Lähestyvien vaalien vaalitoimitsijoista on kannettu huolta. Monella toimitsijalla on jo ikää, ja julkisuudessa on kyselty, mistä saadaan tilalle yhtä sitoutuneita ja innokkaita henkilöitä tehtäviä hoitamaan. En ole koskaan ollut minkään puolueen jäsen, mutta niin vain tuli vaalitoimitsijana työskenneltyä parit vaalit iloisella 1990-luvulla. Kannustan kaikkia hakeutumaan hommaan, se on mielenkiintoista – ja hauskaa.

Kun Kokkolaan perustettiin vihreät, kävin perustavassa kokouksessa mutta en lähtenyt mukaan poliittiseen toimintaan enkä sen puoleen liittynyt puolueeseenkaan. Niinpä yllätyin kovasti, kun minulle soitettiin ja pyydettiin vaalitoimitsijaksi vihreiden mandaatilta. Kieltäydyin kohteliaasti vedoten siihen, että en ole mukana missään puolueessa, mutta soittajapa jatkoi suostuttelua; kun kerta kaikkiaan kellään ei nyt ollut aikaa moiseen ryhtyä. Minun tarvitsisi vain istua jossain koululla vaalipäivänä ja leimailla äänestyslippuja. Mikäpä tuossa - myönnyin – voisihan sitä sunnuntain huonomminkin viettää.

Yllätys olikin kova, kun sain työlistat postissa. Minut oli liitetty neljän hengen vaalitoimitsijaporukkaan, joka kiertäisi kaupungin vanhainkodit ja sairaalat. Yksi toimitsijoista edusti RKP:tä ja turvasi, että palvelua tarjottiin kahdella kielellä. Sain vaihdettua uutistoimittajan työvuorot iltapainotteiseksi, joten aamusta kierrettiin myöhään iltapäivään vaalilippujen kanssa ja illaksi menin töihin. Iltavuorolaisena sain vastaanottaa tyytymättömän pienpuolueen edustajan juttuvinkin siitä, ettei heidän edustajiaan ollut valittu vaalitoimitsijoiksi. En viitsinyt mainita, missä hommissa minun aamuni ja päiväni oli kulunut.

Olin vaalitoimitsijana kahdet tai kolmet vaalit, ja työstä on pelkästään hyviä muistoja. Opin kunnioittamaan iäkkäiden ihmisten oikeutta äänestää, monella oli kyse velvollisuudesta isänmaata ja sen demokratiaa kohtaan. Loukkaannuin suuresti ivallisista heitoista, joissa kyseenalaistettiin vanhusten kyky äänestää. Työssäni kävi selväksi myös, että minkäänlaiseen vaalivilppiin ei ollut mahdollisuutta. Sairaalan teho-osasto jännitti ensikertalaista, mutta sielläkin toimitsijat jaksettiin ottaa ystävällisesti vastaan, vaikka eräänkin äänestäjän elämän tiimalasissa hiekka oli käymässä loppuun. Päivystyksessä lukutaidoton potilas kailotti kovalla äänellä, kenen numeron äänestyslippuun piirtäisi lueteltuani presidenttiehdokkaiden nimet ja numerot. Sitä en muista, kenet valitsi.