Paikallisuutiset

Uudelleenjulkaisu: Näkikö rovaniemeläinen Petri Männikkö Kokkolan Seurahuoneella Elsi-kummituksen? ­– Mitä näyttivät pietarsaarelaisen Heli Kivistön aavemittarit?

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Keskipohjanmaassa 7.2.2021.

Vastaus hieman välttelee kohtisuoraa kohtaamista kysymyksen kanssa.

– Minä uskon mitä näen. Jos täysipäiset ihmiset sanovat nähneensä sen, mikä minä olen sanomaan, että he ovat väärässä, Kokkolan Seurahuoneella 18 vuotta työskennellyt ja toistakymmentä vuotta sitä yrittäjänä johtanutAnne Katajalaaksosanoo.

”Sen” viittaa kummitukseen, haamuun, aaveeseen, henkiolentoon. ”Sillä” on nimikin. Kokkolan Seurahuoneen Elsi-kummitus on noussut vajaan kymmenen viime vuoden aikana hotellin ehkä tunnetuimmaksi ”asukkaaksi”.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Viime aikoina kiinnostus on syystä tai toisesta taas kasvanut.

Tarina kertoo nuoren ja kauniin Elsin toimineen viime vuosituhannen alussa hotellissa sisäkkönä. Rakkaustarina vuonna 1894 perustetun hotellin johtajaan tyssäsi tuon ajan jyrkkiin säätyeroihin. Pettynyt Elsi jäi kuolemansa jälken vaeltamaan hotellissa.

Mistään räyhähengestä ei ole kyse. Elsi ajelee hissillä, kolistelee kattilankansia ja sytyttelee valoja. Herättää huomiota, mutta ei ole ilkeä.

Elsi-aaveelle on rakennettu Kokkolan Seurahuoneen aulaan vastaanottoa vastapäätä oma huone, johon ei ole sisäänkäyntiä. Ainoastaan pieni parveke. Hotellinjohtaja Anne Katajalaakson mukaan kiinnostus Elsiä kohtaan on viime aikoina kasvanut.
Elsi-aaveelle on rakennettu Kokkolan Seurahuoneen aulaan vastaanottoa vastapäätä oma huone, johon ei ole sisäänkäyntiä. Ainoastaan pieni parveke. Hotellinjohtaja Anne Katajalaakson mukaan kiinnostus Elsiä kohtaan on viime aikoina kasvanut. Kuva: Markku Jokela
Elsin kotiparveke.
Elsin kotiparveke. Kuva: Markku Jokela

Ei. Seurahuoneen johtaja ei ole Elsi-aavetta nähnyt. Moni kuitenkin kuulemma on. Joukossa on hotellin työväkeä ja asiakkaita.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Yksi heistä on rovaniemeläinen edustajaPetri Männikkö, joka yöpyi viime syksynä Seurahuoneella. Koki reissullaan kummia.

Männiköstä sen verran, että hän on nyrkkeilyn Suomen mestari ja ammattilaisenakin muutaman matsin ottanut. Barcelonan olympiakisoihin 1992 hän otteli Suomelle maapaikan, mutta ei tullut erinäisten vaiheiden jälkeen valituksi kisoihin.

Männistön pugilistin ura ei kuitenkaan liity millään lailla hänen aavekokemukseensa Kokkolassa.

Se meni seuraavasti.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Menin työpäivän jälkeen huoneeseeni ja nukahdin. Olin unen ja valveen rajamailla kun tunsin, että huoneessa on joku. Avasin silmäni ja näin valkoisiin pukeutuneen vaalean naisen. Sain unenpöpperössä kysyttyä hänen nimeään, mutta vastausta ei tullut, Männikkö kertoo Keskipohjanmaalle.

Sitten olento olikin poissa.

Vielä oudommaksi tilanne muuttui seuraavana aamuna, kun Männikkö meni parturiin. Parturi sai kuulla asiakkaansa asuvan Seurahuoneella. Ns. läpällä heitetty kysymys mahdollisesta kummituksen näkemisestä hätkähdytti. Mikä kummitus, miten parturi saattoi tietää?

Tarina Elsi-aaveesta ei siis ollut sinulle ennestään tuttu?

Männikkö hieman empii...

– Olen kerran aikaisemmin käynyt hotellissa ja ehkä olen Elsistä silloin kuullut. En kyllä enää tarinaa muistanut. Alitajuntaan se on tietysti voinut jäädä.

”Henkisistä asioista” vuonna 1973 syntynyt Männikkö sanoo olevansa kiinnostunut. Tarkentavaan kysymykseen tulee vielä myönteinen kuittaus, että yliluonnolliset eli ns. paranormaalit ilmiötkin kiinnostavat.

