tiistai 2.3.2021 | 18:44
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Artikkeli

Keskipohjanmaan pääkirjoitus: Suomen rokotusjärjestyksestä voi keskustella, mutta etelän ahneus tuntuu epäoikeudenmukaiselta

Tiina Ojutkangas
Ma 22.2.2021 klo 20:00

Rokottamisjärjestys on puhuttanut jo tähänkin asti. Mikä on oikea ja oikeudenmukainen järjestys? Rokotteet ovat koronapandemian selättämisessä tärkeä etappi. Niin ovat myös viranomaisten, lain ja hallituksen päätöksillä tehtävät ratkaisut ja kansalaisten halu noudattaa ohjeita.

Suomen rokotusjärjestyksen tavoitteena on vähentää vakavia tautitapauksia, ennenaikaisia kuolemia ja elinvuosien menetystä sekä ylläpitää terveydenhuollon kantokykyä. Valittu rokotusjärjestys tukee näitä tavoitteita. Valtioneuvosto on päättänyt Suomen rokotusjärjestyksestä 22.12.2020 antamallaan asetuksella. THL:n tehtävänä on täsmentää rokotusjärjestystä tarkemmaksi muun muassa iän, riskitekijöiden ja vakavalle taudille alttiuden perusteella. Tämän vuoksi THL on tehnyt rokotusjärjestyksestä tarkemman suosituksen.

Viime päivinä on esiintynyt mielenkiintoa rokotusjärjestyksen muuttamiseen. Sillä asialla oli perjantaina SDP:n entinen puheenjohtaja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaa Antti Rinne ja samaa rataa jatkoi Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan lauantaina. Helsingissä ja Uudellamaalla ollaankin nyt hanakoita ratkaisemaan rokotteiden saanti siten, että pääkaupunkiseutu rokotetaan ensin ja muut odottavat kiltisti. Tämä on kärjistys, mutta siltä keskustelu on viime päivinä tuntunut.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek vaikutti viikonlopun haastatteluissa kannattavan ajatusta, että koronarokottamisen järjestystä pohditaan uudelleen tartuntatilanteen alueellisen kehityksen perusteella. Hänen mukaansa aiheesta on syytä käydä perusteellinen keskustelu, mutta rokotusjärjestyksen muuttaminen ei silti vielä tule kyseeseen.

On selvää, että pääkaupunkiseudulla on eniten ihmisiä tiiviillä alueella ja varmasti riskit ovat suuria verrattuna harvaan asuttuihin seutuihin. Koronatilanne vaihtelee kuitenkin paikkakunnittain ja sairaanhoitopiireittäin. Tilanteet myös vaihtuvat nopeasti ja alhaisen koronailmaantuvuuden kunnasta saattaa olla hyvin lyhyt matka niin naapurimaakuntaan kuin tautiryppääseen.

Rokotusten järjestäminen näyttää nykytoimillakin hankalalta, kun rokotteita ei ole riittävästi. Jos rokotusjärjestystä muutettaisiin, miten se pystyttäisiin toteuttamaan sellaisella tavalla, jonka perustelut ovat ihmisten ymmärrettävissä. Ehdottomasti ei ole syytä lietsoa vastakkainasettelua, mutta rokotusten puolustamiseen maakunnissa ei tarvitse olla aluepolitiikan harrastaja. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta hyvin vakavassa asiassa.

Alkuperäisissä suunnitelmissa mistään alueellisista tai ammattiin perustuvista kriteereistä ei ole puhuttu eikä rokotusjärjestyksen muuttaminen ole yksinkertainen asia. Tiettyjen ammattien edustajat ovat hankalassa tilanteessa ja esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisten rokottaminen ensivaiheessa oli täysin oikein. Muitakin ammatteja, joissa rokotukselle olisi nopeasti tarvetta, löytyy.

Tällä hetkellä valtioneuvoston asetus perustuu lääketieteellisiin riskiryhmiin. Mitä muuta rokotusjärjestyksen muuttaminen edellyttäisi kuin perusteellista keskustelua yhteiskunnassa?

Meidän alueellamme ihmisten henki ja terveys, työpaikkojen säilyminen ja yrityselämän toimiminen ovat yhtä tärkeitä kuin missä tahansa muualla. Suhteellisen hyvä koronatilanne johtuu myös siitä, miten hyvin paikallisesti on osattu hoitaa asiat. Pääministeri Sanna Marin kannusti sunnuntain Pääministerin haastattelutunnilla (21.2.) keskusteluun aiheesta. Täällä ollaan valmiina keskustelemaan. Etelän ahneus tuntuu epäoikeudenmukaiselta.

Rokotusten puolustamiseen Suomen maakunnissa ei tarvitse olla aluepolitiikan harrastaja.

#

Kommentoi 1 Kommentti

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »