Paikallisuutiset

Rokotukset eivät olleet koronapandemian kellistänyt hopealuoti – niistä on kuitenkin ollut ratkaiseva hyöty vakavan tautimuodon estämisessä

Vähän kuin olisi huijattu. Sellainen olo saattaa kansalaisille tulla, kun THL kertoo ja media uutisoi uskollisesti päivästä toiseen koronatartuntojen määrän. Samaan aikaan rokotuskattavuus jatkuvasti paranee. Kesänkin olisi pitänyt tuoda apua tartuntatilanteeseen. Ihan niin kuin se toi vuosi sitten, kun yhtään ihmistä maailmassa ei ollut rokotettu.

Sitä ei ole tullut. Ei ainakaan, jos katsoo päivittäisiä lukuja.Yksi etappi ylitettiin viime viikon torstaina (12.8.), kun valtakunnallinen päivittäinen tartuntaluku nousi toiselle tuhannelle (1024). Perjantaina kerrottiin 684 uudesta tartunnasta.

Tapausten määrä on viime viikkoina kasvanut myös Soiten ja Kallion alueella, erityisestiKokkolassa jaYlivieskassa.

Rokotuksista ei siis ollutkaan apua? Väärin. On ollut ja on apua. Aivan oleellista apua.

Kyllä me olemme saaneet rokotuksilla sitä mitä olemme halunneet. Pirjo Dabnell Soiten johtajaylilääkäri

– Kyllä me olemme saaneet rokotuksilla sitä mitä olemme halunneet. Kaksi kertaa rokotetut eivät juurikaan sairastu sellaiseen tautiin, että heitä pitäisi sairaalassa hoitaa, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten johtajaylilääkäriPirjo Dabnell korostaa.

Hän myös kiittelee Soitessa ennen rokotusten alkamista tehtyä työtä eli käytännössä tartuntojen jäljittämistä ja altistuneiden karanteeniin asettamista.

– Nyt kun rinnalle ovat tulleet rokotukset, kyllä Soitessa on mielestäni ollut onnistuminen, että sairaala- ja tehohoitokuormitus on ollut niin matala kuin se on ollut.

Se vihoviimeinen mittari eli tautiin menehtyneiden määräkin on pysynyt hyvin pienenä. Viime maanantaina (16.8.) Soite kertoi, että epidemian alusta lähtien eli lähes puolentoista vuoden aikana koronaan onkuollut alueella kaksi ihmistä. Tartuntoja on kirjattu perjantaihin (20.8.) mennessä 564.

Iso ja ennustamaton tekijä koko maailmanlaajuisessa pandemiassa on ollut Intiasta peräisin oleva, sittemmindeltavariantiksi nimetty, virusmuunnos. Sen kuriin saaminen on osoittautunut likimain mahdottomaksi tehtäväksi kautta maapallon.

– Meilläkin Soitessa delta on päävariantti. Sehän leviää herkemmin ja nopeammin, joskus jopa suojauksien läpi, mutta siihenkin tehoaa rokotus.

Ei välttämättä estä tartunnan saamista, mutta suojelee vakavaan tautimuotoon sairastumiselta.

Rokottamattomien keskuudessa deltaviruksella sen sijaan on ns. blanco valtakirja riehua. Juuri näin on tapahtunut erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa.

– Nuorison keskuudessa kun on aktiivista sosiaalista elämää, leviäminenkin on eri luokkaa, Dabnell huomauttaa.

Oliko alun alkaen väärä käsitys, että rokotukset myös estäisivät tehokkaasti tartuntoja?

– Tiedettiin kyllä, että rokotetutkin saattavat vielä tautia levittää. Niin näyttää olevan, vaikkakin pienemmässä määrin. Vaikka on rokotettu kahteenkin kertaan, meidän korostamamme hygieniaohjeistus – maskit, käsien peseminen, aivastamiset (hihaan), etäisyyden pitämiset – on edelleen tosi tärkeä.

Alun perin joka tapauksessa oli nyt toteutunutta optimistisempi oletus rokotusten vaikutuksesta tartuntojen määrään?

– Silloin ei ollut tietoa deltasta. Se kyllä muutti peliä, Dabnell toteaa.

Onko olemassa vaara, että rokotteiden vastustajat tai koko taudin kieltävät ns. denialistit käyttävät tartuntamäärien kasvua rokotuskattavuuden laajentuessa argumenttina omille teorioilleen?

Tällä viikolla rokotekieltäjänävaltakunnallista julkisuutta sai monia muitakin kummallisia konspiraatioteorioita levittänyt ylivieskalainen kauppias Juha Kärkkäinen.

– Onha se tietysti pelottavaa ja myös vastuutonta sellaisia lausuntoja antaa. Korostan, että kaksi rokoteannosta saaneet eivät sairastu vakavasti.

Pitäisikö päivittäisten tartuntojen julkaisemista jatkaa edelleen samaan tapaan kuten on tehty maaliskuusta 2020 lähtien? Onko asiasta keskusteltu terveydenhuollon ammattilaisten kesken?

– On siitä ollut keskustelua. Taudin profiilihan on muuttunut kovasti. Se leviää nuorten keskuudessa, mutta paine vakavaan sairastumiseen on vähentynyt.

Parhaillaan valmistelussa olevaa hallituksen uutta hybridistrategiaa Dabnell odottaa muiden alan ammattilaisten tavoin.

– Senhän pitäisi perustua enemmänkin rokotuskattavuuden ja riskien arvioinnin suuntaan. Tartuntaluvut eivät välttämättä enää suoraan kuvaa yhteiskunnan tilannetta. Hyvin kuumeisesti nyt etsitään uudenlaista mittaristoa ja (epidemian) kuvaajaa.

Soite on tällä hetkellä koronaepidemian kiihtymisvaiheessa. Seuraavan kerran alueellinen COVID-19 viranomaisryhmä on koolla ensi keskiviikkona (25.8.).