Entäpä jos Männikkö koki ns.hypnagogisen hallusinaation? Palaamme siihen aivan kohta.

Heli Kivistö kassakaapin arvoituksen äärellä.
Heli Kivistö kassakaapin arvoituksen äärellä. Kuva: Markku Jokela

Kuten hotellinjohtaja Katajalaaksokin toteaa, kukapa meistä on tuomitsemaan kenenkään kokemuksia oikopäätä vääriksi tai harhanäyiksi.

Tieteelliseen näkökulmaan mennään myöhemmin, mutta sitä ennen ei ehkä ihan äärimmäisten tieteellisten kriteerien mukaiseen tutkimukseen. Tai no, ”tutkimukseen”.

Koronavuosi 2020 muutti lähes kaikkien suomalaisten arkea jollain tavalla. Aikaakin monille saattoi tulla käytettäväksi aikaa enemmän kuin ennen epidemiaa.

Näin kävi pietarsaarelaiselle, viulistinakin tunnetulle,Heli Kivistölle, 42. Hän innostui – innostui oikein kunnolla, voi sanoa – aaveiden tutkimisesta. Yksi tutkimuskohde oli naapurikaupungin kuuluisaksi tullut Elsi-kummitus.

Peruskysymys ensin. Uskotko kummituksiin?

– Uskon.

Millä perusteella?

– En ole nähnyt mitään haamua, mutta minulle on tapahtunut kummallisia asioita. Esimerkiksi Pietarsaaressa yhdessä vanhassa talossa missä äitini asuu tuoli oli kerran siirtynyt keskellä yötä kaikkien nukkuessa keskelle huonetta. Tämä tapahtui joskus nuoruudessa.

Tuolia ei siis Kivistön kokemuksen mukaan kukaan siirtänyt, vaan se siirtyi itsestään. Jos näin todellakin on käynyt, kyse täytyy olla ns. paranormaalista ilmiöstä.

Ja vielä.

– Yhdessä asunnossa kirjat yhtäkkiä tipahtivat hyllystä lattialle. Kyse oli paksuista Tolkienin Taru Sormusten herrasta -kirjoista. Kuulin keittiöön kolinan ja kun menin olohuoneeseen, ne olivat lattialla. Huoneessa ei ollut eläimiä eikä mikään voinut aiheuttaa kirjojen putoamista.

Sitten koronavuosi 2020 sai innostumaan YouTubesta löytyvistä parananormaaleista ilmiöistä kertovista kanavista (Twin Paranormal,The Haunted Side). Pian Kivistö oli Jupe ja Marko KeskitalonAavedata-ryhmän innokas seuraaja. Jopa niin, että kävi viime kesänä Virossa Aavedatan Ghostfest-tapahtumassa, jossa noin 50-henkinen ryhmä vierailiPatarein vankilassa Tallinnassa.

Jupe ja Marko Keskitalon kummitusjahdista on tehty myös MTV Oy:n omistamalla Sub-kanavalla nähtyAaveiden jäljillä -sarja.

Tämä lukko ei aukea. Seurahuoneen ja käsitteeksi nousseen kassakaapin sisältö pysyy arvoituksena.
Tämä lukko ei aukea. Seurahuoneen ja käsitteeksi nousseen kassakaapin sisältö pysyy arvoituksena. Kuva: Markku Jokela

Heli Kivistöä naurattaa makeasti kysymys. Oletko hurahtanut aaveisiin?

– Kyllä minä varmaan olen hurahtanut!

Siinä määrin, että hän tilasi englantilaisesta nettikaupasta (Paranormal Electronics) pari laitetta (EMF-mittari eli sähkökenttäilmaisin ja Parapod-laite) aaveiden tutkimiseen.

– Katsoin sitten olisiko lähiseuduilla paikkoja, joissa voisin näitä laitteita testata. Löysin sitten jutun, jossa kerrottiin Kokkolan Seurahuoneen Elsi-kummituksesta. Ajattelin, että varaan sieltä huoneen viikonlopuksi. Ihan sitä varten, että saisin testailla siellä laitteita.

Kivistö hiippaili luvan perästä Seurahuoneen käytävillä mittauslaitteidensa kanssa.

EMF-mittarin valot alkoivatkin välkkyä. Ensin omassa hotellihuoneessa ja sitten Elsi-kummituksen ohellaSeurahuoneen toiseksi kuuluisuudeksi nousseen lukitun kassakaapin vieressä. Kaappi on ja pysyy edelleenkin tiukasti säpissä.

– Ihan selvästi siellä jotain kyllä on. Se oli huikeata. Kassakaapin vieressä ei ollut tuolloin (mittarin alkaessa vilkkua) ketään muita. Ehkä se Elsi siellä minua seuraili, Kivistö nauraa.

Näyttää valo vihreää. Vaan näyttääkö Elsi-kummituksen liikkeitä? Sitä on miettinyt pietarsaarelainen Heli Kivistö.
Näyttää valo vihreää. Vaan näyttääkö Elsi-kummituksen liikkeitä? Sitä on miettinyt pietarsaarelainen Heli Kivistö. Kuva: Markku Jokela

Ehkä seurasi, ehkä ei... Vaan nyt on aika sukeltaa hieman tylsempään maailmaan. Sellaiseen, joka on vakiintuneiden tieteellisin kriteerien todennettavissa.

Skepsis ry on yhdistys, joka pyrkii edistämään ”tieteeseen ja järkeen perustuvaa käsitystä maailmasta”.

Maailman eri uskontojen käsitykset saattavat olla – ovatkin – joko näennäisessä tai täydellisessä ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan kanssa. Vaan se on oman messunsa asia. Meitä kiinnostavat nyt kummitukset, elsit ja kumppanit.

Skepsiksen puheenjohtajana vuosina 2013–2019 toiminutOtto J. Mäkelä on nykyisin yhdistyksen varapuheenjohtajana. Uskotko sinä, että paranormaaleja ilmiöitä on olemassa?

– Kautta ihmiskunnan historian on uskottu, että tällaisia (paranormaaleja) asioita tapahtuu. Tieteessä ei vaan ole kyse uskon asioista. Kyse on siitä, onko todisteita. Kukaan ei ainakaan ole onnistunut sellaisia osoittamaan. Valitettavasti minun kohdalleni ei ole osunut kertaakaan sellainen ilmiö, josta olisi ollut pakko sanoa, että tämä on paranormaali tapahtuma. Olisi kyllä hyvin kiinnostavaa tutustua sellaiseen.

Näyttää kuin aaveiden bongaaminen olisi viime vuosina lisääntynyt. Ainakin se näkyy enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin julkisuudessa. Subin sarja on tästä yksi esimerkki.

Runsas vuosi sitten syksyllä Valkeakoskella asuva Mika Nikkilä kiersi maata esittelemässä Suomen Aavemetsästäjät -kirjaansa. Nikkilästä ja aavejahdista yleensä oliKeskipohjanmaassa laaja juttu marraskuussa (2.11.) 2019.

Mäkeläkin on tämän noteerannut.

– Asiaan on voimakkaasti vaikuttanut, että siitä on tehty ihan viihdettä nykyään. On ihan selkeästi viihteellisiä ohjelmia, joissa ollaan metsästävinään kummituksia.

Mitä mieltä olet aaveiden tutkimisesta erilaisin mittalaittein?

– Tieteelliseltä kannalta tässä on periaatteellinen ongelma. Tutkitaan tuntematonta ilmiötä mittareilla, mutta ei tarkalleen tiedetä mitä mitataan. Nykyelämässä voidaan sähkömagneettisen kentän mittarein osoittaa vaikka mitä.

– Nykyään meidän teknologiamme on niin vahvasti sähköorientoitunutta, että joka paikassa on sähkökenttiä. Ihminenkin tuottaa pieniä sähkökenttiä ympärilleen, koska kaikenlainen kemia tuottaa sähköä.

Sitten on vielä se perimmäisistä perimmäisin kysymys. Kun jahdataan kummituksia, minkä perässä oikeasti ollaan?

– Ovatko kummitukset jotain sähkömagneettisia ilmiöitä vai mitä ne ovat? Kun kummitusten perusluonne on täysin tuntematon, jollakin satunnaisella mittarilla mittaaminen ei kyllä aivan hirveästi tuota mitään uutta tietoa, Otto J. Mäkelä kysyy ja vastaa.

Mäkelänpointti lienee tullut jo selväksi, mutta tarkennetaan vielä. Jos esittää kysymyksen, onko kummituksia olemassa, myöntävää vastausta ei pystytä tieteellisesti perustelemaan?

–  Ainakaan parhaan tietomme mukaan kummituksista ei ole luotettavia havaintoja. Luotettavuudesta voidaan sitten kiistellä loputtomiin.

Aavemittarin valo välkkyy vihreää, kun Heli Kivistö istuu Seurahuoneen kuuluisan lukitun kassakaapin vieressä.
Aavemittarin valo välkkyy vihreää, kun Heli Kivistö istuu Seurahuoneen kuuluisan lukitun kassakaapin vieressä. Kuva: Markku Jokela

Palataan vielä Petri Männikön kokemukseen mahdollisen aaveen näkemisestä Kokkolan Seurahuoneen sängyssä. Tähän nimenomaiseen tapaukseen Mäkelä ei kantaa ota, mutta viittaa ns.hypnagogisen hallusinaation mahdollisuuteen. Kyse on puoliunessa/puoleksi hereillään koetusta harha-aistimuksesta.

– Olen itsekin kokenut, että huoneessa on joku ylimääräinen hahmo. Nämä ovat hyvin tavallisia tiloja, jossa ollaan unen rajamailla. Unimaailma tavallaan sekoittuu valvetilaan. Jos siinä on vielä sopivasti odotus taustalla – esimerkiksi, että tämä on se paikka, jossa kummittelee – mieli voi hyvin helposti tehdä tepposet ihan tiedostamatta.

Ihmiskunnan historiassakummitusjuttuja on ollut aina ja iänkaiken. Paranormaaleista ilmiöstä – olivat sitten kummituksia, spritismiä tai ufoja – on puhuttu sivu maailman. Tarinoita riittää niin paljon, että niistä voi tunnettu kustantaja (Tammi) julkaista vaikka Yliluonnollisten ilmiöiden ensyklopedian (Harri ja Ilkka Virolainen 2014).

– Tällaisenaan se on vain tarinoiden keräilyä. Mikäpä siinä, antropologia ja etnologia ovat ihan validia tutkimusta. Ei sillä kuitenkaan ole tekemistä ilmiöiden todellisuuden kanssa. Ei osoiteta, että tällaisia asioita tapahtuu vaan että ihmisillä on tällaisia kertomuksia, Otto J. Mäkelä sanoo.

Skepsis ry:llä muuten on voimassatuplahaaste. 20 000 euroa saa puhtaana käteen se, joka valvotuissa olosuhteissa tuottaa paranormaalin ilmiön. Haastesumman voi saada myös ns. humanoidistipendinä se avaruusolento, joka itse noutaa stipendin ja antaa samalla DNA (tai vastaavan) -näytteen.

Haaste ja stipendilupaus ovat nyt olleet voimassa 32 vuotta.

Kuten sanottu, kummitusjutut eivät maailmasta lopu. Riippumatta siitä kuinka aavejahtaajien ponnisteluille käy.

Kokkolan Seurahuoneellekin Elsi-tarina ja lukittuna pysyvä kassakaappi ovat tietysti markkinointivaltti, joka aiotaan tulevaisuudessa hyödyntää lisää.

– Olemme suunnitelleet tuoda hotellin vintillä olevia tavaroita esille. Siellä on esimerkiksi neljä arkkua, joissa on perheiden lähettämiä tavaroita heidän piioiksi tulleille tyttärilleen. Siellä on myös vanhoja hotellinjohtajien rouvien vaatteita ja vanhoja huonekaluja. Ajattelimme tuoda niitä näytteille, kun meistä riippumattomista syistä tuo Elsi-homma on noussut taas pinnalle, Anne Katajalaakso suunnittelee.

Todetaan nyt sekin, että tämä juttu ei lähtenyt liikkeelle Seurahuoneen yhteydenotosta.

– Nyt tuntuu, että Elsi kiinnostaa. Muutkin mediat ovat olleet kiinnostuneita aiheesta. Kyllä siitä paljon kysellään.

Entäpä itse bisnekset? Majoitus- ja ravitsemusala ovat tunnetusti ottaneet rajusti takkiin koronapandemian aikana.

– Onhan tämä ollut meidän alallemme ihan käsittämättömän kauheata. Siitähän ei pääse mihinkään. Onneksi oli lokakuu (UPM:n Pietarsaaren tehtaiden huoltoseisokin työväki täytti hotellit sekä Pietarsaaressa että Kokkolassa), Katajalaakso huokaa.

Valoa kohti ollaan kuitenkin menossa. Koronakummituskin saadaan jossain vaiheessa kuriin.

Elsin kanssahan on pärjätty oikein hyvin jo satakunta vuotta.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Keskipohjanmaassa 7.2.2021.

Fakta

Mikä on Skepsis?

Skepsis ry on suomalaisten skeptikkojen vuonna 1987 perustama tieteellinen yhdistys. Skepsiksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoitus on

Edistää kriittistä ajattelua, tieteellisen tiedon hankintamenetelmien opetusta sekä tieteeseen ja järkeen perustuvaa käsitystä maailmasta.

Edistää kiisteltyjen tai erityisen poikkeuksellisten väitteiden tieteellistä tarkastelua.

Edistää keskustelua tieteelliseen maailmankuvaan liittyvistä tärkeistä aiheista.

Ylläpitää tällaisesta toiminnasta kiinnostuneiden ihmisten verkostoa, järjestää kokouksia ja keskustelu- ja luentotilaisuuksia sekä harjoittaa tiedotus- ja valistustoimintaa.

Yhdistys on poliittisesti, aatteellisesti sekä uskonnollisesti sitoutumaton.

Lähde: Skepsis ry:n nettisivut.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä