Paikallisuutiset

Koronasta ja etätöistä vastavirta muuttoliikkeen megatrendeille – edelleen suuret ovat ja pysyvät suurina, mutta Lestijärven kaltaisten pienten kuntien suhteellinen asema on parantunut, Kalajoella on myös monta ässää hihassa

Muutama viikko tasan vuosi sitten (17.4.2020)Keskipohjanmaassa julkaistiin juttu jossa käsiteltiin koronaepidemian mahdollisia vaikutuksia aluekehitykseen.

Hyvissä ajoin oltiin liikenteessä, sillä koronataistelun valtakunnallisesta julistamisesta oli kulunut tuolloin aikaa vasta runsas kuukausi.

Ajan merkit olivat kuitenkin ilmassa. Niin rohkeni arvioida Lestijärven kunnanjohtajaEsko Ahonen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Koronatilanteessa konkretisoituu, että ihmiset haluavat olla omassa rauhassa – korona myös opettaa olemaan omassa rauhassa. Uskon, että Lestijärvellä on nyt monessakin mielessä myönteinen tulevaisuus, Ahonen totesi.

Mehän olemme pärjänneet helkkarin hyvin! Esko Ahonen Lestijärven kunnanjohtaja

Jatkoi sitten analyysiään kuin markkinamies konsanaan:

– Meillä on väljyyttä, meillä on rauhallisuutta, meillä on luontoa ja ennen kaikkea meillä on etätyöhön erinomaiset (valokuituverkko) mahdollisuudet.

Vuosi on kulunut. Miltä näyttävät tilastot? Keskipohjanmaan vaikutusalueella on tasan neljä (4) kuntaa, joihin on muuttanut muista kunnista enemmän ihmisiä enemmän kuin siirtynyt toiseen kuntaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Suurin absoluuttinen lukema on Luodolla. Noin viiden ja puolen tuhannen asukkaan (viime vuoden lopussa 5 536) kuntaan muutti viime vuonna 35 ihmistä enemmän kuin lähti.

Suhteellisesti kovin lukema löytyy... Aivan oikein, Lestijärveltä. Piskuisessa kunnassa luvut eivät tietysti voi olla isoja, mutta suhteessa kunnan väkilukuun (722) kymmenen (10) plussalla on kova suoritus.

– Mehän olemme pärjänneet helkkarin hyvin!, Ahonen innostuu luvun kuullessaan.

Lestijärven kunnanjohtaja Esko Ahonen on tyytyväinen Lestijärven 10 hengen nettomuuttuvoittoon muista kunnista.
Lestijärven kunnanjohtaja Esko Ahonen on tyytyväinen Lestijärven 10 hengen nettomuuttuvoittoon muista kunnista. Kuva: Jukka Lehojärvi

Ei toisaalta ole yllättynytkään.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kyllä minä uskon, että koronalla ja etätöiden lisääntymisellä siitä johtuen on ollut merkitystä. Juuri tätä osaltani ennakoin viime vuonna. Pääkaupunkiseudulta ja kasvukeskuksista tapahtuu liikehdintää päinvastoin kuin me olemme tottuneet.

Siinä kesällä eläköityvä Ahonen on oikeassa. Muuttotappio kuntien välisissä muutoissa oli viime vuonna suurin Helsingissä (983 henkeä) ja Espoossa (682). Kyse on ns. megatrendin vastaisista luvuista.

Kalajoki kuuluu monella mittarilla viime vuosien menestyjäkuntiin. Ihan niin kuin Keskipohjanmaassa äskettäin kerrottiin. Se näkyy myös nettomuuttotilastoissa, jossa Kalajoki on 11 plussalla.

Kolmas positiivisen tuloksen kirjannut Keskipohjanmaan vaikutusalueen kunta on Alavieska, jonne muutti viime vuonna yksi (1) ihminen enemmän kuin kimpsunsa ja kampsunsa pakanneita oli.

 aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro.
aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro. Kuva: Outi Levä

Vajaa vuosi sitten aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntijaTimo Aro ei vielä rohjennut ennakoida koronan vaikutuksia aluekehitykseen.

Nyt pohja arvioille on vahvempi kun käytössä ovat Tilastokeskuksen tiedot vuodesta 2020. Muutosta todellakin on tapahtunut. Aro kertoo, että vuosina 2015–2019 muuttovoittoa sai vuosittain noin 50 kuntaa.

– Vuonna 2020 muuttovoittoisten kuntien määrä maan sisäisessä muuttoliikkeessä nousi yli sadan eli yli kaksinkertaistui viiteen edelliseen vuoteen verrattuna. Se myös hajautui paljon tasaisemmin ympäri Suomea.

Ulottui siis aina Lestijärvelle ja Alavieskaan saakka.

– Jopa sellaisia paikkakuntia, jotka eivät vuosikymmeniin olleet saaneet muuttovoittoa tai väestön lisäystä nousivat vuonna 2020 esille. Ne olivat usein isoja mökkikuntia tai matkailukeskittymiä, joissa on poikkeuksellisen paljon matkailuun liittyvää infraa ja palveluita.

Viimeksi mainittua tunnetusti on runsaasti Kalajoella.

Aron mielestä on selvää, että tämän kehityksen taustalla on yksi tekijä, joista toinen on syy ja toinen seuraus: korona ja etätyöt.

Aluekehityksenkokonaistilanteeseen ei yhden vuoden – etätöiden vakiintumisen myötä tosin pysyväksikin jäävä – muutos Aron mukaan vaikuta.

Muuttoliikkeen päävirrat suuntautuvat suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille, erityisesti eräisiin maakuntakeskuksiin ja niiden kehysalueille.

– Päävirtojen rinnalla näkyy vuonna 2020 kuitenkin vastavirta tai vastakaupungistuminen, joka oli paljon voimakkaampaa kuin edellisten viiden vuoden aikana, Aro huomauttaa.

Suuret siis joka tapauksissa pysyvät suurina, mutta pienet tai ”vähemmän suuret” saattavat saada enemmän kuin aikaisemmin.

– Ei se varmaan isoa kuvaa muuta, mutta kyllä se tuo paljon enemmän värisävyjä ja vivahteita kokonaisuuteen. Kun ihmiset tekevät asumiseen ja paikkaan liittyvää valintaa, siellä valintojen kentällä on paljon enemmän vaihtoehtoja. Ne vaihtoehdot ulottuvat kauemmaksi kuin ovat aikaisemmin ulottuneet. On helppo olettaa, että tämä kehitys jatkuu, Aro sanoo.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä