukiusaajien kapinana. Eikä Iron Maiden -fanin farkkutakki automaattisesti haise tupakalle ja hengitys moponbensalle. Klassinen hevimetalli on Nuppu Uusitalon kaltaisten, musiikillisesti koulutettujen ja niin sanotusti tavallisten perheiden lasten juttu.

Samalla olen alkanut uskoa siihen, että kitaramusiikilla saattaa sittenkin olla tulevaisuus.

Yksi uuden tulemisen pioneereista on Super Bowl -seremoniassa viime sunnuntaina esiintynyt R&B-artisti H.E.R. Kun 23-vuotias nainen vetäisi upean laulutulkintansa keskellä vieläkin upeamman kitarasoolon, koneella koodattu spottaripoppi alkoi tuntua pystyyn kuolleen päivittyneeltä.

Jos Iron Maiden ei muutu koskaan, muoti onneksi muuttuu.

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »