keskiviikko 16.6.2021 | 01:43
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kulttuuri

Pohjoismaisen taidekoulun perilliset -blogi: Pohjoismaisella taidekoululla oli mielenkiintoinen suhde Taideteolliseen korkeakouluun ja Kuvataideakatemiaan

Jan Kenneth Weckman
La 15.5.2021 klo 06:30 | päivitetty la 06:34

Vietin molemmin puolin kaksikymppisen ikäni piirtämisen parissa. Täytettävät Rotring-tussikynät hain Lindellin kaupasta, Stockmannin kyljestä Esplanadin ja Mannerheiminkadun kulmassa. 0,3 mm tai 0,5 mm terällä piirsin Tove Janssonin tapaan lyhyitä viivoja peräjälkeen, kunnes paperi oli täynnä. Tunnelma niissä, oli lievästi sanoen outo, myös niissä jotka ovat selvinneet laatikoissani tähän päivään saakka. Vähintään Muumilaakson painajainen. Piirustuksia kertyi lukion ajan kymmeniä ja kymmeniä pienempien piirustusten lomassa. Lukio kestikin viisi vuotta.

Vuonna 1969 pidin ensimmäisen piirustusnäyttelyni Helsingissä, Galerie Strindbergillä (jossa Kandinsky esiintyi 1915 tienovilla – en muuten tiennyt). Samana keväänä kävin malli-piirustuksen iltakurssilla Vapaassa taidekoulussa. Kasarminkadulla sijaitsevassa Vapaassa vallitsi harras tunnelma. Oli pelottava kokemus ensi kertaa uskaltautua mallipiirustusateljeen hiljaisuuteen, täynnä piirustustelineitä ja ihmisiä. Vienoa, koulun vakimallia, valaisi kohdevalo. Puhetta kuului vain kahdenkymmenen minuutin välein mallin lepotauolla. Opettaja, taidemaalari Kauko Hämäläinen, käveli telineeltä toiselle ja ohjasi rauhallisella tyylillään, pukumiehiä. Muistanko oikein?

Jan Kenneth Weckman piti VISUssa näyttelyn reilu kymmenen vuotta sitten.
Esko Keski-Vähälä

Nyt pinnistelen hereille kuvakulmia muistoistani Pohjoismaiden Taidekoulun vierasopettajana, kiitos professori Jaana Erkkilä-Hill kutsun! Kokkolan kuulu koulu toimi lukuisia vuosia väylänä kuvataiteen korkeakouluopintoihin, rekrytointialueenaan Suomen lisäksi Pohjoismaat. Tunnelma koulussa oli yhtä harras ja vakava kuin Vapaassa. Paljon oli pelissä, yhtä aikaa nuoren ihmisen ammatinvalinta, eräänlainen kypsyyskoe ja samalla haave tulevasta. Onko minusta tähän? Epävarmuutta ei ehkä tuuletettu kaverien kanssa. Luulen, että keskustelu saattoi pikemminkin pyöriä uuden vierasopettajan puheen ja tehtävänantojen parissa.

Kokkolan Pohjoismaisella taidekoululla oli mielenkiintoinen suhde Taideteolliseen korkeakouluun ja Kuvataideakatemiaan. Kumpikin visuaalisen alan korkeimmat opinahjot toimivat ikään kuin konsultoivina takapiruina edustajiensa kautta kuvataidekoulun säätiössä. Olin aktiivinen piirtäjä ja maalari, ja toimin Taideteollisen korkeakoulun yleisen taideopetuksen tuntiopettajana. Siksi minut pyydettiin useita kertoja viikon tai pari viikon vierasopettajaksi Pohjoismaiseen taidekouluun usean eri rehtorin aikana.

FAKTA

Kuvataideblogi

Keskipohjanmaan verkossa julkaistava kuvataideblogi Pohjoismaisen taidekoulun perilliset käsittelee taiteen ajankohtaisuutta niin mennyttä, tätä hetkeä kuin tulevaakin pohtien.

Pohjoismainen Taidekoulu perustettiin Kokkolaan 1984 ja koulu toimi alkuperäisessä muodossaan, korkeakouluopintoihin valmistavana taidekouluna Renlundin kiinteistössä vuoteen 2018 saakka.

Lähes kolme vuosikymmentä tuotti sankan joukon taidekoulun perillisiä, joita löytyy ympäri maailmaa niin taiteilijoina, muotoilijoina, taidepedagogeina, yhteiskunnallisina vaikuttajina, taiteen kuluttajina ja vapaan taidekoulutuksen perinnön vaalijoina. Nyt nämä perilliset vierailevat blogin kirjoittajina.

Mitä itse opetin?

En ratkaissut juurikaan opiskelijan ongelmia aiheiden suhteen, vaan enemmänkin siitä, miten tehdä. Tämä lienee metodi-opetusta, ei oikeassa olemisen opetusta. Opettajan keskittyminen siihen, miten maalata, miten piirtää tai miten valokuvata, jättää opiskelijalle aloitteen siitä, mistä voisi olla kysymys. No toki, ei aina, sillä kuvataidekoulutukseen on toistaiseksi kuulunut velvoittava osaaminen ja tietoisuus traditiosta. Ideoiden ja ajatusten mahdollisuuksia harjoitellaan kuvataiteen opetuksen traditioista ja välineistä käsin, piirustuksesta, maalauksesta, veistämisestä, installaatioista, mediataiteesta. Osa joukosta, vähenemään päin muuten, hakevat modernin taiteen tapaan aiheensa taiteesta itsestään sisältönä, ehkä siksi, että tekniikan rekisterit ovat laajentuneet ja vaikuttavat ongelmattomilta – ja nopeilta, kuten digitalinen media. Nykytaiteessa kyse on usein tietopohjan muotoilemisesta tehokkaaksi ilmaisuksi kertomaan tärkeiksi koetuista aiheista.

Opettajien ja taidemaailman esimerkit ovat silti vaikuttavia myös muodoiltaan riippumatta miksi- ja mitä-kysymyksistä. On kokeiltava ja itse rakennettava oma kieli. Paradoksi lienee siis se, että tavoitteen kieputtaminen toisinkin päin onnistuu myös. Siirtämällä henkilökohtaiset perusteet ja motivaatiot visuaalisen taakse tukemaan ilmaisua on mahdollista ajatella kuvataidetta eräänlaiseksi muotoiluksi, mutta eri tarkoituksiin kuin ”design”. Ota tästä sitten selvää!

Valmentava opetus, tapahtuu se sitten omissa oppilaitoksissaan tai korkeakouluissa, kohtaa avoimen, herkästi haavoittuvan opiskelijan. Korkeakoulun karsintakynnyksen ylittänyttä opiskelijaa leimaa juuri saavutettu vapauden (illuusion) tunne. Palkinto luovutetaan ikään kuin jo sisäänpääsyn riemukkaassa tapahtumassa. Pohjoismaisessa taidekoulussa sen sijaan, tunnen niin, kaikki oli ikään kuin veitsen terällä, siitä, mitä ja miten löydän itseni luo, varmuuteen omien mahdollisuuksieni suhteen. Se oli intensiivistä aikaa. Koin voimakkaasti opiskelijoiden rehellisyyden ja vilpittömyyden. On sisäinen välttämättömyys löytää johtolanka kiinnittyäkseen tulevaan ja tarttua vihjeisiin omasta polusta, luovuuteen sinänsä? Ei, vaan taiteeseen, mikä ei ole aivan sama asia.

Kirjoittaja Jan Kenneth Weckman on kuvataiteen tohtori ja hän on toiminut professorina Taideteollisessa korkeakoulussa (nyk. Aalto-yliopisto) sekä opettanut monissa eri taideoppilaitoksissa. Weckman on toiminut vierailevana opettajana lukuisia kertoja Pohjoismaisessa taidekoulussa Kokkolassa. Hänen teoksiaan on laajalti eri kokoelmissa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Viimeisin yksityisnäyttely oli Helsingissä Galleria Heinossa helmi-maaliskuussa 2021. Weckman asuu ja työskentelee Turussa.

//15.5. kello 6.34 Muokattu otsikkoa.

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »